Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän istuteta niitä jalostettuja potteja sinne äestettyyn tai mätästettyyn aukkoon. Alkaa mennä kyllä niin viherpesuksi että ei voi ymmärtää. Perimä heikkenee tuolla JK:lla, jos sitä aletaan isossa mittakaavassa harrastamaan, näinhän totesi myös A Jalkanen.
Tehdään omissa metsissä niinkuin parhaaksi nähdään. Ei ne tosiasiat ole mihinkään kumoutunut että JK:ssa tulee korjuu hidastumaan, korjuu pitäisi tehdä aina talvella, tulee silti enempi korjuu vaurioita -> tulee enemmän lahoa. Lahopuuta on tietysti sitten enempi pipertäjille ötökkien tutkimista varten ja Suomi köyhä. Ja tuo pienaukko homma toimii varmuudella vain tietynlaisissa kosteissa pohjissa. No ei näitä asioita tällä foorumilla ratkaista, mutta JOKU RAJA.
Se kaksijaksoisuus on välivaihe, että maaperä paranee ja että saadaan vielä se kuusi uudistumaan kun degeneroituminen uhkaa, suurinosa ajasta olisi sitä kuusi kuusi metsää.
8 vuotta ennen rajumpaa tukkipuu harvennusta voisi nakella vähän fosforipitoista lannoitetta. Saattaisi sitten tulla elinvoimaisempaa siementä ja saataisiin lannoituksesta hyötyä tukin järeytymisen myötä.
Eli pienaukkoon pitäisi saada nopeasti hieskoivikko, jota kasvatetaan vain reiluun kuitupuumittaan ja siinä vaiheessa alla oleva kuusikko pystyy jo hyödyntämään vapautuneen kasvutilan ja toipuu hetkessä. Tokihan hieskoivuistakin voi jonkun jättää tukkipuuksi kasvamaan, mikäli sille on markkinoita ja esim. maa kosteaa. Maaperä jalostuu kyllä jo tuolla 35 vuoden aikana syntyvällä lehtikarikkeella taas paremmaksi. Ja mottikasvu kilpailee istutus ketjun kanssa, jos tuo hieskoivu tuonne heti tulee, turvemailla se hieskoivun itäminen on usein liiankin tehokasta.
Tämähän on suoraan Tapion julkaisemasta turvemaiden metsien käsittely ja hoitosuositukset koosteesta. Mustikkaturvekankaan luontainen uudistaminen, siinä on jopa ehdotettu täydennysistutuksia jos kuusikko ei ole tasainen.
Niinhän se on että kun puustoa on, jolla juuret saa hyödynnettyä kaiken ravinnon ja latvukset kaiken valon, niin silloin se kasvu on optimaalista. Kuusi ja koivu erilaisilla juuristollaan pystyvät käyttämään parhaiten maaperän ravinteet. Kuusi ja koivu saavat riittävästi valoa kun kuusi on koivun alla. Ja muistelen Mielikäisen joskus sanoneen/kirjoittaneen että kasvu on parempaa männikössäkin, kun puut ovat hieman eri kokoisia.
Kuormasta varastamisesta tuli mieleen sahalla olevien työntekijöiden mafia. Pojat löivät parhaisiin tyvitukkiin naulat päihin -> puut metalliraakkiin. Kaveri osti nuo metalliraakit halvalla ja sitten sahattiin laadukasta puuta sirkkelillä myyntiin, rahat jaettiin. No kiinnihän nuo jäivät, saha vaati korvauksia. Hankintamyyjille maksettiin metalliraakkipuista kuitupuun hinta ja taisi olla tehdasmitalla pystykauppojakin, valittokohan kukaan metsänomistaja kohtaloaan, ei uutisoitu ainakaan koko asiaa. Yhteispiirre näissä kaikissa väärinpeluissa on se että niistä ei ole julkisuuteen huudeltu ja se että Mhy tai MTK ei ole korvaansa lotkauttanut.
Selluntekijät pärjäävät tällä euron hinnalla, Metsägroup etunenässä kun sillä sitä sellua tulee yi oman tarpeen. Kauppahan käydään dollareilla. Ehkä maksavat mieluummin sahoille tuosta niiden jätepuusta hiukka enempi kuin alkavat nostamaan raakapuun hintaa, hinnan laskut raakapuumarkkinoilla olisivat sitten taas vaikeita suhdanteen kääntyessä.
Ihmetyttää kyllä että isäntien osuuskunta ei halua nostaa kuitupuun hintaa suhdanteen salliessa. Kun varastot alkavat ehtyä, tiedotetta vaan jyväjemmareille ja kaupunkilaismetsänomistajille: maksamme tässä tilanteessa hieman paremmin näistä puutavaralaaduista, hinnat laskevat taas suhdanteen kääntyessä. Ehkä siellä SAK menisi sitten seuraavana päivänä yleislakkoon.
