Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Palataanpa Reima aiheeseen ja nimiä säästämättä. Eikös Erkki Lähde ja Jalkanen (oliko Anneli) testaillut 80 luvulla ekoäestä. Erkki esitteli silloin televisiossakin hommaa, ketjujen päässä jotkut ankkurit tai koukut. Ilmeisesti tuossa ei kuitenkaan maanpinta tarpeaksi aukea, että taimettuminen varmistuisi ja tuo menetelmä on unohtunut, vai käytetäänkö ekoäestystä vielä? Pointti on tässä se että tuo taimettuminen on tutkijoidenkin mielestä ollut suuri ongelma jatkuvassakasvatuksessa, siihen on haettu, ehkä turhaa, luonnonmukaisempaa ratkaisua.
Äestettyyn maahan nousee MT-pohjalla ja sitä karummalla aina puusto ja melko nopeastikin. Muokkauksen käyttö edesauttaa sen että pienaukolle nousee tuhansia lehtipuita ja pakko on tarttua jossainvaiheessa vesuriin, haittaaks se kun kasvuolosuhteet paranisivat muokkauksella huomattavasti. Minä muokauttaisin pienaukon ja varautuisin taimikonhoitoihin.
OMT-pohjaa ei minun mielestä kannata uhrata jatkuvaankasvatukseen, heinäyksen määrä pienaukoissa voi laiskan yllättää.
Horsman seasta taitaa mäntykin nousta ihan hyvin. Joskus nuorena katsoin kun yksi männyn istutusala kasvoi puolentoista metrin horsmaa eikä sille mitään tehty, ajattelin että siinä nyt llaiskotellaan, kuitenkin tuohon nousi ilman heinäyksiä täysitiheä männyntaimikko. Ja horsma nousee VT-pohjille, muokkaus parantaa olosuhteita.
Mulla on yhdellä ostopalstalla 1200 lämpösumma-alueella hehtaarin sekametsä kuvio. Päällä on 40 kpl motin mäntyjä ja 60 kpl tukkipuu kokoisia kuusia joista järeimmät 1,5 mottia ja suurin osa alle 400 litraa. Kuvion ppa on vain 18. Noiden isompien ikä on 110 vuotta ja kasvavat vieläkin kohtalaisesti. Alemmassa kerroksessa on nyt 12 – 18 cm vahvuisia kuusia ja välissä joitain honteloita koivuja. Kuvion runkoluku 700 kpl / ha ja tukkiosuus 40 %. Hakkuussa 10 vuotta sitten on otettu vain alle tukkipuu kokoista puuta välistä pois, omistaja varmaan ollut A Laiska B Tietämätön C Tyytyväinen hakkuuseen, kun on jätetty alikasvoskin kasvamaan ja nuo komeat puut. Typeryydellä on hintansa, ajoissa tehty yläharvennus olisi taannut edes jonkinlaisen tilin.
Mitenkähän vuonna 1905 nuo puut ovat syntyneet, ilmeisesti jotain harsinta jätemetsää ollut. Silti ovat kasvaneet ja lahoa ei ole, kun ei tuolla varmasti koneilla ole juuri liikuttu muutakuin kymmenen vuotta sitten. Jos vuonna 1905 olisi ollut muokkauskoneet ja jalostetut kuusen taimet ja tehty hoitotoimenpiteet, tuo kuvio olisi jo toisen kerran uudistuskypsää.
Niin kauan kun sähköä tulee Ruotsista tai Norjasta tarpeeksi, hinta säilyy varmaan siedettävänä, mutta jotenkin tuo omavaraisuus vain kiehtoo. Puuta kasvaa melki tuplasti siihen mitä sitä käytetään, kunnon taimikonhoidot varhaisessa vaiheessa turvaisi sen että voitaisiin myös järkevästi korjata tuo kasvu.
TVO ilmoitti juuri että ydinvoimalan kannattavuus on jo vähän niin ja näin näillä sähkönhinnoilla. No tuulivoimalla tietysti vielä pahemmin pielessä kun tuet loppuvat.
Mikä se energiataimikonhoitotuki oikein on, eikös se juuri ohjaa siihen että korjattaisiin noita taimikoita energiapuuksi?
Kyllä uusiutuvia energioita tuetaan jo. Sahat tekevät pellettejä tai sahausjättestä tehdään sähköä ja lämpöä ja ehdottomasti pitää tukea tällaista toimintaa niin että se myös lisääntyy jatkossa. Me tuotiin viimevuona yli 20 % sähköstä ulkomailta.
Kyllähän tuo kasvun ihme on yksilöllistä täällä luomakunnassa, toinen kasvaa nuorella iällä paremmin ja toinen vähän vanhempana. Varmasti huolellisesti työskennellen ja asioihinperehtyen pääsee kohtuulliseen kasvuun jatkuvankasvatuksen menetelmällä. Mutta esim. Anneli Jalkasen toteamus että jatkuvakasvatus sopii laiskalle metsänomistajalle ei minun mielestäni kyllä sovi ollenkaan, tai se edellyttää sitten huippuluokkaisen korjuuhenkilöstön (hyvä räätäli). Niinhän se Lähdekin totesi että metsässä pitää olla paljon, noita valo/varjo olosuhteita pitää säätää, pitää olla asiantuntemusta. Eihän tuota voi tehdä siten että motolla vain lähdetään tekemään jatkuvaakasvatusta, kun motomiehetkin ovat toinen toistaan kiireisempiä ja niitä tulee koulunpenkiltä suoraan metsätöihin.
Puuntakusen listasta puuttui minun mielestäni tärkeä osa, maaperän ominaisuudet heikentyvät kun kuusta kasvatetaan pitkään samalla alalla. Tuosta seuraa se että taimia ei enää synny ja puun kasvu heikkenee kun juuret ovat pitempään kylmässä ja ravinteet sitoutuvat niin etteivät ne ole puiden käytössä. Auttaako pienaukon teko tähän, syntyykö pienaukkoon enää edes koivuja kun kuntta ja sammalkerros ovat niin paksuja -> Pienaukkoja pitää tehdä jo hyvissä ajoin.
Herran nimi taisi olla Yrjö Vuokila. Jotta ei jäisi ihan mustavalkoinen kuva Vuokilastakaan, muistutan yhdestä hänen teorioistaan.
Jalostetut puut kasvavat nuorena nopeammin kuin jalostamattomat, vanhemmalla iällä kasvut kääntyvät päinvastaisiksi. Jalostettujen ja jalostamattomien siemenin syntyneiden metsiköiden vuotuisten kehityskäyrien hän uskoi käyttäytyvän samaan tapaan kuin valo ja varjopuiden kehitys. Eli tuo tukisi sitä että tavallisessa metsässäkin hieman varjoon jäänyt (kilpailussa hävinnyt) kasvaisi vanhemmalla iällä paremmin kuin vieressä nuorella iällä valosta enempi hyötynyt puu. Ja niinhän on myös tutkittu että lievä yläharvennus parantaa metsän kuutiokasvua ja kiertoajan arvokasvuahan se voi parantaa puuston laadusta ja tuhoista riipuen sitten jo enemmänkin.
Sikäli rohkeata teoriaa, kun jalostettuja metsiä ei ollut tuohon aikaan vielä juuri kasvateltu. Mutta onhan se niinkin että kun jalostetulla taimella kasvattaa hyvällä pohjalla kunnon muokkauksella niin tuon parhaan kasvun loppuvaiheessa on päätehakkuun aika, eikä myöhemmällä heikommalla kasvulla ole merkitystä.
Metsäteollisuus ry torppasi tuon energiapuutuen kilpailuarajoittavana eu:n käsittelystä. Siis sen että tuki olisi kohdistunut kaikkeen energiakäyttöön menevään puuhun. Nyt uhkailevat sitten päättäjiä esim. Äänekosken biovoimalaitoksen rakentaminen muka riippuu tästä energiapuutuen kohdentamisesta ja vaativat niitä typeriä läpimittarajoja mitkä eivät ole kenenkään etu.
Se Äänekoski rakennetaan jos Metsäliiton isännät niin päättää, siihen ei Metsäteollisuus ry:n jobbareita tarvita siunaamaan.
