Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Verhopuiden poistoihin on mukava lähteä, sen 25 mottia voi kerätä koivukuituna ja saa 450 euroa korjuutukea ja jljelle jää hyvä kuusentaimikko. Ihan mukavaa vaivanpalkkaa, reilu 1000 euroa hehtaarilta. Tietysti hikihän siinä tulee monena päivänä.
Ihan turha toitottaa, että hoitakaa taimikkonne. Ei ne hirvet suostu nälkään kuolemaan, jos kaikki taimikot hoidetaan niin että siellä on pelkkää havupuuta, hirvet syövät sitten kaikki havupuut. Alueellisesti hirviä on liikaa ja niitä pitää ampua silloin vähemmäksi.
Aikoinaan insinööriksi opiskellessa opetettiin, että hirvien takia taimikkoon voisi ajatella jätettäväksi varhaisperkauksessa enempi runkolukua ja lehtipuustoa, jolloin hirvillä olisi enemmän ruokaa ja tuhot olisivat lievempiä. Toki tiedostettiin, että hirvet viihtyvät kesäisin siellä missä on haapaa, pihlajaa ja vielä koivujakin mäntyjen seassa ja yksittäisen kuvion hoito onnistunee paremmin pitämällä lehtipuut poissa, mutta insinöörin pitää ajatella suurempaa kokonaisuutta ja silloin hirvien olemassa olo ja metsätalous pitää yrittää sovitella pitäjäkohtaisesti esim. Mhy:n alueella. Parempi sovittelu on pitää hirvien lukumäärä kestävänä ja taimikot hoitaa huippukasvuun jo varhaisperkauksessa.
Vasta kävin katsomassa palstaa, missä oli 10 hehtaaria reilut 2000 mäntyä / ha MT-pohjalla, puuston ikä 24 vuotta ja ensiharvennus kiireellinen, ppa 26 ja pituus ehkä 11 metriä. Puolet puista voi poistaa mutkien takia, mutta poistettavien puiden järeys on kuitenkin 80 litraa, suurimmat varmaan 200 litraisia susipuita. Tuossa kyllä tulee kakkosharvennuksessa jo tukkia, suorat susipuutkin voi säästää kakkosharvennukseen, jos ei ihan mahdottomia tursakkeita ole. Ei haittaa vaikka on MT-pohjalle tungettu mäntyä, kun suurilta tuhoilta on vältytty ja taimikonhoito on tehty, voi ensiharvennuksessa jättää kaikki suorat puut pystyyn ja kakkosharvennukseen pääsee reilun 10 vuoden odotuksella, joka olisi sitten laatuharvennuksen ohella tukkisavotta, missä voi jättää kaikki paraslaatuisimmat puut vielä kasvamaan.
Yksi asia mitä joutuu aina miettimään tapauskohtaisesti, ovat nuo tyvimutkat. Jos 2 metrin korkeudella on mutka ja siitä eteenpäin suoraa pötköä, niin kyllähän siinä on potentiaalia päätehakkuuseenkin, tietysti tuon mielellään poistaisi, mutta yksi tukkipätkä kakkosharvennuksessakin on ihan hyvä lisä. Tyveyksen voi laittaa kuitupinoon tai haloiksi. Eihän se pelkkä suoruus ole sitä laatua, suorat kasvussaan selkeästi jälkeenjääneet eivät välttämättä tuota yhtähyvin kuin tyviväärät muutoin hyvät valtapuut.
Noista turilasmännyistä tulee vielä kakkosharvennuksessa kohtuulllista tukkia, päätehakkuussa oksat ovat jo lahoja ja tukin saanto on tapauskohtaista + että ne ovat olleet laadukkaampien mäntyjen kehityksen haittana. Tietystihän siinä aina riski piilee, että hieman kasvussa jälkeenjäänneellä on myös heikommin juuret maassa.
Parikymmentä myytävänä olevaa tilaa tulee tarkistettua vuosittain ja tyvilenkoja ja mutkia eri korkeuksilla on niin paljon että harvennuksien tukkisaannosta on turha haaveilla. Parilla omalla tilalla on useampi kuvio, missä voi laatuharvennuksella ottaa paksuoksaista tukkia pois, useimmin laatuharvennus taitaa olla itsestään selvää vikapuiden ja koivujen poistoa.
Metsävähennys on omistajakohtainen. Mutta en kyllä tiedä miten tuo sitten menee nykyisin, kun myy yhden tilan pois, jossa on käyttänyt metsävähennystä. Eli muutama vuosi sitten palstaa myytäessä huomioitiin tilan käytetty metsävähennys ja veroja sai maksaa sitten aika paljon kun myi huolellisesti hoidetun palstan eteenpäin. Uskoisin että tämä toimii edelleenkin näin, että käytetty metsävähennys huomioidaan tilakohtaisesti metsätilan myynnin yhteydessä?
Ainakin sytytystulppia ja kassaroita tunnutaan kehuvan. Harva kuitenkaan vaimoansa, ainakaan julkisesti kehuu.
Nyt on sissänajettu tuo Stihlin 470 ja en minä sitä pidä ongelmana että se ei kiihdy tuon paremmin. Jos terän pysäyttää kokonaan, niin ottaahan se aikansa että on leikkuukierroksilla, mutta eihän niitä kierroksia sinne tyhjäkäynnille pusikossa tarvitse laskeakaan. Ja eihän tämmöisellä metsänomistaja raivaajalla niin kiire koskaan olekaan. Täytyy kuitenkin tuo 2 vuoden takuuaika sahata vaan tällä, eiköhän sitä 40 hehtaaria erilaisia kuvioita tule läpi käveltyä ja lastentaudit jo siinä esille. Sen uskallan loppuun todeta, että metsänomistajan tärkein työkalu on raivaussaha.
Koivukuidun kanssa pärjää motomitassa. 10% enempi teki moto tavaraa, mitä todellisuudessa oli. Näki sen jo tehdessä ja kuskillakin oli halu tehdä motteja enempi. Firma otti kuitenkin omansa pois, tehdasmitta kontroloi jo tuollaiset heitot, ainakin näissä tapauksissa kun etu olisi isännän, tilitys tehtiin sitten tehdasmitan mukaan, oikeinhan se meni.
Talvehtimisalueella syövät kaikki jokatapauksessa. Vasoma-alueilla ruokailupaikoiksi valikoituu sitten taimikot, joissa on monipuolisesti syötävää. Hyvällä tuurilla vasoma-alueella välttää hirvituhot kokonaan, kun pitää pihlajan, haavan ja muutkin lehtipuut kurissa. Eihän tuo säännönmukaisesti noin mene, mutta ei ne hirvetkään syö mieluusti joka päivä samaa ruokaa ja tiheä taimikko tuo suojaakin niille. Itse jätän vain havupuita varhaisperkauksissa ja taimoikonhoidossa, mutta kun on noita ostopalstoja, niin kyllähän siellä on pakko jättää lehtipuu sekoitus, kun istutuksen jälkeen ei ole aina tehty mitään.
