Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Pohjalaisen tekstaripalstalla joku toteaa että tuulipuiston runkotiet on tukittu ja maanomistajien liikkuminen estetty. Voihan se mennä noinkin päin tietysti, ehkä ne myllyt pystytetään optimi paikoille ja vanha metsätie saattaa jäädä sitten allekin. Toisaalta nuo korvaukset hehtaaria kohti ovat hyvät, kyllä siitä jotain hetkellistä haittaa sitä vastaan voi kärsiä.
Lisäksi oli Torkkolan myllyistä kirjoitettu että meluhaitta on selvä vaikka kaikki myllyt eivät ole vielä edes käytössä. Verrattiin moottoritien meluun. Moottoritiehän aiheuttaa jatkuvan kohinan, mutta onhan siellä lisäksi selkeitä häly ääniä, pientä liioittelua, ei ilmeisesti Torkkolan tekstailija ole vierraillut pitempää aikaa moottoritien vieressä. Mutta se että tuollainen tuulipuisto on äänetön ei siis pidä paikkansa. Puhumattakaan siitä että rumentavathan nuo maisemaa, jonkun mielestä tietysti kaunistaa.
Käy ihmeessä katsomassa netistä ainakin se Petäjäveden arvometsä, siinä on mielestäni sitä peräänkuuluttamaasi kokemusta olemassa olevan puuston hyödyntämisestä. Lisää käsitystä siitä että PPA voidaan kuusikossa pudottaa lakirajalle kasvun tyrehtymättä, ehkä sitä vaihtuvaa taimiainestakin sitten tulee. En suosittele harventamaan niin harveksi, kun noita myrskyjä on, mutta tässähän nyt puhutaan jatkuvankasvatuksen kasvusta.
Pellon keskellä oleva puu kasvaa hieman heikommin pituutta kuin metsässä oleva puu. Kuitenkaan metsässä ei tarvitse olla lähellekään tiheää että puu saavuttaa parhaimman pituuskasvunsa (paksuuskasvu tietysti paranee mitä harvempaa).
Kuusi selviytyy varjossa, se muuntuu ja samalla lopettaa kasvunsa. Näitä sateenvarjo kuusia ei suositella kasvatettavaksi, koska elpyminen on hidasta ja useinhan nuo ruskettuvat aukoilla ja siis kuolevat. alikasvoskuusen latvasta näkee, onko sillä edellytyksiä kasvaa, siinä pitää olla useamman sentin vuosikasvu päässä.
Olen päässyt yhdellä välittäjän kautta ostetulla tilalla yli 10 % vuotuiseen tuottoon. Kaikki hakkuut teki moto, siemenpuuston äestys tuli ostopalveluna, enkä tehnyt tuolla muutakuin nauhoitin leimikoita ja saapastelin tarkistelemassa etämetsänomistajana. 7 vuoden omistamisen jälkeen myin tilan pois ja rahamäärä lähes tuplaantui ja osa siitä rahasta tuli heti tilan oston jälkeen. Rahat sijoitin pörssiin ja joukkolainoihin (pääoman tuotto säilyi 10 % tietämissä), metsänarvo tuntui kohtuuttoman suurelta, palsta oli ihan hyvässä kunnossa kun sen luovutin.
Ostin nyt kuitenkin taas Keski-Suomen korkeudelta T2 – 02 VT – MT metsää 1500 euroa/ha, kaikki kuviot äestettyjä istutusaloja. Ostin kun sain läheltä ja halvalla ja tämä työllistää. Omalle työlle pitää tietysti laskea palkka, eli tuotto jää pitkässä juoksussa 5 % tietämiin vaikka kuinka on pätevyyttä hoitaa metsiä, eikä tässäkään ole takuita että pääoma säilyttää arvonsa. Ihmettelen, mitenkä nuo palstojen hinnat nousevat nykyisin ihan mahdottomiksi, ei noissa ainakaan ostopalveluja käyttäen kummoista tuottoa tule, saati että pyrkii aktiivisesti jatkuvaankasvatukseen. Luulenkin että halutaan omistaa metsää ja arvot ovat muut kuin optimaalinen rahallinen tuotto. Tää on trendikästä.
Arvelinkin että et ollut ihan tyytyväinen tuohon TIGEYS ketjuun, joka kieltämättä rönsyilee. Siinähän kristallisoituu vähitellen palstan perimmäinen ajatus: Paasikivi-Kekkonen linja on se ainoa oikea, tyydy siihen hottentotti.
Itsellä on tässä noita palstan ulkopuolisia kirjoituksia lukiessani kristallisoitunut se että JK:n aiemmissa tutkimuksissa on usein pyritty ylläpitämän kokoajan liian runsaita puustoja.
Eihän tuossa taidettu ottaa kantaa noiden JK metsien kasvatuksen järkevyyteen, vaan siihen että geneettisestä puuston heikentymisestä ei ole pelkoa jos osa porukasta käyttää jatkuvaa kasvatusta.
Ja noissa jaksollisten kasvatusten yläharvennuksissa on ensisijainen tavoite tietysti saada kiertoajalle paras mahdollinen taloudellinen tulos. Mutta toisaalta parantaa päätehakkuun puuston laatua, usein paksummissa puissa on ne paksuimmat oksat. Esim. tuolla laittamassan kuvassa ”yläharvennus” mäntyjen kuivat oksat olivat 4 cm:n paksuisia poistetuissa puissa ja jäljelle jääneissä ne olivat selkeästi pienempiä. Ja sitten on itseelläni on ollut tapauksia että jo toisessa harvennuksessa poistetaan kahden tukin puita, joissa vielä tuoreeksi menevät oksat ovat jopa 6 cm, mutta jotka kelpaavat tukiksi toistaiseksi. Haluaisinkin käyttää termiä laatuharvennus, päätehakkuuseen tulee joissain tapauksissa yläharvennusten myötä laadukkain tukkipuusto, ei mahdollisimman paljon motteja. Älkää sotkeko harsintaan, siinä jätettiin täysin systemaattisesti kaikki tarpeeton kasvamaan.
