Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tärkein ominaisuus taitaa olla tuo kiihtyvyys. Ei ole mielekästä että pitää ottaa ennakkoa kaasuvivun kanssa, tapahtumat pitää olla reaaliaikaisia.
Pitäisiköhän raivaussaha testeissä mitatakin sahan kiihtyvyyttä. Jos tehdään varhaisperkaukset ajallaan ja taimikonhoidot ajallaan, eli toimitaan lähes pelkästään alle 7 cm:n kantoläpimittojen kanssa, kilowatti määrä ei ole niin ratkaiseva kuin se kauanko menee tyhjäkäynnistä leikkuuteholle kiihtyessä.
Onhan noissa yhdistyksissäkin suuria eroja. Voihan olla että yhdistyksellä on jollekin puutavaraerälle parhaat hinnat, onhan niillä Pohjoisessa toimituksia Ruotsiin ja tietysti tämä energiapuu sektori luo mahdollisuuksia. Vielä kun saisivat sahojen kanssa toimitussopimuksia, alettaisiin lähestymään aitoa kilpailua puukaupassa, kun yhdistys voisi hoitaa koko leimikon puut omilla suorilla sopimuksilla. Mutta Suomen hallitushan ei kilpailutilannetta puukauppaan halua, isoimpien toimijoiden on saatava päättää miten paletti pyörii ja niiden menestymisen eteen tehdään kaikki voitava.
Taimkon perustaminen hoitoineen on niin kallis kokonaisuus vieraalla teetettynä, että on hyvä jos siinä olisi sellainen kilpailutilanne ettei hinnoissa olisi enää löysiä. Ei se ole kenenkään etu että taimokot jäävät hoitamatta.
Vanhassa 245 rx:ssä kaasuvaijerin kireys muuttuu kun se ei kulje tuon kahvan alapuolella rungossa olevan kiinnikeen kautta. Yhtenä päivänä ihmettelin että mikä tuli sahaan kun ei ota täysiä kierroksia. Avasin kopan ja kääntelin kahvasta kaasuvipua, kaasuläppä ei auennut kokonaan. Sitten hokasin että vaijeri ei etupäässä tehnyt enää sitä mutkaa kiinnikkeen kautta, vaijeri kiinnikeeseen ja läppä alkoi taas aueta kokonaan. Ehkä tuo vaijeri on jo venynytkin, saha jo 13 vuotta vanha, eikä muuta ole vaihdettu kuin tulppia ja teriä ja kytkimen jousia.
Täällä on esiintynyt hieman vanhaa markkinatietoa sertifikaateilla tuotetuista papereista ja kartongeista. Todellisuudessa Euroopassa on paljon tilauksia, joissa vaaditaan FSC-sertifikaatilla tuotettua tavaraa ja maksetaan siitä sitten parempaa hintaa. Suomalaisilla tehtailla onkin kova työ haalia FSC-sertifioitua puuta riittävät määrät.
FSC-sertifikaatin tarkemmat ehdot on laadittu maa kohtaisesti ja Suomessa ehdot ovat tietysti maailman tiukimmat. Suomessa FSC-sertifikaatti on tilakohtainen. Jos Suomessa olisi sertifikaatin perusteet luotu järkevästi, olemassa olevien suojelualueiden pinta-alojen perusteella voitaisiin tuottaa joka tilalla FSC-sertifikoitua tavaraa. Venäjällä riittää että Uralin takana on suojelualueet. WWF:n kotimaan organisaatiolta voisi tiedustella tarkoitusperiä, miksi Suomessa asiat on tehty näin vaikeaksi.
Paras olisi kun satavuotiaat puut kaadettaisiin kirveellä ja justeerilla ja kuorittaisiin paikalleen kuivamaan, jolloin hiili jäisi runkoon. Rungot jätettäisiin tietysti metsään, korjuu aiheuttaa ilmastokuormaa. Tietysti jotain rakennuspuita voidaan kuljettaa hevosella. Suolla kuorinta voitaisiin jättää tekemättä, eli pitää varmistaa että runko on turpeessa kiinni. Suolampien jäälle voitaisiin kuljettaa runkoja talvella hevosella, siellä vedessä ne voisivat köllötellä tuhansia vuosia ilman hiilidioksidi päästöjä. Älkääkä tyrmätkö, näin asia opetettiin pääpiirteissään 80-luvulla, siis ihanne vaihtoehto ilmaston kannalta, kyllä meillä konsteja on, puuttuu vain tahtoa metsänomistajilta osallistua talkoisiin ilmaston parhaaksi.
Onkohan nämä jatkuvaa kasvatusta käyttävät tilat useinmiten FSC-sertifioituja? Paperi/kartonki -tilauksissa on FSC-sertifioiduilla tuotteilla ~10% parempi hinta kuin PEFC-sertifioiduilla. Ja kun Venäjältä ei virtaa tuota FSC-puuta tarpeellista määrää, otetaan sitä kotimaasta mieluusti niin paljon kuin saadaan. Tämä kuvio selittäisi sen että jatkuvan kasvatuksen harvennuksilla on kysyntää. Tietenkään tuo FSC:n parempi lopputuote hinta ei näy puunhinnassa, mutta kysyntä on tällähetkellä taattu, koska tilauksia voi jäädä jopa sivu suun, jos sertifikaattiin oikeuttavaa puuta ei ole tarpeeksi.
Ei ne välttämättä heikompia ne hieman ohuemmat puut ole ja viimeisen harvennuksen jälkeen lisävaltapuut kasvavat vain 10 – 15 vuotta, mutta tuohon kusikoiden harvennuksiin liittyy tietysti muitakin ongelmia.
Lahoalttiutta, syitä ja seurauksia pitäisi tutkia. Melkein kaikki kun on jo tutkittu, niin pitäisi tarttua näihin kasvaviin ongelmiin ja etsiä niihin ratkaisuja. Samallahan voidaan saavuttaa järkeä tähän jatkuvaankasvatukseenkin. Vaikka minun mielestä jatkuvakasvatus on kehitetty lähinnä siksi että kolopuita ja eri ötököitä olisi metsissä enemmän.
Minulla nuo taimikot oli käyty paikanpäällä katsomassa, muuten oli keilaustietoa ja sinne päin, olen ottanut palvelun käyttööni. Kuvioiden muuttaminen on tosiaan se ongelma, eli kun on kahden hehtaarin uudistuskypsä ja puolet alueesta jättää siemenpuille, niin ei ne samaa kuviota enää mitenkään ole. Mutta tuollaisen sovelluksen tekeminen, että käyttäjän sovelluksessa voisi jakaa kuvioita on jo todella haastava tehdä ja käyttäjälle väkisin monimutkainen.
Hyvin olet pitänyt laput, firmahan on omistajaystävällisesti jakanut osinkoja, eli odotus on palkittukin. Enpä sano mitään tuosta myyntiajankohdasta, kun itsellä ne menee välillä pieleen. Kyllähän tuo hintataso on jo niin kova että osinkopolitiikan mukan osinkotuotto jää alle 4%, hyvä vai huono? Ja kasvaako firman kassavirta sitä vauhtia että hinta on perusteltu?
