Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Talvisarjan lisäksi vielä jeesusteippiä sinne talvisarjan yläpuolelle kun on 20 astetta pakkasta ja lumipöllyä.
Ne kaivetaan maahan sitä mukaa kun kerkiävät, se oli tuolla sähkömarkkinalain ehdoissa että niistä luvutaan johonkin määräaikaan mennessä. Eikä ainakaan uusia tolppia enää pystytetä. Saa sitten nähdä nuo kilometrin tonttijohdot, nehän on taas eri juttu, siinä voi mennä naapurisovut.
27 raatia oli joskus pakkasta kun tein ensiharvennusta, saha toimi ihan normaalisti, vaikka oli lunta puissa. Oli kyllä talvisarja kiinni ja se talviläppä siellä syylärin ja kaasarin välissä auki. Saha oli 254 xpg. Eihän se sylinteri mäntä paketti tähän keskusteluun kuuluisikaan, pahoittelut jos joku siitä sai väärän käsityksen. Osta sinäkin Mikander netistä nuo varaosat, tulee halvemmaksi remontti.
Ja mutkamännystä kuva sitten taas 20 vuoden päästä Metsälehteen, tuloahan siitäkin tulee :).
Tässä ei nyt kyllä talousperiaatteilla ole osoitettu jaksollista kasvatusta paremmaksi kuin jatkuva, sijoitetulle pääomalle pitää saada korkoa.. OMT pohjilla mätästys kuusen istutus 1300 kpl/ha yhdellä harvennuksella ja 50 vuoden kiertoajalla antaa 6% tuoton, mikäli tukin ja kuidun hinnat ovat nykyiset vakiot. MT-pohjalla tuotto jää varmaan alle 4%, en viitsi tarkistaa. VT-pohjat kannattaa äestää ja kylvää siinä yhteydessä, tuotto kiertoajalla 3 %. Kuivalla kankaalla homma pitää hoitaa luontaisella uudistamisella. Motti-ohjelmalla noita voi tarkastella. Eihän sitä istuteta vain istuttamisen ilosta tai siksi että laki velvoittaa, kyllä se 1300 euron sijoitus viljelyketjuun MT – OMT pohjilla tuottaa oikeasti. Ja istutustyön sekä taimikonhoidon itse tekemällä tuotto on joko vielä parempi tai saa itselleen laskea palkan.
Joo, ehkä meni taas ohi aiheen. Huski vaan kirjoitti että mäntä kuormittuu kylmällä enempi. Yritin sanoa Huskille että ei ehkä sahaliikkeessä kannata sitä lista hintaa maksaa jos se saha leikkaisi kiinni ja että korjuu voi olla järkevääkin. Kai täällä nyt jonkinlaiset perustiedot kaikilla on.
Yhtiöthän lypsäisivät metsänomistajat kerjäläisiksi, jos tuohon lakiin jätettäisiin minkäänlaista porsaanreikää sellaiseen mahdollisuuteen. Tämä on onneksi oikeusvaltio. Arvostan teidän metsäkonekuskien työtä siellä, mutta miksi tämä on sydämen asia että metsänomistajien pitäisi turvata sähkönjakelu Suomessa? Laittakaa vaan ne vierimetsät kuntoon, siitä teille ilmeisesti maksetaan, vai mikä tämän pommituksen tarkoitus on?
Kyllä jakeluyhtiö on ainoa vastuu taho sähkömarkkinalaissa vierimetsän hoidossa. Koko laissa ei mainita maanomistajan velvollisuuksista. Alla tuo pykälä minkä nojalla te toimitte, vahingonkorvauksiin on sitten oma pykälä, en kuitenkaan jankuta.
111 §
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet jakeluverkon läheisyydessä sijaitsevassa metsässä
Jakeluverkonhaltija saa ilman omistajan tai haltijan lupaa kaataa ja poistaa jakeluverkon läheisyydessä sijaitsevia puita ja muita kasveja, jos se on tarpeen sähkönjakelun keskeytyksen poistamiseksi tai keskeytysten ennaltaehkäisemiseksi. Toimenpiteillä ei saa aiheuttaa omistajalle kohtuutonta haittaa verrattuna siihen hyötyyn, joka niillä saavutetaan jakeluverkon varmuudelle. Toimenpiteet on rajattava siten, että ne kohdistuvat jakeluverkon varmuudelle ilmeisen riskin aiheuttaviin puihin tai kasveihin. Jakeluverkonhaltijan tai toimenpiteiden toteuttajan palveluksessa olevalla on tässä tarkoituksessa oikeus liikkua yksityisellä alueella ja asettaa maastoon tarpeellisia merkkejä.
Jakeluverkonhaltijan on muissa kuin kiireellisissä tapauksissa varattava kiinteistön tai alueen omistajalle ja haltijalle tilaisuus suorittaa 1 momentissa mainitut toimenpiteet itse. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava ilman ennakkoilmoitusta suorittamastaan toimenpiteestä kiinteistön tai alueen omistajalle ja haltijalle
Timppa varmaan kirjoitti vähän huolimattomasti, ei varmasti tarkoittanut että kasvu on se kriteeri millä eri kasvatusmalleja voidaan vertailla. Monimutkainen kannattavuuslaskelmahan se on kun on tuloja ja menoja eri aikaan. Tukin- ja kuidunhinnat joskus hamassa tulevaisuudessa ovat vielä arvauksia, maksetaanko laadusta jne.
Biologia ja puunkorjuun kannattavuus on kuitenkin laskennoissa huomioitava, tai otettava niiden tuoma riski huomioon. Varmasti kannattavinta teoriassa on poistaa melko tiheällä aikavälillä aina järeitä puita ja jättää kasvamaan niitä pieniä, mutta kun sitä ei käytännössä kannattavasti voi toteuttaa. Joskus se voi kannattaa, mutta että alettaisiin suuressa mittakaavassa siirtymään jatkuvaankasvatukseen, siinä heitettäisiin hukkaan se osaaminen mitä pitkäaikaisella kehityksellä on aikaan saatu.
Kaikkihan sen tietää että teoriassa jatkuvassa kasvatuksessa voidaan poistaa pelkkiä tukkipuita, niin voidaan tehdä jatkuvassakin kasvatuksessa. Eihän se kuitenkaan aina ole kannattavinta kasvattaa pelkkää tukkipuutakaan, ensiharvennuksessa tehty laatuharvennus voi olla arvokkaampi tulevan puuston arvokasvun kannalta, mitä esim. Motti ohjelma ennustaa.
Etelä-Suomessa kunnon talvia ei ole läheskään joka vuosi, nytkin on lunta paljon, mutta kantavuutta ei isoille koneile taida olla. Miettikääpä sitä sitten kannattavan korjuun ja tukkiosuuden kannalta kun kuusia seisotetaan hakkuun jälkeen vielä 50 vuotta juurivaurioiden kanssa.
ei ole hinnan kiroissa syyläri ja mäntä postikulujen kanssakaan alle 40 taalaa, eli 30 euron kantturoissa.
