Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset

BULL OIL ei tainut olla se joulukuun paras vaihtoehto. Jos olisi laittanut BULL OIL X5 sertiin rahansa niin sijoitus olisi käytännössä mennyt arvottomaksi. Ja vaikka öljy nousisi nyt nopeastikin 80 dollariin ei saisi omia takaisin. Että semmoinen se serti, mustin murkinaa näillä opeilla.

Parempi ostaa vähävelkaisia yhtiöitä jotka hyvässä markkinatilanteessa maksavat huippu osinkoja ja ostaa niitäkin etupäässä silloin kun saa halvalla, nythän ei halvalla saa kuin surkeassa tilanteessa rypeviä öljy-yhtiöitä ja osa niistä on investoinut lisäkapasiteettiin runsaalla velalla. Venäjä on tietysti halpa, mutta jos jätetään lottoaminen pois laskuista.

Salkkuni peruspilareita, ennen uuden metsätilan ostoa, USA:n markkinoilla oli REM, kiinteistöyhtiöihin sijoittava rahasto. Siinä oli vuosiosinko reilu 10%, taitaa listahinnalla maksaa 12 % osinkoa vieläkin. Eli hajautettuun salkkuun pienellä panoksella ihan kelpo kiinteistösijoitus, jos Jenkkimarkkinoilla haluaa mukana olla ja on tietoinen että sijoituksen voi aina menettää kokonaankin.

Olen pyrkinyt osakkeissa ostamaan halpoja osinkoyhtiöitä, joilla on vähän velkaa, tai joiden kassavirta kestää velan. Kotimaisista kestosuosikkeja olivat Fortum, UPM ja Elisa, niitä sai jossain vaiheessa paljon halvemmalla ja kassavirta on vakaata. Vähän osinkoja maksavissa, tai osingottomissa yhtiöissä voi tietysti olla niitä huikeita kasvutarinoita, mutta niitä en sitten kuitenkaan sijoituksissa lähtisi hakemaan. Jos tuollaisessa kasvutarinassa tuleekin toppi, osakkeen arvo laskee niin nopeasti että siitä ei ehdi irtautua ja siitä ei sitten jää edes niitä osinkoja, vähän niinkuin johdannaisilla, nenä ruudussa voit pärjätä. Syntymäpäivälahjaksi saadut Talvivaaran osakkeet myin nopeasti pois, kun se ei sopinut ollenkaan sijoitusfilosofiaani.

Älypuhelimella (ainakin Samsung) nuo pisteet karkaavat helposti hassusti välilyönnin päähän.

Kyllä niitä hirvimääriä vääristeltiin ihan tarkoitushakuisesti silloin 80-luvulla. Paljon oli metsänomistajia porukoissa, näkivät minkä vahingon liian suuri hirvimäärä aiheutti.

Samasta Tapion laatimasta ohjeesta tapauskuvaus.

Melko kallista touhua tuossa. Huomattavaa on metsänomistajalle tuleva korvaus 500 euroa / ha. Olkaapa tarkkoja metsänomistajat, pyytäkää korvaus vierimetsänhoitoprojektista.

Case 1

Sijainti Etelä-Suomi
Suunnittelu Mhy
Toteutus Mhy, neljä metsuria

Kustannukset Linjan kokonaispituudella noin 1700 euroa/km
Metsäiselle osuudelle laskettuna noin 3400 euroa/km
luvut sisältävät metsänomistajille maksetun korvauksen 500 euroa/km
(250 euroa/linjan reunan km)

Kuvaus
Linjan kokonaispituus noin 13 km, josta metsässä tai metsään rajoittuvaa noin 8 km.
Metsänomistajia kaikkiaan 32.
Kolme puustoista tilaa jättäytyi pois. Näiden osuus linjan pituudesta noin 1,5 km.

Linjalla tehdyt työt:
– johtokadun raivaus (10 m)
– vierimetsän raivaus
– vierimetsän harvennushakkuu metsurityönä (10 m johtokadun reunasta)
– toimihenkilötyö suunnitteluun, työnjohtoon ja toimistotyöhön

Sähköverkkoyhtiöt vastaavat vierimetsien hoidosta. Työt hoidetaan joko itse tai ostamalla palvelu metsäalan toimijoilta. Sähkölinjan vierimetsän käsittelyyn pyydetään aina metsänomistajan lupa. Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svenska Lantbruksproducenterna Centralförbund SLC antoivat syksyllä 2012 jäsenilleen yhteisen vierimetsän hoitoa koskevan suosituksen, jonka tavoitteena on parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta.

Alla linkki ennaltaehkäisevään hoito-ohjeeseen vierimetsänomistajalle:
http://energia.fi/sites/default/files/Johtoalueiden_vierimetsien_hoito_opas.pdf

Erikoistapauksessa, jos johtokatu on niin kapea, ettei hakkuukone mahdu työskentelemään sen reunassa eikä johtokatua voida leventää, joudutaan miettimään mahdollisuutta toteuttaa hakkuu koneellisesti vierimetsän sisältä. Tällaisesta vierimetsän hoitohankkeesta ei ole kokemusta, mutta hakkuutyö sinänsä vastaa tavallista puutavaran korjuuta sähkölinjan vierestä. Yksi vaihtoehto on myös linjakadun leventäminen, mutta se voi edellyttää johtoaluesopimusten uusimista, mikä taas voi tehdä leventämisen verkkoyhtiölle taloudellisesti kannattamattomaksi.

Kun uudistusalan jättää muokkaamatta niin sitä heinäystä on ihan kohtuuttomasti, pienaukkojen pienuudesta johtuen muokkaus on kuitenkin kai hieman epäkannattava.

Sama muokkaamattomuuden ongelma koskee tietysti jaksollista kasvatusta ja siinähän se vasta työllistääkin, jos luontoa säästäen päättääkin istuttaa reheviä pohjia ilman muokkausta. Eihän se Petäjäveden mieskään ole jättänyt uudistusaloilla muokkausta tekemättä.

Ennen laikut kuokittiin ja istutettiin avojuuritaimia, työ oli raskasta ja sitä heinäämistä oli sitten vielä kohtuuttomasti, sitten niitä piti täydennysistuttaa kun se heinääminen jäi tekemättä ja se täydennys vasta raskasta ja kallista olikin. Nyt asiaan on tullut korjaus, muokataan rehevät pohjat kunnolla ja istutetaan putkella heti kasvuun lähtevät pottitaimet, työ on helppoa ja heinäämistä on vähempi. Luulisin että muokatulla maalla puun kasvu on vähintään 10 vuotta parempaa kuin mokkaamattomalla.

Muistelen että jotain 500 taimea päivässä oli ammattimiehen avojuuritaimien istutus määrä, eli hehtaarin istutukseen meni 4 päivää. Nyt pottiputkella lappaa 2000 kappaletta, eli hehtaarin päivässä ja työ on kevyempää, onnistuu suurimmalta osalta metsänomistajia omatoimisesti (tietysti päivätuotos kunnon mukaan). Heinäämisen teettäminen kahteen kertaan ammattilaisella on jo kohtuuton kustannuserä viljelyketjuun. Muokkaus kustannus on ehkä 300 – 400 euroa /ha, siitä ei kannata tinkiä, kustannukset on viisain tässä kohti ottaa heti niin lopputulos on halvin ja paras.