Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Selluntekijät pärjäävät tällä euron hinnalla, Metsägroup etunenässä kun sillä sitä sellua tulee yi oman tarpeen. Kauppahan käydään dollareilla. Ehkä maksavat mieluummin sahoille tuosta niiden jätepuusta hiukka enempi kuin alkavat nostamaan raakapuun hintaa, hinnan laskut raakapuumarkkinoilla olisivat sitten taas vaikeita suhdanteen kääntyessä.
Ihmetyttää kyllä että isäntien osuuskunta ei halua nostaa kuitupuun hintaa suhdanteen salliessa. Kun varastot alkavat ehtyä, tiedotetta vaan jyväjemmareille ja kaupunkilaismetsänomistajille: maksamme tässä tilanteessa hieman paremmin näistä puutavaralaaduista, hinnat laskevat taas suhdanteen kääntyessä. Ehkä siellä SAK menisi sitten seuraavana päivänä yleislakkoon.
Ei tuo Hanskin juttu ainakaan tuolla Pohjois-Suomen lähes totaalisen hirvituhon kärsineillä alueilla pidä paikkaansa. Hieskoivu ja haapa siellä on sitten kilpaillut pioneeripuulajeina ja kuusi on tullut tuonne alle. Raivaussahalla tuota haapaa on pitänyt poistaa, toki niissä isommissa on ollut sarven jäljet, mutta metsätaloudellista merkitystä ei haavalla tuolla ole. Varmaan jossain ovat syöneet taimikon haavat pensasmaisiksi, mutta sehän onkin ainoa metsätalouden kannalta positiivinen asia minkä hirvet ovat tehneet.
Minä en ainakaan nokkaani lotkauta jos metsästäjä ampuu omin lupineen suden minun maalta, mutta jos tarkoituksellisesti kasvattavat taas ylisuuren hirvikannan niin sitten täytyy varmaan lopettaa koko metsästys minun mailla, hyödytöntä hupailua en enää ilmaiseksi seuraa. Virheistä pitää oppia.
Kyllä tuo paikallinen markkinatilanne pitää vain hyvksyä. Koivutukkia ei osteta koko maassa, hankinta-alueet ovat pisimmillään 200 kilometriä. Eli koivukuidun ja järeän kovukuidun hinnan erosta tuossa puhutaan. Mhy tietää kyllä niitä halkomiehiäkin jotka ostavat järeää koivua ja tiedän että jotkut noista maksavat tuosta laadusta, kysyähän aina voi.
Itse teen pohjoisen savotat juuri noin kun Tiku ja pidän huolen että koivut ovat järkevän kokoisia hakkuun kannalta, 70 – 100 litraa on jo mukava tehdä. Enkä jätä tuon jälkeen yhtään koivuja, jos epäilyttää että ne haittaavat tulevien kuusten kasvua.
Puurakentaminen lisääntyy.
Sahausjätteen käyttö energian tuottamisessa ja erilaisissa bioenergia tuotteissa tuo lisää kilpailua.
Suomensahat antavat lausunnon: Sertifikaattien merkitys markkinoinnissa on olematonta ja markkinoilla pärjätään paremmin ilman ryvettyneen metsäklusterin taakkaa hyvällä laadulla ja sen takaavalla sahan omalla nimellä.
http://www.keitelegroup.fi/fi/page/74
Tuo toimittaa käsittääkseni Viitasaarelle HakaWoodillekin. Voihan olla että Haka Wood ostaa suoraakin, mutta tuskin kainuusta. Eikös polttopuumiehet maksa järeyslisää, jos on suoraa ja järeää tavaraa.
-rankka mätästys ja kuusen istutuksen villiintyminen liian karuillekin maille, jotta saadaan nopeampi kasvuunlähtö
Öö, eikös niitä kuusia istutettu hirvien takia sinne puolukkakankaille.
Pelloille tungettiin mäntyä ja yleensäkin MT+ pohjille laitettiin mäntyä 70 luvulla. Kuusitukin hinta oli umpisurkea.
Horjumaton taitaa tarkoittaa että se sahaaminen ei kannattanut kun oli pakko myydä hirveällä alihinnalla sahausjäte kuitu sellutehtaalle. Ja siitä johtui sitten se että sahat eivät pystyneet kilpailemaan tukin hinnalla kun homma oli ihan perseestä niiden ale kuitujen kanssa. Kilpailtu markkinahan se oli tukin osalta, ainoa että toiset kilpailijat olivat epäreiluja.
Ne ripitykset esim. Keski-Suomen alueella johtivat kyllä siihen että minä myin kartellijakson loppuvaiheessa tukkeja sitten sahalle, kun sai ihan pikkusen paremman hinnan, mutta kyllä se hintaero oli niin pieni että jotenkin tuntuu että tukilla oli valtakunnan hinta 50 euroa motille ja kartellifirmoilla sitten pari euroa alle kun oli kielletty kilpailu. Mutta ehkä se kartellin vaikutus puutavaralajien hintoihin oli marginaalinen.
Nythän haluaisivat energiatukea järeämmällekin puulle, pikkusen vastustaa metsäteollisuus ry.
MTK on lähinnä kiinnostunut siitä että maaseudun asukkaiden sähkönjakelu toimii viivytyksettä. MTK oli jopa hyväksynyt aiemmin sen että vierimetsien hoidot voi aloittaa ilmoittamatta metsänomistajalle, ilmeisesti jotain lehmänkaupaa siitä että huoltovarmuus maaseudulla säilyy ja että nämä asiat eivät vaikuta maaseudun sähkönhintoihin.
Nyt on kuitenkin otettu ryhtiliike ja noista vierimetsänhoidoista ilmoitetaan. Soitin Fingridille ja sanoivat että aina ilmoitetaan kun vierimetsän hoitohanke on vireillä ja sovitaan kuka hoitaa asian, eli voi itsekin sitten tehdä. Lupasivat jopa lähettää alkuperäisen alueen lunastussopimuksen. Sanottiin että meidän linjan osalta linja-alue on ollut liian kapea, eli levensivät sitä jonkin tarkistuksen yhteydessä ja näissä johtoalueiden puiden pistoissa ei heillä tietysti ilmoitusvelvollisuutta ole, uskon että asia on ollut näin. Hyvä oli palvelu, jos tuo sopimuspaperi nyt sitten tulee.
Itseasiassa mulla on kolmella tilalla noita sähkölinjoja, eli oikeasti tämä asia liikuttaa. Toisella tilalla tienvarteen siirretäävä linja on tila naapurina, eli siinä on vain vierimetsä minun puolella, on tämä monimutkaista. Sopimuksessa ei ole vierialueesta mainintaa tuolta osalta, vaikka 2013 joulukuussa tehty sopimus. Eli vielä jossainvaiheessa ihmetellään, kaikenlisäksi tuo linja on kaava-alueella, että ehkä hyvä kun saa hakkuutuloja edes vierimetsän takia. Tällaisia nämä yhteiset asiat on, aina on jotain ihmettelemistä.
Kyllähän kolmosharvennusta tekee sata mottia viikossa, eikä se ole edes kauhean raskasta työnä. Rungon koosta, oksista, mahdollisesta lumesta kiinni paljonko tulee sitten ensiharvennuksilla. Minä tee nykyisin rauhallista tahtia, 6 – 8 mottia päivässä, eihän se oikein kummosta palkkaa tee, mutta metsässä vaan on kiva tehdä töitä ja tässä iässä arvostaa sellaista kiireetöntä tekemistä ja olemista.
Oma jälki on hieman parempi kuin moton jälki. Joskus ajomies katseli palstaani ja totesi ettei firma olisi maksanut kuin vajaa 10 euroa pystyyn, tienvarressa maksoivat reilun 30 euroa. Erikoishakkuut, kun esim. pitää jättää kuusta koivun alle kasvamaan antavat omatoimiselle parhaimman tilin, pahimmillaan tuollainen menee koneen jäljiltä pilalle.
