Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mä teen kaikki parhaat harvennukset ite, kun niitä on mukava tehdä. Jos metsäfirmat ostaa 15 eur/m3 pieniläpimittaisia ensiharvennuksia, niin teetän ne leimikot niillä pystykauppoina. Mutta luulenpa että niitä ei enää nykyään osteta ihan noin vain keskihinnoilla, eikös nuo konemiehet pistä hanttiin. Metsäteollisuus yrittää tietysti elää yhä hintasopimus aikaa ja rakentaa ympäristöä, joka tarjoaa heille parhaat edellytykset toiminnalle. Tuo ympäristöhän on esimerkiksi Kiinassa jo olemassa ja siihen pitäisi päästä myös täällä, vai mitä Ammattiraivooja?
Eikös se energiapuun ottaminen mahdollisimman pienestä puusta ollut nimenomaan Metsäteollisuuden vaatimus. Tehkää vaan niinkuin Metsäteollisuuden etujen ja näin ollen Suomen valtion etujen mukaisesti parasta on. Teidän pitäisi seurata yhteiskunnallista elämää ja toimia kansan etujen puolesta, vai miten se pioneerien käsky menee.
Ihan hirveätä on todellakin lukea 2000-luvulla tällaista. Metsäteollisuus-valtio akseli sanelee ehdot ja sieltä tulee se tuottavuus malli ja me sitten noudatetaan tämän puolueen eli kansakunnan etua. Taimikonhoidot juuri oikean aikaisesti, tarkastus ennen hoitotoimenpiteitä että saat pikku palkkion. Hakkauta puuta säännöllisesti teollisuudelle tai sinua rangaistaan.
Mitäs jos vaan hinnoiteltaisiin ne leimikot ja puut tien varressa tilanteen mukaan, eikä yritetä rakentaa mitään bolseviikki systeemiä. Ja eikös nyt aika hyvin ole noita leimikoita jäänyt ostamattakin, olisiko ihan markkinalähtöistä ja varmaan parhaat leimikot kelpaavat edelleen. Tuosta kemerastakin voidaan kohta luopua kun laitetaan ne hinnastot leimikoiden mukaan, alkaa se taimikonhoito kiinnostamaan, mutta eihän siihen avohakkuu-taimikonhoito touhuun nyt pakottaa voi, niinkun ei puun myynteihinkään.
Eihän me nyt missään banaanivaltiossa olla. Mutta olisihan teollisuudelle paras että työntekijät ja tuottajat eläisivät kommunismissa ja firma eläisi merkkinataloudessa johtajiensa kanssa.
Minusta vain ihmeellistä että metsänomistaja Ammattiraivooja kannattaa kaikkea metsäteollisuuden ehdotuksia, noihin kun ruvetaan innolla mukaan niin varmasti ollaan torpparin asemassa. Oletteko jotain lobbareita, vai ihan vain sosialisteja, vai onko aivopesu tapahtunut jossain oppilaitoksessa?
Mulle verottaja soitti jälkeenpäin että laitetaan sullekin nämä verohelpotukset kun et ole huomannut laittaa itse. Mukavahan se oli kun sai kakkosharvennuksille ensiharvennuksen verohyödyn. Ihan fiaskoja nämä veromuutokset ovat, missä verottajatkin tulkitsevat sitten asiat joka huoneessa eritavalla ja toiset saa sitten ylimääräisiä etuja ja toiset eivät ehdi hyötymään koko hommasta ja lopputuloksena on puun hintatason aleneminen ja puukauppatilanteen sekottuminen vuosiksi.
Kyllä kannattaa kulut tosiaan selvittää aina ennenkuin lähtee näihin pankkiiriliikkeiden tai pankkien ainutkertaisiin tilaisuuksiin mukaan. Toki noiden kautta pääsee monenlaisiin tuotteisiin käsiksi, joista ei sitten ymmärräkään mitä riskejä niihin edes sisältyy. Aikansa kun noita ihmettelee, tajuaa että osakekauppa jonkun välittäjän kautta on halvin tapa ottaa se markkinoiden tarjoama tuotto, riskit ovat suurinpiirtein tiedossa ja kulut ainoastaan pienet osto ja myyntikulut + suht varmat verot voitoista.
No tässä Forest Fundissa tuskin on muita strukturoituja tuotteita mukana, mutta jos on 2% välityspalkkiot ja vuosimaksu vielä päälle niin pieneksi jää tuotto kun riskikin on aina olemassa.
Parasta olisi kun sahojen yhteyteen rakennettaisiin puuta käyttäviä voimaloita, joista saataisiin kaukolämpöä ja sähköä.
Ei sitä Kuopion sellutehdasta rakenneta, se on vain metsäteollisuuden peliä koko homma. Samaa peliä käyvät Äänekosken rakentamisen kanssa, mutta se taidetaan tehdä kuitenkin.
Tiedossa on ollut että Motti-ohjelman laskelmat viljelypuustojen kasvuista ovat olleet alakantaissa, juuri saamani sähköpostin mukaaan uudessa versiossa asia hieman korjaantuu. Alla ”Metlan” postista napattua.
MOTTI 3.3 tarjoaa mahdollisuuden valita korkeamman kasvun tason kivennäismaan kohteilla. Se on tarkoitettu viljelymetsille, joita on alusta alkaen hoidettu hyvin ja joiden voi siksi olettaa kasvavan keskimääräistä paremmin. Tämä ominaisuus on valittavissa vain kivennäismaan kohteille, ja se vaikuttaa suhteessa eniten männiköiden kasvuennusteisiin Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Ja OMT-pohjalla se viljelyketjun nettonykyarvo on 2500 euroa 4% korolla, eli pajaanmaan arvo on 2500 euroa, näinhän Pukkala ei laske, vaan toteaa että korkealla korolla nettonykyarvo on 500 euroa. 500 eurolla ei OMT-pohjia saa kuin Lapista.
Eli kun Pukkala sanoo että jaksollinen on kilpailukykyinen rehevillä pohjilla, hän tarkoittaa että se on kannattavampi ja varmuudella kannattavampi.
