Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Upm:n taimikonhoito ei tietysti liity tähän metka aiheeseen. Mutta kun se on usein esitetty esimerkkinä (pihkatappi) , niin siihen liittyy kyllä erilaisia muuttujia, mitä en ainakaan itse kaikkia ole aiemmin huomannut. Upm:llä on todella halpakorkoisia vihreitä lainoja jokunen miljardi ja noiden lainojen ehtoihin kuuluu myös tietynlainen metsien hoito. Yksityismetsänomistajan ei tässäkään mielessä talouden näkökulmasta kannata joka asiaa kopioida firmojen toimista, miljardi lainojen ehtojen rikkominen voi olla myrskytuhoon verrattava asia.
Markkinatalous toimii niin, että semmoisia tuotteita ostetaan, mitä tarvitaan. Aiemmin ajattelin, että ehkä Fsc-puusta pitäisi maksaa joku 5 euroa kuutiolle lisähintaa, että saisivat sellutehtaille noita riittävästi. Suomessa Fsc-sertifikaatin ehtojen mukainen toiminta vähentää metsätilan markkinoitavaa puumäärää ja hankaloittaa metsässä toimia sekä vähentää puuston kasvua, mutta ainakin puukauppa käy.
Reiman kanssa samaa mieltä. Ja aina kun olen satunnaisesti teettänyt ensiharvennuksia pystykaupalla, lehtipuita jätetään tarkoituksella ja usein vielä kaksihaarainen koivu koristaa maisemaa. Jos joka kerta kun jotain tehdään, kokoajan mietinnässä on miten parannan monimuotoisuutta, taloudellinen tulos kärsii turhan paljon. Silti on hyvä, että taimikonhoidossa on kohtia, joissa jätetään lehtipuita. Mutta esimerkiksi Upm:n omilla mailla lehtipuusekoitukseen pyritään väkisin jo varhaishoidossa, jolloin sopivan koivusekoituksen aikaansaamiseksi ohjeistetaan kaatamaan jopa istutuskuusia. Tarkemmin kun tätä uutta metka kokeilua ja koko asiaa ajattelee, ehkä tässä kokeilussa mennään metsään (kuvainnollisesti).
Öljyn kulutus ei vähene lähivuosina. Öljyn tuotanto kasvaa nyt ehkä liian suureksi ja öljyn hinta laskee. Tuostakaan ei ole varmuutta. Sikäli Tolopaisen kommentti on varsin erikoinen, kun vasta kirjoitettiin Euroopankin siirtyvän enempi takaisin fossiilisiin polttoaineisiin, vaikka Euroopan kulutuksen merkitys ei tietysti ole oleellista. Vihreä sähkö on Euroopassa kallista ja siihen nähden fossiilinen energia halpaa.
Esimerkiksi Norjassa öljyn ja kaasun tuotanto kapasiteetti nousee, samoin on tapahtunut Usassa, Afrikan rannikoilla ja Opec maat ovat ilmoittaneet tuotannon lisäyksestä. Pakko porata, että saadaan lentokoneisiin kerosiini. Toisaalta Aasiassa on suurin väestönkasvu ja tuolla on alueita, joissa nestemäisten polttoaineiden ja kaiken länsimaisen hömpän saatavuus on ollut heikkoa ja nyt kulutuksen kasvu valtavaa. Pitää muistaa, että muovikin valmistetaan öljystä. Kehitysmaiden asukkaiden vaurastuessa vesiskoottereitten myynti kasvaa.
Metsäkeskus tiedottaa uusista kokeiluista tuki ehtoihin. Joulun alla sanoisin metka himmeli. Kuitenkin muutos kokeilu parantaa monimuotoisuutta ja jos tällä metsänhoidon maine paranee niin hyvä.
Seuraava sota lienee Baltiassa, johon on ilmoittauduttu mukaan. Tuossa kohti pitää Naton olla niin vahva, että Baltian valloitusyritys lopetetaan nopeasti tai ainakaan muuta politiikkaa ei voi olla.
Euroopan verbaalinen tuki Ukrainalle on minunmielestä lähinnä noloa. Toiset sotivat vuosikausia ja Eurooppa yrittää pitää lähinnä puhumalla huolen siitä, ettei se vaan loppuisi. Venäläiset olisi pitänyt ajaa pois Ukrainasta, tai jos tuo on ollut strategisesti hankalaa, infotaan viimeistään nyt Ukrainaa, ettei käänteentekevää tukea tule.
Suomen päättäjien kompromissi ratkaisut jatkuvat. Perintöveron alaraja nousee 20000 – > 30000 ja lahjaveron 5000 – > 7500. Tämmöiseen puuhasteluun tuhlataan päättäjien aikaa ja kenties lisätään tällä mikromuutoksella jossain kohti byrokratiaa. Korjaus myötäilee kertyneiden vuosien inflaatiota, en sinänsä vastusta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kenenkään elämään. Ehkä jollekin viimeinen turhauttava niitti muuttaa vaikka Ruotsiin. Valtion verotulot tässä laskevat suoraan vähän ja veropakolaisten määrä ei tällä viilauksella ainakaan laske.
Ennakkoraivuut jatkuu. Taimikot on hyvin hoidettu, taitaa olla väli vuosi noissa. Täydennys istutuksia pohjoisessa. Syksyllä taas pieni hankintahakkuu. Ja kun risut ei näkyvyyttä haittaa tehtyjen harvennusten ja ennakkoraivuiden jälkeen, voisin mitata varttuneiden puustojen puulajit, ppa:t, pituudet, runkoluvut, keskiläpimitat, kasvun ja silmämääräisesti laadun. Tavoitteena on tuottaa tilakohtaisesti kiinnostavia, isoja leimikoita, samalla hyödyntäen puuston ja maapohjan potentiaali mahdollisimman optimaalisesti. Toisinsanoen haarukoida mitkä kuviot harvennetaan ja miten voidaan harvennetaa, mitkä hakataan aukoksi ja mitä ei käsitellä seuraavassa konehakkuussa.
