Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eihän se Lähde arvioinut tuossa lauseessa että onko jatkuvakasvatus hänen mielestän taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä. Totesi että jatkuvankasvatuksen tarkoitus on ensisijaisesti muu kuin taloudellinen. Voihan se silti hänen mielestään olla usein taloudellisinkin perustein järkevin vaihtoehto.
Mutta joo en ole lukenut koko artikkelia, eikä se minun käsitystä varmaan muuta. Mistähän sen artikkelin löytäisi?
On tuo tienvarsihinta vertailupohjaksi muuallakin Euroopassa käytössä ja Suomessa on kyllä siinä kirkkaasti halvin kuitupuu. Metinfon kautta löytyy linkki, missä on vertailtu erimaiden puutavaralajien hintoja. Metsäteollisuus ry:n valitukseen ei tarvitse ML:n hallituksen alistua, nehän pelaa tätä peliä UPM:n ja Storan kanssa edelleen, tehdas pystyyn vain.
Tuosta jostain juuri luinkin että erinomainen laatu tulee männylle tuolla Pohjois-Suomessa. Keski-Suomen vanhat petäjät olivat kirjoituksen mukaan vain hyvälaatuisia. Taisi olla Metlan raporteista kun luin.
Mutta eihän nuo HMT auratut alat kuitenkaan parasta laatua tarjoa, eikä se auraus välttämättä omistajalle ole kannattanut. Noissa on melkoinen työmaa varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa. Ostopalstoissa kun noita T2-02 aloja laskee tarjoukseen 500 – 1000 euroa / ha, hieman hirvituhoista ja puiden koosta riippuen niin kyllä niiden kanssa pärjää.
Jokaiselta metsätilalta saa tuon 125 motin verovapaan henkintatyönarvon. Metsätilalla tarkoitetaan saman kunnan alueella olevien metsäkiinteistöjen muodostamaa kokonaisuutta.
Meillä sattui sömppä tämän y-tunnuksen kanssa. Ostimme aikoinaan puuhapalstan puoliksi tulevan vaimoni kanssa. No sitten menimme naimisiin ja jossain vaiheessa tein hankintahakkuun tuolta. Eli tuo oli vielä yhtymänä meillä silloin. Aviopuolisoilla ei saa olla metsäyhtymää. Ostaja laittoi minun y-tunnuksella tuon kaupan (ihan oikein) ja maksoin alvit sitä kautta, merkkasin kuitenkin yhtymälle tuon kaupan. Verottaja soitti että mikä alvi suoritus minulta on tullut kun siihen ei kohdistu mitään tuloja, hän oikaisi tuon virheellisesti yhtymälle merkityn suorituksen, mutta tuo yhtymä jäi olemaan. Nyt vasta tuli verottajan kanssa korjatuksi tuo asia, jota en ole tiennyt, aviopuolisoilla ei saa kahdenkesken olla yhtymää, eli tila on oltava jommankumman nimissä ja sen omistajan y-tunnusta käytetään yhteisomistuksessa.
Älytöntähän tuo pankkien vakuuksien hallinta on metsätilakaupoissa. Välittäjän tekemästä arviosta vaikka 60 % lainanvakuudeksi ja ei mitään ehtoja metsätilan hakkuiden yhteyteen lainanlyhennyksistä. Ainoa ehto on tainut olla metsävakuutuksen ottaminen, ihan kun asioita ei ymmärrettäisi ollenkaan, ei se ihme kun noita pankkeja pitää holhota.
Esimerkiksi paperitehtaan asiakkaat vaativat tietyn sertifikaatin heidän tuotteisiin. Paperitehtaalla käytetään sellua, josta tietty prosentti on tehty FSC sertifikaatin mukaisesti kasvatetusta puusta ja tietty PEFC-sertifikaatilla ja sitten osa sertifioimattomasta puusta. Sitten tuota sertifikaattia vaan jaetaan paperitehtaan tilauksille niin että prosentit pysyvät noissa alkuperäisen puunhankinnan mukaisissa sertifikaatti prosenteissa. Noista sertifikaattien käytöistä joutuu paperitehdaskin pikkuisen maksamaan vielä.
Kun sellutehdas ostaa Venäjältä puuta, tehdas voi itse määritellä mihin sertifikaattiin tuo on sidottu: PEFC tai FSC. Venäjällä voi käydä katsomassa miten sitä FSC puuta tuotetaan.
FSC-sertifikaatti takaa siis Potterin lukijalle, että hänen kirjansa on tuotettu luontojärjestöjen hyväksymällä tavalla käsitellyistä metsistä.
Kilpailutin firman ja MHY:n muokkauksen + taimet, Hinnat olivat lähes identtiset, MHY:n tarjous ehkä 10 euroa pienempi, valitsin sen. Sopimus oli vain herrasmiessopimus ilman papereita, muokkausta ei tehty koskaan ja taimia en sitten kysynytkään, kaveri oli unohtanut tuon sehän voi sattua kenelle vain. Sopimukset pitää tietysti tehdä kirjallisena, mutta myös se että on tuttu ja luotettava kumppani on tärkeämpi kuin muutama kymppi.
