Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Sä lupasit jotain paljastuksia ennen vuodenvaihdetta. Oliko se tuo jyrki lähti pilkille sitten ja toisena tuo ner tukikelvottomuus. No hyvää uutta vuotta joka tapauksessa.
Pohjalaisessa oli juttu energiapuun uuden tukimekanismin tuomasta haitasta lämpölaitoksille. Siinä oli myös mainittu että pienpuuta sahaavien laitosten kannattavuus heikkenee, ilmeisesti tuolla on sitten saha jonka puuvirtoja ohjautuu myös polttoon.
No tuossa jutussa tuumattiin että liian nopeasti ollaan ajamassa uutta 16 cm:n läpimittaan perustuvaa tukimekanismia. Sanallakaan ei kuitenkaan mainitu että tukihakemus oli jo Eu:ssa mutta metsäteollisuus valitti sen rajoittavan kilpailua ja siksi kehitettiin uusi hakemus joka on nyt sitten selluteollisuuden aikaansaama. Ilmeisesti tuosta selluteollisuuden ajamasta byrokratiaa lisäävästä mekanismista valitetaan taas Suomen päässä.
Husqvarnoihin (254 ja 357) olen joutunut vaihtamaan kaasuttimen kalvoja, pakoputken, mäntiä, bensatankin ilmatulpan, bensaletkun, bensansuodattimia, ilmanpuhdistimia,tulppia jne. Verkkokaupoista olen tilannut osat aina pompseina ja kyllä säästää. 3 sahaa on käyttökunnossa. Stihlin ms200 sahaan ei oo tarvinnu mitään ostaa, marraskuussa katkesi sammuttimen johto, ryypyllä kärsii sammuttaa.
Mulla yksi kuvio kanssa pohjois suomessa, missä noin 100 kpl nipin napin tukkikuusta, välikerros hieskoivua ja niistä vähän pienempänä kuusia joista just tulis kuitu pätkä. Ensiharvennuksessa otin vain hiestä ja muutaman tukin jotka sirkkelöitiin kenttäsirknelissä omaan läyttöön. Harvennuksesta on 8 vuotta ja påa vieläkin ehkä 16 vaikka kuuset näyttäisivät kasvavan. Täytyy kairata ja tarkistaa kasvut tuosta alimmasta kerroksesta. Kohta pitää poistaa loput hiekset kasvaisivat edes 100 litraisiksija ja ehkä nuo tukit, jolloin korjuuseen tullee ajokone. Ensiharvennuksen ajoin m-kelkalla. Kuvio vajaa 2ha mt kangas. Pohjoisessa tuo olemassa oleva puusto kannattaa huomioida, istuttaminen on kallis vaihtoehto.
Meinasi unohtua, tuohon ensiharvennukseen sai kemeratuen, en tiedämenikö pykälien mukaan mutta aika pientä se poistuma oli.
Oliko hinta siis jatkuvankasvatuksen hakkuulle vai puhtaalle jaksollisen kasvatuksen yläharvennukselle?
Mistä määritellään mitkä puut poistetaan jatkuvassakasvatuksessa, ilmeisesti tavoitteena on jatkuva laatu/yläharvennus ja suhteellisen hyvä tukkituotanto. Mutta onko tuo hakkuuajankohta sitten enempi arvottu kun suuri osa puista on saavuttanut tietyn järeyden, vai painottuuko enempi se että välipuut pääsevät riittävän ajoissa järeytymään. Onko tuossa siten istuttava motonkyydissä ja sanottava mitkä puut poisetaan vai leimatteko vaikka maalilla nuo poistettavat puut?
Ja näiden tällaisten takia kannattaa tehdä omat enskat moottorisahalla, kun nämä leimikot tekevät koneketjusta kalliita. Olihan tuossakin poistuman koko ihan kelpo luokkaa. Onhan tuossa vielä ajomiehellä omat hauskuutensa kun kyydissä on jokasuuntaan poikittain noita alikasvoskuusia. Kas kun ei kerätty alikasvoksia energiapuuna, olisi tukikelpoistakin kun taitaa jäävä puusto olla alle 16 cm :).
Tässähän olisi voinut pyrkiä siihen jatkuvaan kasvatukseen. Raivaussahalla kuuset harvaan asentoon ja harvennuksessa kaikki mutkaiset männyt pois. Toki se olisi silti ollut motomiehelle ikävää tehdä kun kokoajan saa varoa kuusia. Manuhakkuuna siinä onnistuisi, mutta siinä tuo raivattu alikasvos olisi haitannut vähän liikkumista. Ihan älytöntä laittaa kone tekemään tuollaista ilman minkäänlaista raivausta.
