Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jos katsotaan eteenpäin jaksollisen kustannuksia rehevällä pohjalla vieraalla teetettynä. Alle 2500 euron kuluilla ilman korkoa ei ensiharvennuksen konetyöhön pääse. Jolloin kohtuullisella korolla ollaan yli 3000 eurossa 20 vuoden kohdalla, josta enska kattaa noin puolet. Kakkosharvennuksessa mennään laskelmissa nollille ja päätehakkuun yhteydessä lopullisen tuoton voi laskea (2-3%). Uudistamiseen käytetyt eurot kannattaakin minimoida omalla työllä/harrastuksena. Homma kannattaa, kun kustannukset ovat lähinnä muokkaus, taimet ja 30 litraa bensaa, jolloin tuotto 4-6%.
Tässä näitä jaksollisen lukuja, tuhoja ei vieraalla teetettyä juuri kärsi tulla, omalla työllä paikkaukset onnistuu ”ilmaiseksi”,
Myös terä aiheuttaa tärinää. Tärinän takia kannattaa halpoja teriä tasoitella lattaviilalla. Eli jos hampaan alapuolella oleva selkä on rösöinen, lattaviilalla tasoitus. Hifistelynä Arton tyyliin alempaan kouruun pyöröviilalla leikkuu hammas. Haritusta joka hampaalle saman verran. Jos vielä täristää, terä on tehty alunperin huonosti, mutta kyllä sillä nyt kuitenkin risut katkeaa. Strandin terä, tms tasapainotettu täristää vähempi. Peukalokaasun kanssa tärinä kipeyttää nopeammin ranteen, peukalon, kämmenen..
Ainakin Upm käyttää paljon jatkuvaa kasvatusta. Perusteena voi olla kustannusten vähentämisen lisäksi Fsc-sertifikaatin velvoite. Esim korvissa tavoitteena on ensisijaisesti jk ja kyllä tuota kangasmaillakin tehdään. Aika näyttää miten toimii, varmasti mittailevat vuosikymmenten saatossa.
Tai jos menee Kemijokivarresta eteläänkin 20 km.
Mt pohjan männiköissä omasta mielestä riittävään laatuun pääseminen on tärkein tavoite. Jos jokaisen männyn tyvellä on yli 6 sentin vahvuista oksaa, peli on menetetty, ei harvennusta vaan kasvatus suoraan päätehakkuuseen. Tuohon pääsee, kun harventaa liian innokkaasti taimikkoa. Muilla puulajeilla ei vastaavaa ongelmaa juuri ole. Harvennuksessa voi miettiä, paljonko niitä tulevaisuuden tukkirunkoa on ja harvennusmallin sovellusta siltä pohjalta. Toki realismia on, että korkeintaan 1200 runkoa mahtuu tukiksi hehtaarilla.
<p>Olen korjannut nippusiteillä monesta kohtaa, voi olla viisaampi heittää roskiin tai jos on se 3d tulostin niin sillä tehdä noihin osia. Ei ne hyvät ole nippuside korjuun jälkeen, mutta pysyvät kasassa. Husqvarna valjaat kestävät paremmin, muoviosat ovat pehmeämpää muovia ja valjaat kevyemmät, eivätkä ahdista kaulasta. Käytän nykyisin pelkästään Husqvarnan valjaita, ei oo tarvinnu korjailla kesken päivää. </p>
Me joskus myytiin pylväspuita. Pisimmät pylväät oli 22 metriä, latvasta 18 cm, muistaakseni Imatran voiman pylväitä. Oli sillon kuulemma 10000 markan pölkkyjä metsän hakkuuta suorittavalle firmalle. En kuitenkaan kasvata jatkossa mäntyjä 200 vuotiaiksi yli 30 metriseksi mammuuteiksi, 400 – 800 litraa lienee motolle sopiva koko haarukka, jolloin konetyön tuottavuus on hyvä ja kiertoajan taloudellinen tulos usein järkevä. Tulevia markkinoita on kuitenkin vaikea ennustaa.
Vaikka tämä soppa oli vasemmiston ajojahdin tulos, silti Junnila olisi pitänyt syrjäyttää ministerin tehtävästä heti kun natsi aihe oli uutisoitu euroopassa. En voinut uskoa äänestyksen tulosta, petyin. Minkälaisia typeryksiä kokoomuksessakin on, Suomen suurin puolue äänesti yksimielisesti, vaikka Euroopassa seurattiin miten tässä käy. Eikö Suomen etu pitäisi tulla ensin, nyt ainakin oli muita intressejä.
