Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Hyvärisen ja Upm:n kiistassa ei mainittu 37 dm mittaa, Siinä ylen toimittajan omassa tekemässä hupaisassa esimerkissä on 37 dm, joka ei tapaukseen liittynyt vaan oli esimerkkinä tavan tallaajille. Vai tuliko mulle virhe?
No minä en allekirjoita sitä että 37 dm pituusmitta olisi liittynyt Hyvärisen ja Upm:n riitaan mitenkään, ei sitä ainakaan tekstistä löydy. Suorittavan portaan luetun ymmärrystä vai tahallista vääristelyä? Muutoinhan tuosta jutusta pistää silmään se että tapauksia on oikeasti paljon ja että ne sovitaan eikä yleensä käräjöidä.
Niinhän tuo tuntuu, että kuitupuun ja polttopuun kysyntä vain kasvaa. Toisaalta noita metsätuho aloja tuskin tukiksi hakataan ja sen savotan vaikutusta on vaikea ennustaa. Meillä harvennuksia tulee paljon tulevinakin vuosina, nyt oli menty järeämmissä osin harvennusmalleista yli ja ppa useassa kohti yli 30 ja tukkia tulee sitten myös.
Pohjoisessa taas tehdään poiminta hakkuuta kuusitukin kanssa. Tuntuisi kyllä että pohjoisen kuusen tukin parhaat vuodet ovat kauempana tulevaisuudessa, mutta se ennuste on enempi ilmaston muutoksesta ja etelän kuusikoiden tuhoista kiinni.
Runkohinta on paras vaihtoehto. Runkohinta tarjousta päätehakkuulle ei sellufirmalta tahdo saada, jolloin kauppa viisain tehdä sahafirman kanssa. Miksi ostajat venkoilevat noiden kauppatapojen kanssa, joskus käy runkohinta ja joskus ei. Runkohinta joka kauppaan, eikä tarvi kilistellä apteerauksesta enää ikinä ja rarjousten vertailukin on helppoa. Ei kai mhy jarruta tätä ja myyjä puoli siltäosin haluaakin että kauppa on monimutkaista.
Vastahan tässä oli Stora katkonut systemaattisesti tukin minimi 18 cm. Tuo näkyy katkontatiedoissa. Samoin, jos tehdään vain kahta pituutta ja latva minimiin tukkeja ei juuri ole tehty.
Eli jos katkontatiedot annetaan aina myyjälle, tilanne katkonnan vilpille ja vääryyksien epäilysten suhteen pitäisi täysjärkisellä vähentyä. Ja niin kuin Timppa kirjoitti, katkonnan vilpillisyyden johdosta tappiot kuitenkin vain korkeintaan muutamia tuhansia, että rahastahan tässä vain kyse ja jääkö se raha metsänomistajalle vai tilitetäänkö osakkeen omistajalle.
Syksyyn jää vielä ennakkoraivuuta ja yksi hankintakauppa. 30 ha alalle hakkuut, leijonaosa harvennuksia. Taimikonhoidot kun tekee, puuta on tarjottavaksi myyntiin asti. Hiukan on ristiriitaisia palstan motokuskien kommentit, toiset tykkää että joka vuosi puukauppa on edellytys parhaaseen asiakkuuteen. Toiset taas sanoo että pitäisi pyrkiä mahd. Isoihin leimikoihin. Tiedä sitten, miten kannattaa. Tuhannen motin leimikoista saa ainakin useita tarjouksia ja ei ihan mahdottomasti nolota, että joutavan takia toiset siellä tavallaan turhaan tarpovat häviten lopulta tarjous kilvan. Voishan nuo tietysti myydä samalle ostajalle pienissä erissä, en suosittele.
Muutamia vuosia sitten kesähakkuussa viimeksi tarkistin harvennuksen mäntyrunkoken vilpillistä katkontaa. Oli helppo, kun tiesin että tyvistä tulee tukkeja, mutta kaikki oli hakattu viisi metriseksi kuiduksi. Hakkuu oli vasta alussa ja ilmoitin etten hyväksy tämmöistä kun suorien tyvien latva 17 cm ja pölkyt kuitukasassa. No tekivät jatkossa tukeiksi pölkkyjä ja muutaman mutkaisen tyvenkin tukiksi, että nuo kuiduksi hakatut suorat tyvet tuli kompensoitua. Kuusen tukit katkoivat tarkoin. Selvä asia että kaikki männyt menivät suunnitellusti sellutehtaalle. Eli pitäisikö noihin puuttua, vai tyytyä markkinatilanteen tuomaan katkonta vilppiin?
