Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Minusta tuo Metsänhoidon suositukset on metsänomistajalle hyvä dokumentti. Sertifikaattien päivityksiin pitää tietysti perehtyä, että puhutaan esim puukaupan yhteydessä samoista asioista. Kiitos Arto linkistä, vielä parempi, jos olisi pelkkä dokumentti asiasta.
Varmaan kaikki konstit käytetty, millä kotimaan kuitupuun hinta saadaan mahdollisimman alas. Silti alvit kannattaa hyödyntää. Edellinen vero konsti oli ensiharvennuksen verohuojennus, sehän oli suoraan kuitupuun hintaa laskeva verottajan toimi. Nyt on markkinoilla painetta puun hintaa kohti, saa nähdä mitä tuleman pitää.
Alv on metsänomistajalle kannustin hankintoihin. Hankintojen alvit saa takaisin, 1000 euron hankinnasta tarvitsee maksaa reilut 750 euroa. Silti moni harvakseen puuta myyvä tuskailee alveja, eikö ymmärretä vähentää hankintojen alveja? Alv on läpikulkuerä, jonka huomiotta jättäminen metsätaloudessa on sama kuin maksaa aina 25% ylimääräistä.
Puukaupassa alv maksetaan kauppasumman päälle ja fiksulle se on nollakorkoinen bullet laina seuraavan vuoden helmikuun loppuun asti ja kokonaanhan sitä ei tarvi silloin maksaa, kun on aina niitä alv hankintoja. Alvista ei viitsi alkaa keskustelua, liian ihmeellisiä ovat joidenkin päissä kehitellyt jutut. Myötähäpeän peittely tympii.
Mulla on turvemaan ja Savikon vaihettumisvyöhykkeellä hieskoivua, noin 50 tukkirunkoa, joissa ei mutkia. En tiedä onko tuo puhdas hieskoivikko, mutta ei kuitenkaan puhdas rauduskoivikko.
Joku risteytys, mikä ei hirville kelpaa, kasvaa vedenvaivaamalla alalla hyvin ja osaa kasvaa suoraan lienee se mikä voisi mennä jatkoon. Mikroskoopilla vaan tutkimaan, pölyyttämään keskenään ja keräämään siemeniä, siirtyykö perimä herkästi, vai olisiko kloonaaminen vaihtoehto. Kuka maksaa?
Ylimääräisen sähkön hyödyntämiseksi tarvitaan laitoksia, jotka tekevät vetyä ja siitä vaikka ammoniakkia ja lannoitteita. Järjetöntä vetää monta sataa metriä leveitä sähkölinjoja etelään, kun ylijäämä sähkön voi kuluttaa Pohjanmaalla. Sähkölinjojen lunastusmenettely pitäisi muuttaa kiireesti, nyt sähkölinjan teko ei ole markkinaehtoista, vaan muisto neuvostoliiton ajasta, kysymyksessä on sosialisointi joka kaikenlisäksi vähentää hiilensidontaa.
Minun mielestä myös lehden olisi syytä perehdyttää lukijat kannattavuus laskentaan. Onhan siellä lehdessä vaikka mitä asioita käsitelty. Aina kun puhutaan investoinneista, täytyy kannattavuutta jotenkin pohtia ja fiksummat tietysti osaa tuota myös laskea ja sitä laskentoa voisi avata lukijoille. Tottakai ne kannattavuuslaskelmat ovat tulevien muuttujien riepoteltavana, mutta sitä paremmalla syyllä investointien pitää olla laskennallisesti järkeviä päätös hetkellä.
Pari vuotta sitten oli helppo olla samaa mieltä siitä että tukkipuulla se tili tehdään. Mutta kun ensiharvennus kuidun hinta kasvaa ja ensiharvennuksiin päästään jo hyvinkin lyhyellä kasvatus ajalla, laskelmat muuttuvat. Jos 20 vuoden kasvatuksella harvennuksen hakkuutulo on 1000 euroa, ollaan aikalailla eri tilanteessa kuin jos ensiharvennuksen tili on satasia tai ensiharvennus vasta 30 vuoden kasvatuksen jälkeen. Se millä kasvatustiheydellä kannattaa ensiharvennuksen mennä on kuitenkin niin tapauskohtaista, ettei kannata julistaa mitään yleispätevää ohjetta.
