Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jos puustoisen suon tuhkalannoituksen sijaan poistetaan puut ja tukitaan ojat, eli ennallistetaan iso puuston kasvupotentiaali nollaan suojelualaksi, tehdään moninkertainen tyhmyys.
Kasvua heikentävät tekijät tärkeys järjestyksessä: Soistuminen eli/tai vesitalouden laiminlyönti, jatkuva kasvatus, hoitamattomuus, lannoittamattomuus, suojelutoimet. Noita virheitä minimoimalla puuston kasvu paranee taas uudelle tasolle. Kaikki vihreiden aikaansaannokset pienentävät puuston kasvua ja sitten kohta vasta ollaankin huolissaan.
Puukilta taas asiaa. Jos uranvarsi puista tulee kaksi tukkipölkkyä kakkosharvennuksessa ja ajoura siksi levenee toisen harvennuksen jälkeen kuuteen metriin silläkohtaa, niin parempihan se on kuin että noita uranvarsi puita ei kakkosharvennuksessa olisi ollenkaan. Eli kapealla koneella ensiharvennuksen jälkeen 2 harvennuksessa on uranvarren tukkipuita paljon poistettavaksi ja hakkuukertymä + puukauppatulo kasvaa paljon sekä tietysti hiilen sidonta. Tai kakkosharvennuksessa urat voi jopa tehdä täysin eri kohtiin, jos maasto sen sallii. Tärkeintä talouden kannalta kuitenkin se että tukkipuita on kapeamman ensiharvennuksen ajouran vuoksi kiertoajalla enempi korjattavaksi. Ensiharvennuksen hyvälaatuinen kuitupuu tuo euron tai kaksi puukauppatuloa tai uranvarsi puuna 15 vuoden päästä kakkosharvennuksessa 10 kertaa enempi.
Verkkojulkaisusta saa käsityksen että ”lakia” rikotaan lähes systemaattisesti ja viranomaistaho vain raportoi paljonko prosentuaalisesti lakia on rikottu. Sanktiona äärimmäisen surkeissa tapauksissa uudistamivelvoite metsänomistajalle ja muutoin keskustelu toimijoiden kanssa. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain, jos kerta aletaan vajaapuustoisuuden takia makselemaan päästökaupassa miljardeja.
Pitävät ostoilla osakekurssia vakaana, että kartonkitehtaan rakentamista varten yhtenä vaihtoehtona suunnitellussa osakeannissa Metsäboard pärjäisi paremmin. Korot nousseet ja kartonkitehdasta ei kassavaroilla rakenneta. Tämä täysin oma arvaus. Metsäserlalla oli osakeanti noin 20 vuotta sitten ja se ylimerkattiin kolminkertaisesti ja nyt saattaisi taas olla aika.
Mulla on ladattuna kaikki tilat Metsään.fi palvelusta exceliin. Olen jonkun sarakkeen lisännyt ja tuo on metadatana. Olen laatinut muutaman näkymän tuohon metadataan ja melko monipuolisen raportti sivun monivalintoineen sql-hauilla tuosta metadatasta. Raportteja kaipasin tulevista raivuista ja istutuksista, kemera töiden mahdollisesta yhdistelystä, hakkuiden puukauppatuloista ja nyt nuo saa vaivattomasti tiloittain tai koko helahoidosta kiireellisyyksineen ja kuvioineen tai ilman.
Koodaus rypistyksen jälkeen muutaman kerran metadatan päivityksiä ja olemassa olevan raporttityökalun käyttöä. Pivot näkymiä on muutama, mutta en ole Excel fani tai guru, niin tykkään enempi omin kätösin tehdyistä hauista ja raporteista. Varmasti on kehitettävää vielä, mutta aika ja tulevat tarpeet näyttävät, miten tuota kehitän. Kun ongelmanratkaisuun on motivaatiota, koneen ääressä menee 12 tuntia ja kyllä tapahtuu, mutta väkisin keksimällä ei tuu mitään.
Meillä ei sähköpörssi ja syöttövelvoitteet ohjaa tarpeeksi toimintaa. Usassa tuulivoimaloiden yhteyteen rakennetaan varavoimaloita ja suuria akkuvarastoja, siellä voidaan myydä tasaisemmin ja paremmilla katteilla. Meillä puhutaan kantaverkon kestokyvystä, mutta vähempi akkuvarastoista, onkohan valtion vetyinfra visiot jarruttamassa akkuvarasto investointeja.
Usassa Wärtsilä tekee paljon kokonaisvaltaisia säätövoimaratkaisuja tuulivoimaloiden yhteyteen. Suomessa kuitenkin vähäiset projektit taitaa olla jonkin ulkolaisen toimijan virityksiä. Voi tietysti olla että jenkkien halpa kaasu ja Wärtsilän projekti osaaminen huoltopalveluineen kohtaavat, kun taas Suomessa varavoimalat eivät pienien tuulipuistojen yhteyteen kalliin kaasun kanssa sovellu. Mutta akkuvarastot pitäisi markkinaehtoisesti olla järkevä ratkaisu, kun tuulisella kelillä tuulisähkö on sähköpörssissä ilmaista.
