Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuvankasvatuksen hakkuussa voisi urat suunnitella aluksi ja raivata sitten uran varresta näköhaittoja pois ja isompien ympäriltä kaikki pitemmät pois.
Näitä tehdään joka päivä isojen firmojen tiluksilla, kai ne jotenkin onnistuu. Eikös tärkeintä ole se että niitä hyvälaatuisia niukinnaukin tukkikokoisia tai alle olevia puita jää reilusti kasvamaan jo metsälainkin takia ja taimia nousee enempi hakkuun jälkeen. Jos taimiainesta on reilusti, nousee sitä varmasti jatkossakin.
Jos suurin poikkeama on liian aikainen ensiharvennus liian harvaksi hakaten, tulee mieleen että varsinainen ongelma on ollut liian iso runkoluku taimikonhoidon jälkeen. Jos runkoluku on reilu 3000/ha, on tuossa hakkuu tehtävä pienessä aikaikkunassa ja poistuman keskikoko jää takuulla pieneksi, hakkuun viivästyttäminen vain huonontaa puuston tilaa. Ja kun tuollaisessa ylitiheässä jättää 1000 runkoa kasvamaan, niin varmaan jää ppa alakanttiin.
Nyt tuollaiset ylitiheä menevät energiaksi. Siinä taas kun jätetään ennakkoraivaus suorittamatta ja kerätään kaikki latvuksetkin pois, saatetaan kohdata uusia haasteita. Urilla ei minkäänlaista havutusta ja kaikenmaailman räippänöitä ja liekoja jäävien runkojen ympärillä. Toki tuolla on hyvä liikkua ja siistiä konetyön jälki hakkuun jälkeen raivaussahalla, mutta juurivauriot jäävät haitoiksi.
Omat havainnot harvennuksilta on että jälki on hyvä ja pikkuisen liikaa jää runkoja pystyyn. Usein on käytetty pienempää korjuukalustoa ja ajoura on sitten kapea. Joskus on uraleveys yli 5 metriä, lienee ollut isot koneet.
Seuraavassa harvennuksessa edelleen pienemmät koneet, poistuma kuitenkin alle 400 litraista ja puutavaralajikohtainen kertymä pieni, jolloin ison ajokoneen tavaratila ei välttämättä täyty uralta. Laittaisin harvennukset isona kokonaisuutena omaksi leimikoksi ja päätehakkuut erikseen. Järkevän kokoisen leimikon kun raivaa ennakkoon ja puuvälit ovat riittävät moton kouralle, ei hakkuujälkikään ole huono.
Tuossa artikkelissa nimenomaan sanotaan että kaikki koneistutukset tehdään laikkumätästämällä ja siinä samassa kaivinkoneessa se istutuslaite on. On noissa koneistutksissa usein ollut pitkiä viiruja, raapaisuja, nuo laikut, mutta kuskistako riippuu voi olla tarpeettoman syviä monttujakin. Kukin tehköön nii kuin hyvältä tuntuu, mutta harva taitaa ymmärtää etukäteen.
En tiedä miksi koneistutksissa taimet ovat usein jossain muualla kuin mättään päällä. Todella hidasta varhaisperkaus tai kuusten katkomisia tulee paljon, kun taimet eivät ole loogisissa paikoissa. Montut ovat syviä, mutta kunnon mättäitä ei silti edes ole ja taimia miten sattuu. Rehevällä pohjalla pitäisi taimi ehdottomasti istuttaa mättään huipulle, muutoin pitäisi heinätä himona monta vuotta.
Mätästyksen monttujen syvyyttä voitaisiin tarkistella metsäkeskuksen toimesta, pahimmat ovat yli metrin syviä ja nurinhan siinä kesällä menee, vaikka olisi kuinka etevä. Eli minusta tämä mätästys tyyli on iso syy, miksi jatkuvakasvatus kiinnostaa ihmisiä, ei noissa aukoissa moni tavallinen ihminen kesällä voi liikkua. Laikkumätästyksestä on tullut kansallinen häpeä, joka on metsätalouden generoima ja johon pitäisi puuttua välittömästi.
Pysty mallin mylly on suunnitteilla, siinä selviäisi lyhyellä johdolla. Paneelit ovat halpoja, mutta syksyllä lataaminen loppuu liian aikaisin. Mulla yksi 240 ampeerin akku.
En ole invertteriä laittanut jatkuvaan käyttöön, on se olemassa pienakkujen latausta varten. Jos olisi jääkaappi, invertteriä kannattaisi sille käyttää, kun 12 voltin jääkaapit ovat tosi kalliita. Menee harkintaan tuo 220 v jääkaappi, invertterin pörinä yksi onhelma.
Kaiken saa tehdä itse, kun on 12 voltin järjestelmä, eikä nuo sähkötyöt mitään rakettitiedettä ole. Tähän mennessä kustannukset reilut 1500 euroa ja projekti mielekäs.
