Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Meillä täällä demokratiassa on jarrumiehiä enempi, mutta on tää kuitenkin parempi kuin joku huru-ukkojen hallitus päättämässä miten ihmisten pitää olla naapurimaita myöten. Suomalaiset on niin pirun tarkkoja noista eu:n säännöistä, vähän anargiaa sinne päättäviin elimiin, Suomessa pärjätään hyödyntämällä niitä resursseja mitä meillä on, ei voi asettaa koko Eurooppaan samaa muottia, meillä on talvella routa ja pimeää. Maalaisjärki unohtuu, kun omat mepitkin on puoluetaustasta riippumatta ajamassa maata kurjuuteen.
Meillä on noita osuuksia jo tarpeeksi Metsägroupista, tuotto on ollut ihan hyvä, mutta enempää en halua ainakaan tällä hetkellä tuonne isommin sijoittaa. Käytännössä vertailen puukauppatarjouksia yksikköhinnoilla ja Mg:n tarjous häviää aina. En viitsi perehtyä bonus himmeleihin, kun ero kuitupuun hinnassa on neljä tai viisi euroa päätehakkuu tarjouksissa.
En liene yksin ajatukseni kanssa: voitonjako himmelin tarkoitus on turvata alhainen kuitupuun hinta kotimarkkinoilla. Kuitupuun halpuutus on toisaalta turvaamassa tehtyjä sijoituksia, kun rahaa jää reippaasti voitonjakoon. Ainakin omalla kohdalla win-loss tilanne, 5 – 7% osuuskunnan tarjoama korko kelpaa, pari tonnia tuli vasta ja vahingossa omalle tilille.
Puukaupan kilpailuttamisella tuli muutama tonni vuodessa noita euroja.
Ymmärrän hoitosopimukset kannattaviksi, jos metsänhoidot ja hakkuut tulevat tuolla perusteella tehdyiksi ja oikeaan aikaan. Eli jos metsänomistaja ei halua, osaa tai ehdi asioita hoitaa ja ymmärrä metsätaloutta, varsinkin taimikoissa ammattilaisen työnjälki tuottaa. Ennen mhy piti huolen että asioita hoidettiin, nyt on omistajan omalla vastuulla koko paletti ja jos ei onnistu, näissä palveluissa voittaa yritys ja metsänomistaja. Voi tietysti olla että noilla bonuksilla ja eduilla kannattavuus palvelusopimuksella on jokatapauksessa parasta, riippuu vaihtoehtoisista sijoituksistakin.
880 litraa oli keskijäreys vajaa 60 vuotiaassa istutetussa mt-männikössä, kertaalleen lannoitettu ja kaksi kertaa manu hakkuuna harvennettu. Oisko keskiläpimitta 35 cm. Eli räkämännikkö, jota harvennuksilla jalostettu. Jonkinverran oli vielä päätehakkuussakin laadussa toivomisen varaa, tukkiprosentti vain 81%. Meni varmaan suhteessa paljon palkkituotantoon tavaraa. 3,4 m lyhin mitta ja tukin ja kuidun hinta 10 – 20% parempi kuin sellufirmalla. Tässä kävi niin että isä istutti ja teki taimikonhoidon (olin paikalla vesurin kanssa) ja poika suoritti harvennukset ja myi päätehakkuun. Ei kehtaa varmaan pyytää isää istutustalkoisiin.
Puunjalostajan tarpeet osin sanelevat, miten harvennus kuviot käsitellään. Varsinkin jos hakkuuta ei suoriteta heti kaupanteon jälkeen. Näkemys hakkuusta pitäisi olla ostajalla ja myyjällä sama. Tämäkään ei kuitenkaan riitä, kun ostajan korjuu toteuttaa puutavaralajien tarpeiden mukaan hakkuita. Vaikka laitat korjuuohjeen alaharvennus, voi tietyn tukkilaadun tarve näkyä osittaisena yläharvennuksena. Runkohinnoittelu ei tällaista tukkipuiden poimintaa ehkä riittävästi hinnoittele, jos kuitenkin pääsääntöisesti harvennetaan alta.
Eikös tuo 67-vuotiaan taival voi olla monelle ihanne tilanne. Lähtö saappaat jalassa ja olet toteuttanut itseäsi ja ollut hyvässä kunnossa vielä lopussakin. Jotkut makaavat vaipoissa tai sairastavat muuten luijasti ja kituvat pitkään, ei se lasten lasten lapsillekaan ole mielekästä, kun pitää käydä katsomassa vähän väliä laitoksessa.
Kiina ja turkki määräävät kulutuksellaan romuraudan hinnan. Ukrainaan tuotu venäläinen romu on reilut 2% maailman vuotuisesta rautapelletin kulutuksesta. Eli Kiina käyttää tuosta maailman kulutusmäärästä puolet ja Turkin suuri kulutus taasen vaikuttaa paikallisesti Euroopan romun hintaan. Mutta Ukrainan romukasat eivät kovin pitkään vaikuta Euroopankaan metallien hintoihin. Voisi kuvitella että sotateollisuus käyttää metalleja lähivuosina entistä enempi. Ukrainan jälleenrakennuskin tarvinnee enempi metallia, kuin venäjän romuista metallia saadaan.
