Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Raivaajalla hyvä hyötysuhde ravinnon talteenotossa. Eväissä itsellä melko niukka linja, mutta kotona etupäässä syön.
Vasemmistolainen trolli, mutta ihan vaan siitä syystä, kun toisten vaurastuminen ja varsinkin joidenkin tyyli hieman leveillä, on aiheuttanut jo pitkään mielipahaa. Mua ei haittaa, jos hetken tuntuu hyvältä, niin suotakoon.
Eilen kävin katselemassa viime talven energiapuu savotan jälkiä, talvella kun tuntui niin harvalta koivuiset kohdat. No nyt näytti että kymmenen vuoden päästä on harvennuksella kiire. Rankapino oli vielä tienvarressa, eli puolikuivaa, mutta taitaa olla punnitus ja taulukkoarvoista tarkistaminen hieman arvontaa, kun puulajeja on paljon 4-15 cm latvaläpimitalla, eli osa on ihan kuivaa ja osa varsin tuoretta. Jos noita haetaan vielä useamman kerran aina päältä metrin kerros puuta pois, kuivuu päällinen taas hyvin ja punnitus ja arvonta on taas kokonaismäärässä miinus merkkinen. Muutamia motteja tuo tietysti vain vaikuttaa ja ihan mitätön merkitys meidän taloudessa, mutta mielenkiintoista seurata miten tuon kanssa käy.
Meillä Chesterin kaltainen tilanne, tosin sopimus oli asiallinen heti. Koko tila tuulenotto aluetta vain ja myllyjen liikennekin jää 300 metrin päähän, eli vanha tie jää tuolta osin käyttöön. Ilmeisesti käy niin että tuo on jatkossa uusien teiden johdosta kelirikko aikaan liikennöitävä. Ja 35 vuotta on vuokrasopimus voimassa ja rahalla korvaavat. Olen tyytyväinen, palstan tuotto tuplaantuu ja tiestö paranee. Toki pelottaa että myllyjen takia taivas putoaa niskaan.
Akkujen varauskapasiteetista johtuen aurinko+tuuli mökin sähkön tuottajina hyvä vaihtoehto. Kuitenkin lisäksi agrikaatti vähintään 20 ampeerin muuntajalla on hyvä lisä. Kesällä pärjää aurinko energialla, kun nykyiset paneelit lataavat, vaikka aurinko paistaa johonkin muualle, käytännössä juhannuksena jonkinlainen lataaminen läpi vuorokauden. Syksyllä ja talvella pimeä aika liian pitkä ja sähkön käyttö enimmäkseen nimenomaan pimeässä, akuista voi virta ehtyä, jolloin tuuli voisi olla parempi.
Kannattaa levätä kunnolla välillä. Helle ja huonosti nukutut yöt..
Yhdet kaupat parista leimikosta eilen tehtiin, pienellä tinkauksella vielä tuhat euroa hinnan lisää. Yhdestä kaupasta tuli eka tarjous, hyvä niin, juhannuksen jälkeen varmasti puukauppaa ei käy kuin mattimyöhäset ja syksystä ei tiedä. Syksyllä ja alku talvesta voi olla tarjolla taas myrskytuho puita ja sitäkautta heikosti kilpailutettua leimikko tarjontaa.
Keski-Suomessa kuusen kuidun markkina on heikko, kun Upm lopetti sanomalehti paperin teon Jämsänkoskella. Jos kuusenkuitua ohjautuu enempi polttoon, saha firmojen puusta maksukyky hieman laskee.
Usassa sosialistit vaativat yrityksiä maksamaan suurempia osinkoja omistajilleen. Jotenkin vaikea nähdä vasemmistolaisten Suomessa peräänkuuluttavan pörssiyhtiöiltä mahti osinkoja.. Osingon maksu tuo valtiolle verotuloja, yhtiöiden laajalti harjoittama omien osakkeiden takaisin osto vaurastuttaa osakkeiden omistajia ilman vero seuraamuksia.
Näinhän se useilla menee. Minulla tämä on hieman hifistelyn puolella, mutta teorian ja käytännön yhdistäminen oman talouden hallinnassa luo elämän sisältöä. Oikeasti leimikon rajaaminen vaikkapa myrskyjä silmällä pitäen tärkempi kriteeri, kuin tuleva arvokasvu pelkän kasvun perusteella, hyvän kasvun sijaan arvokasvu voikin olla mittauksista huolimatta negatiivinen. Just kävin nauhoittamassa reilun 300 mottia järeää männikköä erilleen, ei tarvinnut kairata kun suhdanne on mikä on ja puut sylin täyteisiä. Täytyy kohta käydä rajaamassa tukki harvennus vielä. Tälle vuodelle tulee vajaa 2000 mottia myyntejä, että jotain laitteita ikäkairan kaveriksi voisi hankkia ihan harrastus mielessä.
Ja kun tosiaan kiintokuutio hinta risujen puuainekselle on laskennallisesti yli 15 euroa, niin kyllä jää kuusikon päätehakkuissa risujen keruu muille. Puuki voi miettiä risuja kerätessä, että jokainen metsään jäänyt motti on 15 euroa pois, mutta se tietysti vain lisää motivaatiota haravoida oksat tarkoin talteen. Mutta tässä risujen ostamisessa on alueellisia eroja taas.
Suuri ero sillä, tuleeko rinnankorkeudella sentin lustoa vai kahden millin. Minä perustan päätehakkuu ajankohdan vallitsevan suhdanteen lisäksi puustopääoman arvioituun tulevaan arvokasvuun. Meillä on semmoinen pieni lähestymiskulma ero, että minä olen noita kasvuja mittaillut opiskeluaikoina ja sinulle kaikki on päivänselvää.