Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä tuossa etukasvuisuudesta, kun kuusikko perataan usein jo alle metrin mittaisena, lehtipuita ei voi jättää kuin omina ryhminä esim kosteikkoon tai ojan varteen. Myös ohje kaataa taimikonhoidon yhteydessä tarvittaessa jopa istutus kuusia tasaisen lehtipuu sekoituksen aikaansaamiseksi, lienee aluksi täysin tyrmätty aivopieru ja siitä sitten kuitenkin luontoväen ylistyksen kautta tullut työntekijän ohje. Siinähän sitä taas ollaan kaatamassa paksuja kuusia.
Muistan tuon ajan. Vieläkin on Pölkyn valmistamia reilun 2 metrin mittaisia päätypontattuja lattia lautoja, pitempiä ei silloin tarjolla ollut ja nuo sai halvalla. Varmaan olivat K-raudan varastossa jo jonkin aikaa nuo pätkät olleet tiellä ja ilmeisesti poistomyynti oli molempien etu ja ostin sitten kaikki.
Meillä on ongelmana sekin että puun hinta on tavan puuntuottajalle kovassa kontrollissa. Esim nyt kun jenkeillä lankun hinta tuplaantunut, firmat kurmottavat omia metsiä yläharvennuksin ja varmaan voivat laskea tukeille kantohinnaksi lähemmäs kolmenumeroisia lukuja. Onkohan niin että isoilla toimijoilla, kuten rahastoilla on hieman paremmat mahdollisuudet pärjätä näissä sykleissä, tarjoten valtavia määriä just tarvittavia pätkiä myös yläharvennuksia käyttäen. Tavan metsänomistaja on tyytyväinen kun saa 70 euroa päätehakkuulla ja hyvähän se onkin, mutta metsätilakauppoja tehtäessä tämä tosiasia näkyy, isot toimijat voivat käyttää laskelmissaan hieman eri kertoimia. Tämähän se valtion asettama tavoite on ollutkin, metsätilat ammattimaiseen käyttöön.
Eilen 2,5 ha ennakkoraivuuta, näitä firman kakkos harvennuksia ja lehtipuita ohjeistettu jättämään mahdollisuuksien mukaan raivaamati, eli näkemä raivuuta keväiseen hakkuuseen, jolloin varsinkaan lehtipuu ei näkökenttää pahasti haittaa ja leikattavaa risua on vähän. Lunta ihan satunnaisia läikkiä. Aamusta pikku pakkanen ja iltapäivällä +12. Pitkät kalsarit hiukan hiostaa Dimexin raivaushousun alla, aamupäivällä taukotakki mahdollistaa hieman kevyemmän ylävartalo pukeutumisen, eli heti kun saha sammuu laitetaan taukotakki ja vasta sitten tankkaus ym. Joskus olen näemmä ylistänyt kenttäpaitaa, eli se toimii mielestäni vain ainoana kerroksena, ei metsurin takin alla. Tiivis paita takin alla hikoiluttaa ja hiki jää vielä inhottavasti iholle.
Jos kuusikon varhaisperkaukset suoritetaan ajoissa ja niissä jätetään vain 2000 tainta hehtaarille, voidaan operoida läpi vuoden. Taimikonhoidossa ei ole järeitä havupuun taimia tarve kaataa. Eli kuusen viljelyalueiden ongelmaan on ratkaisu ja sitä isojen firmojen työmailla pyritään käyttämään.
Männyn osalta tilanne hieman hankalampi. Taimikkoa pakko kasvattaa tiheämpänä, että päästään tukkipuu laatuun. Taimikonhoidossa paksuja havupuun kantoja syntyy paljon ja itiötartunnat ovat todennäköisiä. Eli männiköiden taimikonhoidoissa pitäisi toimenpiteen ajankohta huomioida. Männikön varhaisperkauksissakin kylvöalueilla on ilmeisesti riski tartuntoihin, onko niin että noita kasvatellaan liian pitkään kylvötuppaissa?
Noita 6 metrin uraleveyksiä on jonkinverran näkynyt ensiharvennuksilla, noista pitäisi ilmeisesti automaattisesti sanktioita tulla kun metsäkeskus näitä tarkistuksissa näkee, mutta ei ole maan tapa heikentää isojen firmojen toimintaa. Eli noissa tapauksissa on otettava ostomieheen yhteyttä ja pyydettävä vahingonkorvausta, harvalta onnistuu.
Ainakin tuo kannustaa tekemään laadukkaat ensiharvennus kohteet itse. Himpun alle 3 metrin ajokone, joka vie uralta kerralla kaikki kuitupuu kokoisen energiapuu kasaan, ajouran leveys 4 m. Ajouralle kun viitsii nakella latvuksia, kone pysyy pinnalla. Kokoojauralle voi nakella lisähavutusta vielä kesken ajon. Ja kakkosharvennuksessa on vara ottaa uran varresta sieltä täältä joitain puita pois, jossain päin se ”rivi”.
Ison metsäfirman tarjoamiin palveluihin kuuluu jossain päin esim. Sampo koneketju, joka tekee lähinnä pelkkiä harvennuksia ja osaamista varmasti on. Ongelma on se että leimikot sisältävät monenlaisia kuvioita ja eri koneiden siirtely samalle leimikolle pitää tietysti neuvotella etukäteen. Ajatus että ensiharvennus kannattaa yhdistää järeän avohakkuun kanssa samaan kauppaan ei ole järkevä, tuohon ei kannata suostua kuin ns. pakko tilanteessa, esim jos sillä saa myrskytuhopuut heti korjuuseen ja/tai kuviot ovat niin pieniä.
Ja kun uraleveys on mieluumin 5 metriä ja uran laitapuiden juuria silti poikki, johon myrsky tekee pienaukon.. Pahinta lienee, kun taimikonhoidon jälkeisen liian suuren runkoluvun jälkeen odotetaan että puusto varttuisi yli 70 litraiseksi, sitten harvennetaan isolla rohmulla hiukan liian harvaksi ja maailman suurin ajokone perään.
Bitteinä on osakkeista saadut rahat, lompakossa kortit maksuvälineinä ja myytyjen osakkeiden rahat tarvittaessa kortin saldona melko nopeaan, eli kaikki on nykyään virtuaalivaluuttaa. Metsäliittohan taisi pitää mahdollisena että sijoituksia ei makseta takaisin heti, eli sehän ei ole edes realisoitavissa olevaa virtuaalivaluuttaa, vaan pultattuna Kemin sellutehtaaseen, tosin ei huono sijoitus.
5% tuotto osuuskunnan verotuksellisella edulla tuntuu ihan kelvolliselta, kun esim osakesalkku on vuodessa tuplaantunut ja nyt voi etsiä tuleville metsärahoille taas hieman vakaampaa tuottoa. Mutta ei 5% tuoton takia kannata tinkiä puukauppatuloista. Ehtojen heikentyessä kotiutan a-lisäosuudet ja toteutan pieniä hankintakauppojakin yhä enempi markkinaehtoisesti. Mutta niinhän tuon olen kuullut, että kaikki puukaupat kun tekee Metsäliiton kanssa, pääsee vähitellen etuuksien osalta täysimääräiseksi jäseneksi, eli sitoutuminen olisi tärkeää, vai pitääkö vielä täyttää joku muukin ehto. Meillä sikälikin hankala tämmöinen asiakkuus, kun 200 ha on kolmen eri jäsenyyden alla, eli omat, vaimon ja vielä yhteiset, jolloin kertymät jäsenyyttä kohti eivät maksimi bonuksiin riitä. Metsänomistajan etu olisi se että kantohinta nousisi markkinoiden mukaan, Metsäliitto toimii tässä jarrumiehenä.
Minkälaisia lienee nuo vuokrasopimukset eu alueella?
Aiheeseen liittyen, mitään päätöstä ei ole vielä tehty, muuttuuko osuusjärjestelmä ja jos niin miten. Se on varmaa, että vähäinenkin heikennys nykytilanteesta heikentää puunhankintaa. Jos puusta saa huonomman hinnan kuin markkinoilta ja etuja aletaan yhtäkkiä heikentää, ei ihmeellistä osaamista tarvita, tahi exceliä, että kurjistumiselle laitetaan metsänomistajan toimesta stoppi. Metsäliiton ongelma on se, että kun sinulla on oikein hyvä leimikko, joillain kilpailijoilla on vara ja tahtoa tehdä tilanteeseen sopiva tarjous ja Metsäliiton tarjouksessa ei euroilla revitellä. Eli jos hoidat metsäsi niin että tarjolla vain todella hyviä leimikoita, Metsäliiton tarjous ei pärjää. Voi tietysti olla että jäsenet eivät ole tasa-arvoisia.
