Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jos kuusikon varhaisperkaukset suoritetaan ajoissa ja niissä jätetään vain 2000 tainta hehtaarille, voidaan operoida läpi vuoden. Taimikonhoidossa ei ole järeitä havupuun taimia tarve kaataa. Eli kuusen viljelyalueiden ongelmaan on ratkaisu ja sitä isojen firmojen työmailla pyritään käyttämään.
Männyn osalta tilanne hieman hankalampi. Taimikkoa pakko kasvattaa tiheämpänä, että päästään tukkipuu laatuun. Taimikonhoidossa paksuja havupuun kantoja syntyy paljon ja itiötartunnat ovat todennäköisiä. Eli männiköiden taimikonhoidoissa pitäisi toimenpiteen ajankohta huomioida. Männikön varhaisperkauksissakin kylvöalueilla on ilmeisesti riski tartuntoihin, onko niin että noita kasvatellaan liian pitkään kylvötuppaissa?
Noita 6 metrin uraleveyksiä on jonkinverran näkynyt ensiharvennuksilla, noista pitäisi ilmeisesti automaattisesti sanktioita tulla kun metsäkeskus näitä tarkistuksissa näkee, mutta ei ole maan tapa heikentää isojen firmojen toimintaa. Eli noissa tapauksissa on otettava ostomieheen yhteyttä ja pyydettävä vahingonkorvausta, harvalta onnistuu.
Ainakin tuo kannustaa tekemään laadukkaat ensiharvennus kohteet itse. Himpun alle 3 metrin ajokone, joka vie uralta kerralla kaikki kuitupuu kokoisen energiapuu kasaan, ajouran leveys 4 m. Ajouralle kun viitsii nakella latvuksia, kone pysyy pinnalla. Kokoojauralle voi nakella lisähavutusta vielä kesken ajon. Ja kakkosharvennuksessa on vara ottaa uran varresta sieltä täältä joitain puita pois, jossain päin se ”rivi”.
Ison metsäfirman tarjoamiin palveluihin kuuluu jossain päin esim. Sampo koneketju, joka tekee lähinnä pelkkiä harvennuksia ja osaamista varmasti on. Ongelma on se että leimikot sisältävät monenlaisia kuvioita ja eri koneiden siirtely samalle leimikolle pitää tietysti neuvotella etukäteen. Ajatus että ensiharvennus kannattaa yhdistää järeän avohakkuun kanssa samaan kauppaan ei ole järkevä, tuohon ei kannata suostua kuin ns. pakko tilanteessa, esim jos sillä saa myrskytuhopuut heti korjuuseen ja/tai kuviot ovat niin pieniä.
Ja kun uraleveys on mieluumin 5 metriä ja uran laitapuiden juuria silti poikki, johon myrsky tekee pienaukon.. Pahinta lienee, kun taimikonhoidon jälkeisen liian suuren runkoluvun jälkeen odotetaan että puusto varttuisi yli 70 litraiseksi, sitten harvennetaan isolla rohmulla hiukan liian harvaksi ja maailman suurin ajokone perään.
Bitteinä on osakkeista saadut rahat, lompakossa kortit maksuvälineinä ja myytyjen osakkeiden rahat tarvittaessa kortin saldona melko nopeaan, eli kaikki on nykyään virtuaalivaluuttaa. Metsäliittohan taisi pitää mahdollisena että sijoituksia ei makseta takaisin heti, eli sehän ei ole edes realisoitavissa olevaa virtuaalivaluuttaa, vaan pultattuna Kemin sellutehtaaseen, tosin ei huono sijoitus.
5% tuotto osuuskunnan verotuksellisella edulla tuntuu ihan kelvolliselta, kun esim osakesalkku on vuodessa tuplaantunut ja nyt voi etsiä tuleville metsärahoille taas hieman vakaampaa tuottoa. Mutta ei 5% tuoton takia kannata tinkiä puukauppatuloista. Ehtojen heikentyessä kotiutan a-lisäosuudet ja toteutan pieniä hankintakauppojakin yhä enempi markkinaehtoisesti. Mutta niinhän tuon olen kuullut, että kaikki puukaupat kun tekee Metsäliiton kanssa, pääsee vähitellen etuuksien osalta täysimääräiseksi jäseneksi, eli sitoutuminen olisi tärkeää, vai pitääkö vielä täyttää joku muukin ehto. Meillä sikälikin hankala tämmöinen asiakkuus, kun 200 ha on kolmen eri jäsenyyden alla, eli omat, vaimon ja vielä yhteiset, jolloin kertymät jäsenyyttä kohti eivät maksimi bonuksiin riitä. Metsänomistajan etu olisi se että kantohinta nousisi markkinoiden mukaan, Metsäliitto toimii tässä jarrumiehenä.
Minkälaisia lienee nuo vuokrasopimukset eu alueella?
Aiheeseen liittyen, mitään päätöstä ei ole vielä tehty, muuttuuko osuusjärjestelmä ja jos niin miten. Se on varmaa, että vähäinenkin heikennys nykytilanteesta heikentää puunhankintaa. Jos puusta saa huonomman hinnan kuin markkinoilta ja etuja aletaan yhtäkkiä heikentää, ei ihmeellistä osaamista tarvita, tahi exceliä, että kurjistumiselle laitetaan metsänomistajan toimesta stoppi. Metsäliiton ongelma on se, että kun sinulla on oikein hyvä leimikko, joillain kilpailijoilla on vara ja tahtoa tehdä tilanteeseen sopiva tarjous ja Metsäliiton tarjouksessa ei euroilla revitellä. Eli jos hoidat metsäsi niin että tarjolla vain todella hyviä leimikoita, Metsäliiton tarjous ei pärjää. Voi tietysti olla että jäsenet eivät ole tasa-arvoisia.
No joo, on se noinkin, aina on vertailukohta. Kuitenkin raskas olosuhde tekee sen että vanha ei palaudu. Pari päivää kun tekee, on jo pakko huilata päivä ja kun on muutakin tekemistä niin tekee niitä muita hommia kunnes taas on paremmat mestat tuolla metsässä. Mulla on 40 km palstalle ja vajaita päiviä en tarkoituksella tuohon matkaan lähde tekemään.
Ensi viikolla taas kunnon yöpakkasen jälkeen kantaa lumikengän kanssa. Voi olla että ainakin aamulla kohtuu hyvä hankikanto. Pari viikkoa on ollut vaikeeta, olen yrittänyt energiapuuhakkuuta tehdä aina kelin mukaan ja enempi lepopäiviä pitänyt viettää kuin työskentely päiviä, kun ei sentään pakkomielle ole tehdä kannattamatonta puuhastelua raskaimman kautta. Tiheissä havupuustoissa olisi siedettävä keli, mutta kun koivikkoa suurinosa, niin fiksumpi odotella parempia keliä.
Tarkemmat ohjeet seuraavassa Metsägroupin viestissä, mikäli tämä uusi mekanismi otetaan käyttöön.
A-lisäosuuden korko enää 5%. Tuo alkaa olemaan alaraja tällaiseen sijoitukseen, kun sijoituksen realisoiminen on hidasta. Jos osakeyhtiö pienentää osinkoaan, yhtiön arvo romahtaa, sikäli tämä tietysti jonkinlainen turvasatama, kun pääoman saa takaisin vaikka korko vaihtelee. Mutta tosiaan alle 5% jos laskee, minä sijoitan hankintakaupan tulot jonnekin muualle.
