Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Lisään vielä kriteerin, eli kengän pohjan pito-ominaisuus liukkaalla kelillä. Ilmeisesti näissä arvokkaammissa metsäkengissä pito on hyvä, mutta itse olen onnistunut löytämään nahkaturvakengät lämpimällä vuorella, joiden pohja ei pidä ollenkaan lumella tai jäällä, arvioin että liian kovaa ainesta pohja.
Kemeratuki on kyllä siitäkin mukava, kun kemeratöiden tekoon pitää hankkia monenlaista alv vähennyskelpoista tarviketta ja kemeratuki ei sisällä alvia, jolloin ilman puunmyyntituloja alvejakin maksetaan valtion kassasta metsänomistajan loputtomia tarpeita varten. Ihmisten kannattaa etsiä niitä pieniä positiivisia asioita omassa elämässään.
Samoilla pussi virityksillä on menty. Vaijeri pitää olla kuiva ennen ensimmäisiä pakkasia. Jos syksyn on sahannut ja raivuri metsässä kahva paljaana viikot läpensä, kannattaa vaihtaa talveksi uusi vaijeri ja ottaa muovipussit käyttöön. Nuo vaijerit ainakin ennen kuluivat käytössä ja kun siellä alkaa törröttämään mutkasta hapsuja, roskat ja kosteus takertuvat siihen ja vaijeri jäätyy herkästi. Kesällä voi sahailla kuluneella vaijerilla.
Minusta tuo Stihlin uusi vaijeri on erilainen, onko suojattu niin että hapsut eivät enää törrötä. En ole purkanut, mutta näytti olevan liukas valkoinen muovi pinta, joka kulkee ilmeisesti vaijerin mukana. No suojata kannattaa kahva joka tapauksessa, kun sinne vesi menee sisään ja jäätyy liipasin mekanismi.
Hanki hidastaa liikkumista. Jos lunta on polveen asti, välillä uppoaa ja välillä pysyy oksien päällä, liikkuminen on raskasta ja erillisiä askelia tulee lopulta suunniteltua. Mulla ollut muutaman päivän lumikengät jalassa hakkuulla ja pinnalla on pysytty, varmaan on kömpelön näköistä, kun siltä se tuntuukin, onneksi karsittavaa on vähän ja aurinko paistaa.
Topin videot ovat hyvälaatuisia ja opettavaisia. Edestakaiseen kävelyyn sitä aikaa tärvääntyy ja kun lunta on enempi, liikkuminen vielä hidastuu. Toppi halusi tehdä yhtä hitaasti kaikki tekniikat, jotta voitaisiin vertailla ajanmenekkiä tekniikoiden välillä. Laittakaa tosiaan oma vastaava video, missä homma tehdään kätevästi, täällä sitten neuvomme tekniikan entistä paremmaksi.
Kieltämättä Topin kommenteista heräsi ensin sellainen ajatus, että hän ei omissa metsissään tee hankintahakkuita ja näkökulma on siksi erilainen.. Lieneekö niitä omia metsiä ollenkaan. Jos palkkaat metsurin tekemään hankintaa, sitten voi olle että 15 motin päivätuotos on jokin kannattavuuden raja, mutta sittenkin kannattavuus riippuu palstasta.
Metsänomistajan laskutikku on niin monisäikeinen, että ulkopuolisen tarkka ohjeistus ilman kokonaisuuden ymmärtämistä pitää jättää omaan arvoonsa. Kannattavuutta on täysin mahdotonta laskea tarkoin, kun on paljon muuttujia, joissa on erilaisia riskejä, jolloin yleispätevän tarkan ohjeen antaja katsoo varmuudella asiaa hieman kapeasti tai ylimalkaan ja useinmiten eri vinkkelistä. Minä kuitenkin lopulta ajattelin, että Toppi halusi tuoda esille sitä minkälainen metsuri voi ensiharvennuksia järkevästi isännille tehdä, eli noita tekijöitä ei lähitulevaisuudessa ole. Metsänomistajien on entistä tärkeämpi nykytilanteessa kannattavuuden takia luoda konehakkuisiin soveltuvia puustoja.
Omasta mielestä hankintahakkaajan päivätuotos on silloin paras, kun terveys säilyy ja kunto pysyy hyvänä, eikä tämän toiminnan johdosta jää joku kannattavampi ja tärkeämpi homma tekemättä. Niin ja jos se oma työjälki on hyvä, kuten aiemmin todettua, tiliä on tulossa vielä kiertoajan tulevissa hakkuissa.
Linjayhtiöltä tuli korvaus lunastuksesta, reilu 1800 euroa, jossa omalla rivillä korkoa 560 euroa ja vielä erityiskorvaus 150 euroa. Lunastusosuus on selvä 9-lomakkeella ilmoitettava ja nuo muut rivit muu pääomatulo kolunkiin varsinaisella metsäverolomakkeella.
Semmoinen ajatus on tullut vuosien mittaan, että metsäverotus menee todennäköisesti lähes oikein, kun viitsii yrittää. Eli virheenmahdollisuus jää, mutta verotuksen tarkastuksissa on aina neuvottu hyvässä hengessä, kun tarkoitus on kuitenkin selvästi ollut tehdä oikein. Tuolla ilmoituksella tehdään meillä viime vuoden 13000 euron tuloista nolla tulos, muutaman tonnin lomakkeiden täytöstä saa sitten veronpalautuksina. Meidän kannattaisi siis vaikka teettää jollain, jos ei itse viitsisi.
Kiitos arto neuvoista. Varmaan on hivenen rikkaammalla, kuin mestarilla, kun tankki tyhjeni tuntiin ja kolmeen varttiin, toisaalta toimii omasta mielestä hyvin. Tehdas säädöllä taisi mennä reilu tunti tankkiinsa. Arton ohjeilla yritin säätää, eli ne legendaariset ohjeet, onnistui minulta lähes. Kaasuttimen toinen kurkku pitää tarkistaa, onko edelleen kertynyt töhnää. On tuossa sekin mahdollisuus, että kun ranne oli kipeä, tuli kaasutettua välillä varovaisemmin, eli jätkän veikkaus puolikaasusta voi olla myös totta, joskaan en tarkoituksella sahaa niin. 555 tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden sahata isokin puu poikki puolikaasulla, mutta enempi se rasittaa laitetta kuin ne täsmälliset joka rungolle annostellut lähes täydet kierrokset.
Ammattiraivurit toimii kyllä pöllyävässä lumessa. Ilmanputsari voi Stihlissä jäätää, jos useampi päivä tuota hankaluutta, mutta se on helppo vaihtaa. Pahin ongelma ainakin Stihlissä on vaijerin jäätyminen, jos sahaat ensin pitkän märän syksyn kahvaa mitenkään suojaamatta ja jatkat pakkasille samalla vaijerilla, takuulla jäätyy vaijeri. Uusi vaijerisarja on paras apu, mutta lukkosulaa tai jotain vastaavaa voi hätäapuna käyttää tai jatkuvasti, jos ei viitsi vaijeria vaihtaa. Husqvarnassakin vaijerin päässä oleva suojakumi ajanoloon rikkoontuu ja ongelmat ovat samat, Huskun kahva on kosteuden ulkonapitämisen kannalta parempi kuin Stihlin.
Talvitesti pitäisi tehdä ämmiä yös käytetyillä raivureilla, kaikkihan ne uutena hyvin toimii, kunnes ovat useamman kerran metsässä kastuneet ja lopulta jäätyneet.
