Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Lainan hakeminen on nykyään niin vaikeaa, että mieluumin on ilman. Nordnetistä kuitenkin saa helposti lainan salkkua vastaan, jos ei isoa lainaa tarvi ja salkussa on enempi rahaa, niin 0,99% todellisella korolla saa muistaakseni noin 20% salkun osakepääomaa vasten rahaa ja tuon voi nostaa samantien muuhun käyttöön. Jos tarvii enempi rahaa, korko nousee jo lähelle kolmea prosenttia.
Luken Piri ohjeisti poistamaan rungot, joissa havaittu tauti, eli käytännössä ruskea latva. Poistamaan siksi, että nuo ovat vielä arvokkaampia, kun ei sinistäjäsieni ehdi pilata. Mietinnän paikka, ottaako tautipesäkkeen tyvitukit ja kuidut talteen, vai antaako jäädä kuivasiksi tai energiapuuksi. Jos juurikääpä leviää reilun kymmenen senttiä vuodessa enempi sillä, että tautiset puut poistaa, niin montako puuta ehtii kymmenessä vuodessa sairastua, kyseessä kuitenkin jo päätehakkuuta odottava iäkäs metsä.
Mukava kun tuli meille pienmetsänomistajille tunnustusta yllättävältä taholta. Tekstissä lähes kaikki just niinkuin asiat on. Se että nopeasti hiipuvan kysynnän takia hienopaperin teko Suomessa ajetaan alas ja panostetaan aivan uusiin tuotteisiin tai tuotantoon jonka kysyntä kasvaa, on minusta kuitenkin enempi positiivinen kuin negatiivinen asia, yritykset ovat kunnossa ja toimivat, eivätkä kaivaudu poteroihin. Markkinoiden mukaan metsäteollisuus ja metsätalouskin muuttuu.
Joillakin menee mukavuus ja kannattavuus sekaisin. 20 tuhannen investoinnin pitäisi tuoda 1000 euroa tuottoa muuttuvien kulujen jälkeen, että voitaisiin puhua investoinnin taloudellisesta kannattavuudesta. Lannoitteiden levitystä, aurausta, taimien kuljetusta, puunajoa. Kaksi ensimmäistä onkin jotenkin laskettavissa, paljonko jää viivan alle, kaksi jälkimmäistä siellä mukavuus ja harrastus sektorissa. Jos mulla olisi kotipihasta 10 kilometrin säteellä yli 300 hehtaaria metsää, ostaisin jonkun traktorin metsätalouteen osin mukavuuden vuoksi, ei tarvitse tarkoin laskea. Tuhannen euron tuotto hankintapuita ajamalla voi tulla ehkä 500 motin puunajoilla, jos omalle ajankäytölle ei laske hintaa, eli itsepetoksella.
Ei se vauhti aina tärkeintä ole. Katsokaapa vaikka kun Anastasia touhuaa itselleen majoitteita pystymetsästä tai eväitä metsässä tai Kuolan tundralla, eli youtubesta löytyy ja google haullakin ”my forest hobby”. Olen noista saanut jotain inspiraatioita ja ennenkaikkea perspektiiviä metsä päiville.
80 luvulla kuusitukin hinta oli parhaimmillaan ehkä 10% yli kuusikuidun hinnan, jolloin mahdollisimman suuri ainespuun tuottaminen oli taloudellisesti järkevin tavoite. Nyt näyttää kuusen tukki olevan halutuin tuote ja kuusikuidun tarve vain vähenee ja noiden hinnan ero on niin valtava että 80 luvulla ei sitä olisi uskonut kukaan. Eli ar:lle siitä 100 vuoden periodista oman muistin ajalta suunnitteluun vaikuttava pikku muutos, massapuun pakkotuottamisen lisäksi lainsäädäntö muutoinkin kiertoaika vaatimuksineen ja metsätalouden tuet, agraari ajan tasainen metsätulonsaanti, ryssän pelko yms ovat vaikuttaneet päätöksentekoon.
Minusta kemeratukea ei ohjelmaan kannatakaan ympätä, taimikonhoidon kustannus on työkustannus – kemeratuki ja tuon sitten käyttäjä asettaa ohjelmaan. Itse kun tekee, niin taimikonhoitokustannus vakion voi asttaa vaikka 100 euroa, joskus työllistää enempi, mutta pääsääntöisesti riittää ajoissa tehtyihin taimikonhoitoihin kemera + 100 euroa ja ei ainakaan keskimäärin vääristä kiertoajan muiden toimenpiteiden tulosta. Ja voihan tuota vakiota vaihtaa milloin vain.
Kemera tarkastus ohjeessa on näin: Taimikossa ei saa olla yli 20 kpl/ha siemenpuita tai ylispuita. Tuossa ei sanota säästöpuusta mitään, säästöpuu ryhmässä saa olla enempikin riukuja, eikä vaikuta tuen saantiin. Sitäpaitsi riistatiheikköjä saa jättää ja jos jätät vaikka pyytä varten leppäpuskan jo varhaisperkauksen yhteydessä, ehkä parin aarin kokoisen, niin tuossa on taimikonhoidon aikaan jo 50 kpl lähes tuplaten taimikkoa pitempää leppää ja jos tuolla perusteella joku evää 2 hehtaarin taimikon kemeratuen, niin syön hatullisen.
Säästöpuita on joissain taimikoissa todella paljon ja kemerat on haettu. Nuo pienet säästöpuuryhmät muutaman kymmenen metrin välein ovat kyllä hankaloittamassa taimikon kehitystä ja taimikonhoitoa, mutta tarkistuksissa eivät ole tietääkseni noihin puuttuneet.
Kyllä upm ottaa velkaa että saa keväällä maksettua osingot. Kohta alkavat Uruguain sellutehdas hanke, sekä Uruguain infrastruktuurin monipuolinen kehitys hanke. Yhteensä Uruguain uusi kehitysvaihe kustantaa 3 miljardia usd.
Kotimaassa tehostetaan toimintoja, eli suomeksi sanottuna vähennetään työpaikkoja. Tehostamistoimia kai se Kaipolan sulkeminenkin on, varoittava esimerkki, miten heikosti kannnattavin yksikkö vuorollansa tehostetaan.
Vaikea nähdä printtipaperin osalta mitään valoa tunnelin päässä. Tappiollista toimintaa, vaikka sellun hinta kyykännyt pahasti. Kaipolan sulkeminen tuo kuitenkin upm:n sähkönmyynnin kautta lisätuloja, muutoinhan tuo ei nyt lämmitä.
Upm kassavirta on kyykännyt pahasti, eikä muuksi ihan heti muutu ja osinkopolitiikka on kytketty firman rahavirtaan, eli jos eivät jousta tuon tavoitteen osalta tai muuta osinkopolitiikkaa, pitäisi osingon laskea ensi keväänä. Eli uskoisin että tehostamistoimilla saadaan rahavirtaa ajanoloon käännettyä vähän ja sitä odotellessa maksavat normi osingon, kun olisihan se noloa velattoman firman pienentää osinkoaan.
