Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kun koneelta tulee paperia, joka jostain syystä ei täytä laatuvaatimuksia, syntyy jätepaperia. Eli rullan loput, trukin kolhimat, trimmihylyt jne ovat jätepaperia, kannattaisi varmaan joskus mieluumin ajaa bulkkia jätepaperia varastoon, kun seisottaa isoa konetta tilauspulan takia vaikka puolipäivää.
Tekevät mm. tupakkayhtiöille kartonkia ja katteet hyvät. Itse tehdas koneineen on esimerkki siitä miten pieni tila voidaan hyötykäyttää tehokkaasti. Yksi kone on kahdessa kerroksessa. Olisikohan Tampereen kaupungilla halua ostaa tuo tontti, vai tuleeko sitten lopulta tästä suojeltava kulttuuri maisema ja mitään intressiä ei kaupungilla tuohon ole?
Jos Kaipolan paperityöntekijät olisivat alkaneet sijoittamaan 20 vuotta sitten vaikka vain 500 euroa kuukaudessa Upm:n osakkeisiin ja laittaneet aina tulevat osingotkin samoihin lappuihin, olisi pääomatulot nyt suurinpiirtein ansiotulon tasolla. Sanna Marin voisi jeesustella Finnairin tulevaisuutta, kun omillaan toimeentulevat paperimiehet miettisivät mitä alkaisivat harrastamaan.
Kansankapitalismi on vastuunkantoa.
Kyllä ne automaatti trukit ja kaikki toiminnot mitä tehtiin tehostamaan tuotantoa vähensivät samalla työntekijöiden määrää ja suunnittelu ja toteutus tehtiin ihan muualla kuin paperimiesten päissä. Tehtiin automatiikkaa 90 luvun lopulta 2010 asti, itse lähinnä hanttihommia koodaajana ja pienien osakokonaisuuksien kanssa. Eli automaatti pakkalinjaa Metson kanssa, trukkijärjestelmää, tehdasliityntöjä myyntiin ja tuotannon välivaiheisiin.
Esimerkiksi trimmityksen ohjelmat tehtiin paperi-insinöörin speksien mukaan ja se joka tuota trimmitystä varsinaisesti tekee ei tietysti ole se penaalin terävin kynä. Eli tehtaan johtoportaassa oli henkilöitä, jotka pystyivät speksaamaan suoraan koodarille ja tuohon ei prosessityöntekijällä vaan ole osaamista.
Kun tarvittavat tehtaiden sulkemiset on saatu ilmotettua, Metsäliitto osallistuu talkoisiin ja ilmottaa Kemin sellutehtaan rakentamisen edellyttävän poliittista tahtoa ja ennustettavuutta. Vaikea laittaa osuuskunnankaan rahaa laitokseen, kun pääministeri elää vasemmistolaisessa kuplassa, eikä keskustakaan näe tässä mitään ongelmaa, kun Marin kaivaa kuoppaa ihan itselleen. Nyt on tietysti hyvä yritysten putsata rönsyt pois Marinin piikkiin, olisi kannattanut miettiä ensteks.
Sisämaan paperitehtaat ovat väärässä paikassa ja niiden kohtalo pitäisi kaikille olla jo selvä, ajetaan koneita niin kauan kuin se jotenkin kannattaa ja ylikapasiteettia ei ole, eikä mitään investointeja ole enää tehty. Sijainti vaikuttaa paperin kysynnän vähenemisen lisäksi siihen mitkä paperikoneet laitetaan kiinni, ei tehtaan sisäistä kilpailukykyä tarvitse miettiä, kun toimitukset vaativat aina yhden kumipyörä välin ja yhden laivamatkan enempi kuin markinoiden lähellä olevilla tehtailla. Se on myös laskettu, että sellutehdas kannattaa rakentaa lähelle raaka-ainetta, sellu ja varmaan pitkälti myös sahatavara ovat bulkkituotteita ja niitä voidaan kuljetella eri voluumeilla, kuin tiukoilla aikatauluilla paperi nökkösiä painotaloille.
Neuvostoliitossa voitiin päättää, että tehdään tuotteita kotimarkkinoille ja Suomihan kuului jotenkin tuohon klusteriin ja junalasteja meni tavaraa kerralla, mutta nyt pitäisi pärjätä markkinatalouden ehdoilla. Jos metsureita on liikaa, palkat hieman joustavat, jos metsureista on pula, pienellä palkan kihautuksella voi hyvän metsurin saada vaikka kilpailijan porukasta omiin hommiin.
Olen ehdottomasti sitä mieltä että metsurin palkan määrässä pitää näkyä se miten paljon valmista saa aikaiseksi, jos se ei näy niin työmäärä vähenee ja työkyky laskee. Itekin huomaa, kun painaa taas 72 kg ja lihakset on kunnossa, niin liikkuminen raivurin kanssa ei ole missään kohti uuvuttavaa, kun painoin 78 kg niin ojien ylityksetkin kestivät muutaman sekuntin pitempään. Hyvässä kunnossa raivaustyö ei ole liian raskasta ja asiat tapahtuvat nopeammin, huonossa kunnossa joko työmäärä jää pienemmäksi tai työjälki joustaa. Ja jos palkka on kiveen kirjoitettu, vaikea on motivoitua tekemään raivuuta sillä tasolla että kunto kasvaisi, päinvastoin evästauot lisääntyvät ja kunto laskee. Kunnon kasvattaminen vaatii jonkinverran ponnisteluja ja usein sisäistä käskytystä, sitten kun kunto on hyvä kunto säilyy käskyttämättäkin, kun vaan touhuaa reippaasti. Palkkauksen tasapäistämisellä rämetämme metsureiden motivaatiota ja kuntoa ja lopputulemana ketään ei kannata enää palkata taimikonhoitoon, kun työntekijän työmäärä on liian pieni.
