Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Omat havainnot harvennuksilta on että jälki on hyvä ja pikkuisen liikaa jää runkoja pystyyn. Usein on käytetty pienempää korjuukalustoa ja ajoura on sitten kapea. Joskus on uraleveys yli 5 metriä, lienee ollut isot koneet.
Seuraavassa harvennuksessa edelleen pienemmät koneet, poistuma kuitenkin alle 400 litraista ja puutavaralajikohtainen kertymä pieni, jolloin ison ajokoneen tavaratila ei välttämättä täyty uralta. Laittaisin harvennukset isona kokonaisuutena omaksi leimikoksi ja päätehakkuut erikseen. Järkevän kokoisen leimikon kun raivaa ennakkoon ja puuvälit ovat riittävät moton kouralle, ei hakkuujälkikään ole huono.
Tuossa artikkelissa nimenomaan sanotaan että kaikki koneistutukset tehdään laikkumätästämällä ja siinä samassa kaivinkoneessa se istutuslaite on. On noissa koneistutksissa usein ollut pitkiä viiruja, raapaisuja, nuo laikut, mutta kuskistako riippuu voi olla tarpeettoman syviä monttujakin. Kukin tehköön nii kuin hyvältä tuntuu, mutta harva taitaa ymmärtää etukäteen.
En tiedä miksi koneistutksissa taimet ovat usein jossain muualla kuin mättään päällä. Todella hidasta varhaisperkaus tai kuusten katkomisia tulee paljon, kun taimet eivät ole loogisissa paikoissa. Montut ovat syviä, mutta kunnon mättäitä ei silti edes ole ja taimia miten sattuu. Rehevällä pohjalla pitäisi taimi ehdottomasti istuttaa mättään huipulle, muutoin pitäisi heinätä himona monta vuotta.
Mätästyksen monttujen syvyyttä voitaisiin tarkistella metsäkeskuksen toimesta, pahimmat ovat yli metrin syviä ja nurinhan siinä kesällä menee, vaikka olisi kuinka etevä. Eli minusta tämä mätästys tyyli on iso syy, miksi jatkuvakasvatus kiinnostaa ihmisiä, ei noissa aukoissa moni tavallinen ihminen kesällä voi liikkua. Laikkumätästyksestä on tullut kansallinen häpeä, joka on metsätalouden generoima ja johon pitäisi puuttua välittömästi.
Pysty mallin mylly on suunnitteilla, siinä selviäisi lyhyellä johdolla. Paneelit ovat halpoja, mutta syksyllä lataaminen loppuu liian aikaisin. Mulla yksi 240 ampeerin akku.
En ole invertteriä laittanut jatkuvaan käyttöön, on se olemassa pienakkujen latausta varten. Jos olisi jääkaappi, invertteriä kannattaisi sille käyttää, kun 12 voltin jääkaapit ovat tosi kalliita. Menee harkintaan tuo 220 v jääkaappi, invertterin pörinä yksi onhelma.
Kaiken saa tehdä itse, kun on 12 voltin järjestelmä, eikä nuo sähkötyöt mitään rakettitiedettä ole. Tähän mennessä kustannukset reilut 1500 euroa ja projekti mielekäs.
Aurinko + tuulivoima voisi olla järkevin. Mulla on yksi 270 w paneeli ja 40 ampeerin säädin, mahdollista laittaa tuolle säätimelle vielä toinen paneeli sekä lisäksi vaikka 500 watin tuulimylly. Akku on syksyllä pullonkaula, miten suuri akku tahansa, mutta tuuliturbiini olisi käänteentekevä ratkaisu.
Jääkaappi ja hellat kaasulla, niin virtaa riittää aina valoihin ja hömpötyksiin.
