Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Trafin tai jonkun muun virkavallan pienet kämmit johtavat mitättömän pieneen ongelmaan yksityisyyden suojan osalta. Valistunut nörtti voi kahvirahoilla perustaa oman gsm tukiaseman ja seurata kaikkien lähialueen matkapuhelinten sijaintia ja puheluiden kohteita. Hieman isommalla rahalla löytyy värkit, jolla voi kuunnella haluamiansa puheluita ja lukea tekstiviestit. Se mikä oli kymmenen vuotta sitten uutta teknologiaa, on nykyisin kuluttajien saatuvilla, vaikkakin laitonta käyttää.
Toisin sanoen tiedon panttaus jossain tuollaisessa joskus tarpeellisessa perustiedossa tuntuu huvittavalta. Ja pikkuvirheet, joista jollekin tulee pahamieli, eivät todellisuudessa voi aiheuttaa isoa haittaa. Jos viranomainen tekee pienen virheen, se kyllä kuulutetaan ongelmallisena tietosuojan aukkona, mutta jos joku osaa kuunnella tarvittaessa matkapuhelimia kotikoneensa kautta, niin se on hyödyllinen kaveri.
Juuri näin. Tämä keskusteluketju on hyvä tällaiseen yleismaailmalliseen höpötykseen. Metsäiset aiheet, joissa on jo aloituksessa mielenkiintoista asiaa, kun meistä kukin yrittäisimme saada asiasisällöltään pysymään asiassa ja keskustelua rakentumaan mielekkäiksi, niin täältä voisi jotain vaikka oppia. Tahtoo olla että kun yksi kirjoittaa hieman ohiaiheen ja vielä hyökkäävästi, loppu keskustelusta on arvotonta jorinaa ja aiheuttaa ainoastaan myötähäpeää. Syyllistyn itse vastaavaan rönsyilyyn ja olen yrittänyt parantaa tässä tapojani, eli luen enempi kuin esitän typeriä kommentteja. Esimerkki ajatus: Ehkä itsestäni tärkeä asia liittyy asiaan, mutta sotkee tämänhetkistä keskustelun punaista lankaa – aloitan uuden aiheen tai jätän asian omaksi tiedoksi tai odotan kun aiheen tiimoilta tulee sopiva hetki. Mutta enpä minä tätä palstaa omista, otin vain voimakkaasti kantaa.
Tähän keskusteluketjuun tuo aivoton turina varmaan sopiikin. Mutta kun puhutaan jostain metsäasioiden pienistä nyansseista, saattaa tämänkaltainen vuodatus turhauttaa ja asiantuva kirjoittaja hakeutuu johonkin älylliseen seuraan ja keskustelun taso jää näiden vakiopanelistien vastuulle, joiden parhaat huomiotkin hukkuvat tyhjänpäiväisten möläytysten sekaan. Kaikenlisäksi tuo jatustelu tarttuu (henkilökohtainen huomio) ja tunnelma on usein kuin marttakerhon saunaillassa olutkorin jälkeen.
Eli, lue huolella, mitä on kirjoitettu, yritä ymmärtää asiakokonaisuudet ja mihin joku tietty kommentti liittyy. Eli siihen keskusteltavaan aiheeseen pitäisi tukeutua, eikä siihen mitä ensinnä mieleen juolahtaa, joka kohdallasi on toisinaan väärin ymmärryksen tulosta.
Jos ensiharvennus olisi tehty oikeaan aikaan, eli noin 5 vuotta sitten, kuitupuuta olisi kertynyt 50 mottia hehtaarilta ja kakkosharvennus olisi ajankohtainen ehkä reilun viiden vuoden päästä ja siinä tulisi se sata mottia, josta puolet tukkia. Ei ne ensiharvennuksen kuitupuu motit ole kaikki kaikessa, jos kiertoajan kasvua hupeloidaan kovin paljon kuituun, vaikka laatua olisi, niin ei se ilmanmuuta aina optimi vaihtoehto ole. Mutta ihan hyvä näinkin.
Suorittavalle oikea kasvatusmalli on se kun korjuussa on mahdollisimman järeitä puita. Metsänomistajan kiertoajan tuloksen vertailuun ei tietysti ole osaamista. Havutus on myös riittävä, kun harvennetaan 70 liraista kuusikkoa normi tiheyksillä.
Pahimpia ylilyöntejä taisi suorittavalla olla se, kun väitti Kärkkäisen Matin suositelleen taimikonhoitoa 1000 runkoa/ha tiheyteen. Vaikka todellisuudessa Kärkkäinen suositteli normaaleja ohjeita, joiden avulla ensiharvennuksen jälkeen tiheydeksi voidaan jättää 1000 runkoa/ha. Puista tulee aikamoisia rontteja, jos teet suorittavan ohjeilla, paksuoksaiset ja laho-oksaiset välipöllit menevät kuitukasaan päätehakkuussa ja tuottoa kertyy parhaiten kone ketjulle ja ennenkaikkea sellu firmalle.
Mäntykankailla tosiaan tuota yläharvennusta on myös harjoitettu ja nippanappa tukkipuun kokoon yltäviä tai vähän ali jää alle 600 kpl/ha. Arvelen että toisinpaikoin hakattu alle lakirajan, mutta kun hakkuu on jatkuvan kasvatuksen luontaiseen uudistumiseen tähtäävä hakkuu niin lakirajaa ei tarvinne noudattaa. Lisävaltpuut ovat kapeita, eivätkä varjosta mahdottomasti ja luulisi ainakin ajourien jotenkin taimettuvan, kun lumettomassa ja roudattomassa ensin rymistellään koneilla ja edessä välittömästi huippu siemenvuosi.
Näyttää se ainakin paperilla hyvältä, kun uudistamiskulut jää pois. Toiset tykkää että ct pohjatkin pitää olla puita täynnä ja toisille riittää että tuottoa tulee noillakin pohjilla edes vähän ja metsä säilyy metsän näköisenä ja toisaalta fsc serti tarkistelee hehtaareja. Tarkemmin kun miettii omistuspohjan tuomia haasteita, ymmärtää moninaiset merkitykset.
Mitä olen nyt katsellut noita firman tekemiä jk-hakkuita, tekevät yläharvennuksen, jäävä puusto perin harvaa ja taimettuminen on tietysti useinmiten lähinnä toiveena, jos sitäkään. Eli onhan se kokeilua parhaimmillaan, kun tehdään. Turha kuitenkin väittää että firmat eivät hyödynnä jatkuvaakasvatusta omissa metsissään, onnistuuko nuo hyvin vai huonosti ja miten kannattaa..
Täällä on kyllä Sampon motoja firmojen ostoleimikoissa näkynyt monella suunnalla ja tulee sopivaan leimikkoon pyytämättä. Nyt talvella touhusi kaivinkoneeseen rakennettu moto, sekin firman ostoleimikossa ja perässä kulki Sampon ajokone, jälkeä siitäkin ajosta jäi, kun puutavaralajeja oli paljon. Talvi oli umpi surkea puunkorjuun kantilta.
