Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Versowoodilla hyvä kauppatapa. Kaikki puulajin motit samalla hinnalla, sopimuksessa vielä erikseen, että pätkitään 2 – 22 metrin välille. Eli runkohinta. Sama Pölkyllä ja Metsägroupilla tietyillä asiakkailla. Ei tuo voi mahdoton tehtävä muillekaan olla ja runkohinnoittelun kova vastustus herättää epäilyksen puukaupan rehellisyydestä.
Sahalaitoksella voi olla vaikka 10 tilausta eri laaduilla ja mitoilla ja kotimaan laatua voi ajaa varastoon. Noissa 10 tilauksessa osassa aikataulu voi olla tiukka ja viivästymissakko on harmeista pienin, kun asiakas tilaa viivästymisen takia jatkossa muualta. Isäntä on tarkistamassa 5000 motin tukkileimikon katkontaa. Matriisissa on tuota kiireellistä tilausta painotettu niin, että apumittoja voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Isäntä ihmettelee, kun kauppakirjassa pisin mitta on 52 ja latvatukki on aina 46, vaikka minimiläpimitta antaisi myöden tehdä pitempi. Isäntä sanoo, viekää koneet muualle tai hakatkaa kauppakirjan mukaan. Hakkaako moto jatkossa rungonosan matriisin mukaan, vai tehdäänkö sahan varastotilaukseen tai muihin tilauksiin sopivilla mitoilla, jotta rungon tukkiosa saadaan optimoitua. Eli sahalaitos pahimmillaan menettää asiakkaan myöhästymisen takia, kun kauppatapa on mikä on. Minusta sahalaitoksen pitäisi kertoa isännälle faktat, katkoa tilauksen mukaan ja maksaa isännälle korvaus tukin siirtymästä. Sellufirman motolla tuossa voi olla vielä hieman karumpi totuus takana.
Minulla nyt hankintatyömaana ristiin rastiin pikkutraktorilla ajeltu kuvio, jossa sekapuusto. Paljon kuusissa lahoa ja jos kaikki kolhupuut poistaisi, lakirajan alle menisi. Varmaan on rassattu tuulenkaatoja ja mitä lie ajeltu, mutta 40 vuotiaassa puustossa lahoa jo niin, että päätehakkuuta pitää alkaa suunnittelemaan. Nyt kun tuolla ei ole routaa, kokoojaura tietysti mieluumin 6 metriseksi tai useampi kokoojaura ja ajourat kantaville kohdille paikoin vaikka 15 metrin välein, valmiit jäljet on joka paikassa ja lahokuusta mistä kasoja kerryttää. Jostain syystä en mieti hetkeäkään, jätänkö alikasvoksia vaan jätän systemaattisesti sen koivun, päätehakkuuseen ei alikasvos ehdi juuri kasvaa ja ilman mäntyjä tuo ala olisikin jo päätehakkuussa.
Kyllä, näin se on. Ihmettelin miten isällä oli 40-luvulla otetussa kuvassa paljaat jalat savipellolla. Sanoi että ei niitä ainoita kenkiä kannattanut kuokkahommissa sotkea. Ja muisteli että ei tainut olla kesällä kenkiä muutenkaan. Kaikki käärmeet tietysti tapettiin siksi, kun hevoset oli kulkupelejä, lapsillahan oli aina joku työkalu kädessä millä käärmeen sai hengiltä.
Kesällä kateltiin palstan vieressä ollutta firman mäntykuitu pinoa, todella paljon oli latvoja alle 6 cm:n. Mutta tämä tietysti eriasia, kun tyveltä ottaa 5 metrin pätkän ja toinen kuitu ei ihan yhtäpitkä ole, niin tuo metri lisää latvassa ei motolla kauan kestä ja sehän lisää runkotilavuutta. Eivät varmasti mieluusti tee tai teetä puita joista nippanappa tulee se 3 metrin kuitu, mutta hankintamieshän nuo nakkelee pinoon kun tuota risua on kenttäkerroksessa yleensä ihan riittävästi.
Kannattaa laittaa kuusikuitu siihen hankinnan verovapaaseen työhön, jos ei tuota kummemmin halua rukata, siinä on paras taksa. Tai sitten tehdä niinkuin tuossa jo neuvottiin. Vuoden vaihteessa tehty hankinta pitää jakaa teko vuosille (verottajan ohje), eli teitkö 125 mottia 2019 ja 125 mottia 2020. Mulla meni tasan 125 mottia 2019 ja tälle vuodellekin tuli jotain verovapaata hankintatyötä, jolloin syksyllä tehdään taas vähän ja saadaan 125 mottia täyteen. Tämä on verosuunnittelua, jos on metsätiloja eri paikkakunnilla, suunnittelua voi tuosta vielä kehittää.
Mehtäukko sanoi niinku asia on.
Korjuun ja autoilun logistiikka on luotu palvelemaan teollisuutta. Teollisuus toimii vain jos se pystyy toimittamaan aikataulussa asiakkaille heidän toivomiaan tuotteita. Tämä luo yhden perustan metsäteollisuudelle, hankintapuulla tähän ei päästä. Metsänomistaja ei maksa yrityksen logistiikan rakentamisesta, eikä sen käyttökuluista, koska sen hoitaa metsäteollisuus. Olen ihan varma että esimerkiksi puuautojen logistiikkaa on suunniteltu ja tehty Suomessa vuosien saatossa yli 100 miljoonalla, tottakai tuo kustannus on yhtiölle tavallaan puunhankinta kustannus ja haluavat että tämä heidän optimointi pienentää puukustannusta, mutta ei se maksettavaan puunhintaan vaikuta. Samoin metsäpäässä on järjestelmiä kehitetty, ei se firman kustannus ole pelkkä koneketjun tuotosperäinen kustannus. Suomessa näissä metsäpään asioissa ollaan kuitenkin maailman parhaita ja teollisuus on siinä vähän rahaakin käyttänyt.
Tolopainen lienee oikeassa. Paljon on ihmisiä, jotka eivät kokonaisuuksia merkityksineen aina hahmota, itsekin kuulun siihen porukkaan. Metsäverotus tuli opiskeltua verottajan kanssa ja opiskelemalla internetistä ja nyt se alkaa olemaan hallussa siinämäärin, että jotenkin pärjää ja verotusmuutokset on sitten helppo omaksua. Jovainilla pitäisi jo hälytyskello soida, kun kukaan ei ymmärrä ajatusta, onko sittenkin omissa perustiedoissa se aukko. Mutta laita se esimerkki, kun ei me ymmärretä, eli rautalankaa tarvii.
