Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mulla yksi normi ensiharvennus hankinta tälle talvelle tehty. Ojitettu soistunut mäntykangas 2,2 ha, jossa ojanvarsilla leveälti kahden kuidun puita tiheässä ja saralla yhtäkuitua ja raivauspuuta. Poistuma noin 100 mottia yhteensä ja reilusti yli tuhat kuitupuuta per ha, eli rungon keskikoko noin 40 litraa. Kemeratuki ja puunmyynti tiltys vajaa 2000 euroa/ha. Ajokonekuski vie sen 4 euroa motille ja omat kustannukset 3 euroa motille, eli tulonhankkimis kustannukset noin 350 eur/ha. Tuosta olisi maksettu ehkä 12 eur/ha, jolloin puupääoman osuus on noin 600 euroa/ha. 1050 euroa jää puuhasteluun hehtaaria kohti, josta kemeratukea 40%.
Kokoojaura ei pettänyt, jollain uralla oli 10 cm painumaa jonkin matkaa. Jos uralla ajetaan vain kaksi kertaa, pienelläkin havutuksella on merkitystä. Hakkuussa heittelin pehmeillä kohdilla latvoja uralle, kaadot männyillä mahdollisimman suoraan kasaan ja kuusella välillä uralle ja pölkyt kannellen kasoille. 16 hakkuupäivää ja vajaa 6 mottia päivässä tuli pölkkyjä kasoille ja kaatui vajaa 150 runkoa päivään.
Poistumasta 90% mäntyä. Muutaman yksittäisen kuitukoivun jätin maahan kun koivukasalle oli liian pitkä matka. Männyt sahasin melko tarkasti talteen, että kemera ehdot täyttyvät, se ei ennen hakkuuta ollut ihan varmaa. Metsäänfi näytti kuvion puumääräksi 50 m3/ha.. Nyt siis poistuma noin 50 mottia ja pääasiassa suurimpia puita jäi noin 1000 kpl/ha pystyyn.
Tapauskohtaisesti järkeviä menettelytapoja on runsaasti. Tuollainen savotta on vaativa, kannattaako sellaista vartavasten suunnitella. Itse en myytäviä palstoja kierrellessä arvosta taimikoiden päällä kasvavia tukkipuita, tukkipuun manukakkuu mainitsemallasi tavalla syö tukin hintaa. Arvostan kuitenkin ammattitaitoasi, tuo ei onnistu meiltä kaikilta. Ja taloudellisestikin tuo kiertoajan alku onnistui erinomaisesti, enskalta kun tulee yli 5000 euroa hehtaarilta sitä liikevaihtoa, niin 2 harvennuksen voi vaikka jättää laskuista.
Putkiliike tarvii toimitilat ja paljon hyllyille tavaraa, yrittämisen kokeileminen mutu tuntumalla ei liene järkevää. Jos tietää varmasti, että homma kannattaa, niin sitten yrittäjäksi, muutoin kannattaa laskea etukäteen tarkoin mihin on ryhtymässä ja fakta pohjalta tehdä päätös ja sitoutua siihen. Ihan eriasia kuin vaikka metsäpalveluyrittäjä, jolla jo tarvittava kalusto, silloin voi tappioitta kokeilla miten homma alkaa toimia. Eli ammattitaidon merkitystä asiakaskohtaamisissa en väheksy, riittääkö se tässä, eli mitä viivan alle jää pienellä paikkakunnalla, lienee se muuttuja jota pitäisi osata estimoida.
Kotimaisen sellu kapasiteetin ja sahauksen ym järeän puun hyödyntämisen pitäisi olla balanssissa, että järeälle puulle olisi laadusta riippuen sopiva jalostus paikka ja kannattavuus hyvä. Metsänomistajan etu ei ole valtava sellubuumi, jos sellun tekeminen on isolle firmalle silloin selkeästi kannattavinta, ohjautuu järeää puuta sellukattilaan uusilla järeän puun tiukennetuilla laatukriteereillä. En tiedä huomasiko kukaan muu, että mäntytukista oli isolla firmalla pula syksyllä, toki ilmeisesti paikallisesti. Jos sellupuusta on pula ja tilanne uhkaa vaikuttaa tuotantoon, tukin hintaa korotetaan näistä tämänhetkisistä 10% ja 20% tukista siirtyy kuituun, näin se vaan menee.
Tuossa katselin juuri uuden tiekunnan osakasluetteloa, näkyi olevan perusmaksu 20 euroa ja oma 15 ha palstan vuosimaksu yhteensä reilu 30 euroa. Jos tuollaisia 15 ha paloja olisi 5 kpl, vuosikustannus olisi noin 160 euroa ja yhdellä 75 ha tilalla alle 80 euroa. On tuolla jonkinlainen merkitys, tuo vastaava hinnoittelu on käytössä muuallakin, eli tuolla samalla sapluunalla sitä laskettiin jo opiskeluaikanakin ja ei minulla siitä sanottavaa, ihan toimiva osittelu menetelmä. Perusmaksu tosin pikkutilalla on merkittävä, jollakin tilalla näkyi olevan 2 euron luokkaa manttaali maksu ja siinä perusmaksu voi olla jo kohtuuton ja pitäisi olla mahdollista korjata alas päin.
Vähemmän kuitenkin on niitä kuvioita, missä ensiharvennuksen aikaan räipät mukaanlukien runkoluku alle 2500. Eri asia, mikä olisi optimi runkoluku. Jos tekee taimikonhoidon 1800 runkoon 3 metrin pituus vaiheessa, voi ensiharvennus vaiheessa hyvinkin olla leppiä ja muita räippiä ihan riittävästi. Poistettavien räippien ei tarvitse olla kuin puolet valtapuuston pituudesta.
