Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Lukioiden kuviin lähetetyissä toimii sensuuri, tänne lähettäminen on radikaalia. Asiallisesti ajatellen, tämmöinen pikku kuva aiheeseen liittyen on piristävää. Lukijoiden kuvissakin usein aletaan uusi keskustelu samasta aiheesta, kun kuvia tulee muutaman päivän päästä lisää ja tuleviin hakuihin löytyy tietysti joku noista kuvista ensin ja suuri osa keskustelua jää todennäköisesti tiedonjanoiselta nettisurffaajalta huomioimatta tai ainakin tuo koko keskustelun seuraaminen on erittäin hankalaa, kun keskustelua käydään useammassa säikeessä.
Kemeratuki lisää hakkuun tai jopa kiertoajan kannattavuutta huomattavasti. 20 vuotiaassa puustossa hakkuutulo ilman kemeraa voi olla vaikka 600 euroa/ha, kemeran kanssa tulos on 1000 euroa. Hankinnalla kemeran osuus lopputuloksessa on tietysti pienempi, kun tievarsi hinta hehtaarilta on noin 1500 euroa, mutta edelleen kemera merkittävä lisä. Jatkuuko kemeran korjuutuki parin vuoden päästä – jos ei jatku niin kannattaa harventaa pikaisesti.
Taitaa tarvita rautalankaa taas. Energiapuuksi voi tehdä kaikki samaan kasaan ja joka uralla ajetaan parhaimmillaan vain kerran verrattuna jos otetaan kolme eri kuitupuu lajia. Jos hinta energiapuulle olisi vaikka vain 10% pienempi kuin kuidulla, tekisin kaiken ensiharvennuspuun energiaksi. Korjuu kustannuksilla (hakkuu+ajo) saisi tuon 3 euroa kuoletettua ja latvan voisi katkoa noin 4-6 cm paksuuteen tilanteen mukaan ja se tekisi hieman lisää kuutioita vähällä vaivalla ja urapainumat olisivat pienemmät.
25 eur/m3 taisi olla energiapuun hinta rankana kesä kelpoisen tien varressa täällä, kun puhutaan alle sadan motin pinosta. Kuidut noin 32 euroa. Normi hakkuussa manu työnä tuntuisi että 6 sentistä poikki, motolla tuo loppuosa latvasta tietysti hurahtaa sekuntissa. Jos puutavaralajeja on useita ja aiheuttaa pehmeällä pohjalla ajokoneelle useita ylimääräisiä ajokertoja tai sekakuormia, näkyy tuokin tietysti euroina lopputuloksessa ja urapainumina maastossa. Tuo hinnan ero on kuitenkin huomattavan suuri, että itse teen vain kuitupuut.
Toivotaan ja uskotaan että energiapuun kasvava kysyntä nostaa kuitupuun hintaa koko maassa, toistaiseksi täällä energiaksi ei ainakaan minun kuituleimikkoa kannata tehdä. Ja jos alikasvoksia tai alle kuitukokoista ylipäätään aletaan keräämään, niin manutyössä ei vaan kerkiä noita rangoiksi tehdä ja kokorunkona kasvupaikalle tarpeelliset ravinteet lähtevät suurelta osin. Rahasta suurelta osin kyse ensiharvennus vaiheessa lannoittaminen olemassa olevilla risuilla.
Jatkoaikaa hankkeille ei tosiaan saa. Rahoitus hakemukseen tehdyt pinta-alat kuvioittain ja karttaliiteet. Ja kun vuosi on kulunut edellisen kemerahakemuksen teosta, teet uuden hakemuksen tekemättömistä aloista. Kannattaa soittaa metsäkeskukseen, ainakin meillä opastavat, miten metsänomistajan etu parhaiten tulee huomioitua lain puitteissa.
On kyllä erikoisin mittaustapa mitä nykyisin on käytössä. Itse teen juuri hankintaa, missä pienimmistä poistettavista tulee juuri yksi 3 metrin kuitu ja suurimmissa kuituosa 13 metriä, tuolla voisi noheva kuski kolminkertaistaa puumäärän metsuri motokuskin esittelemällä mittaustavalla. Ei uskoisi että tuollaista on joku kehittänyt.
Voi excelissäkin kasvatella puustoa omilla parametreillä. Motti ohjelmassa toki valmiina paljon. Excelistä saat ulos kuitenkin monipuolisesti asioita, Motti ohjelmassa raportteja ei saa ilmeisesti vieläkään kovin paljon itse määriteltyä ja kokonaisuuksien hahmottamiseen siinä ei ole työkalua. Excel on erinomainen työkalu, vaatii kuitenkin perehtymistä että siitä hyötyä saa.
En käytä nykyään kumpaakaan muutakuin metsätilaa ostettaessa tarjouksen määrittelyyn ja tietysti veroasioissa. Täytyisi varmaan oliikollia hieman peesata ja pudotella nuo metsäänfi tiedot exceliin, josko voisi suunnitella tulevia asioita ja maastokäynneillä päivitettynä tiedot saisi kohdilleen. Nykyään tällainen tiedon ylläpito on jo helppoa ja tehokasta, kun tabletissa on kartat sijaintitiedolla ja excel aukeaa maastossakin ja sama taulukko on pilvipalvelun ansiosta kaikkien omien laitteiden käytössä.
Rane tuossa kirjoitti noista näkyvistä päivämääristä, näkyy siellä osa haetuista kemeroista. Kuitenkin ostetuilla tiloilla ei näy edellisen omistajan kemera päätöksiä. En tiedä näkyykö omatkaan 9 vuotta sitten tehdyt kemerat. Mutta kehitys kehittyy, eräänä päivänä palvelu on ajantasalla, nyt kuitenkaan ei voi tietää sähköisen palvelun äärellä varmaksi, saako jollekin kuviolle kemeratukea.
Eipä noissa ongelmia, jos ei viimeisen 10 vuoden aikana ole tehty jo kemeraa. Hakemuksen teon jälkeen voi mennä vaikka puoli vuotta ja sitten metsäkeskus ilmoittaa että tässä on osalle kuvioista saatu kemeraa 9 vuotta sitten, olet jo tehnyt työn ja tuki vaan jää saamati kun olit vuoden etuajassa. Ei noita metsurin reppana tietysti jälkeenpäin kysele isänniltä. Hakemusta tehtäessä metsurin pitäisi kysyä metsäkeskukselta, voiko näihin kuvioihin saada kemeran, muutoin voi antaa katteettomia lupauksia isännälle. Ja hakemuksen tekopäivä on se mihin vertaavat nykyhetkeä, vanhojen kemeroiden osalta veikkaan päivämäärän olevan toteutusilmoitus, jonka kanssa pelkästään ennen toimittiin tai sitten rahoitus. Itselläkin on tuossa kerran virhe käynyt ja jäänyt kemera saamatta, oli täpärä tapaus, päivämäärä väli pitää olla vähintään 10 vuotta, ei muutamaa viikkoa vajaa.
