Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Siitä kohtaa itsekin olen erimieltä, että yläharvennukseen kannattaisi aina pyrkiä. Jos ollaan sopivilla pohjilla niin sitten kyllä tuo voi onnistua. Kujala sanoi ettei halua sulkea eri vaihtoehtoja pois ja sen jälkeen alkoi yläharvennuksen yksipuolinen ylistys.. Mutta 5000 hehtaarin hallinnointi poistaa mahdollisuuden onnistua omatoimisella työpanoksella edes normi hoitoja tekemään, saati paikkaamaan vääjämättä tulevia pieniä heinäyksiä yms. Pienillä pinta-aloilla touhuavilla on eri mahdollisuudet reagoida omalla panoksella kuin isommilla pinta-aloilla toimivilla. Ja voi olla 1500 e/ha todelliset keskimääräiset kustannukset vieraalla teetettynä rehevillä pohjilla kuusen istutusketjulla kahdella raivuulla.
Mutta olihan tuossa paljon muutakin asiallista jatustelua ja siksi helposti kuunneltava lähetys.
Komsomoli oli se Neuvostoliiton ihannoima systeemi. Kaikki teki 8 tuntia ja kaikilla oli sama palkka. Miliisi kierti kahviloissa tarkastamassa, ettei työntekijöitä ole siellä työaikaan ja jos oli, kyyti oli kylmää. Jos tuolla metsurilla loppui palsta kesken päivän, istuttiin tietysti tunnit täyteen kannonnokassa, ettei jouduta Siperiaan, jossa olot olivat kurjat. Järjestelmä toimi, kun suurinpiirtein joka toinen kansalainen ilmiantoi naapureita tai sisaruksiaan järjestelmän vastaisista toimista ja tästä kontrollista aiheutuva pelko oli jokaisen ihmisen takaraivossa ohjaamassa toimintaa ihanne maan kelpo kansalaisena.
Meillä on vain tämä sosiaalidemokratia, ei ole uskontoon verrattava ihanne malli, keskimäärin kohtelee hyvin mutta jollekin voi olla jopa lannistava. Pitää kuitenkin muistaa että huonomminkin voisi olla. Silti tietysti pyrkimys reiluun meininkiin on vähintäänkin toivottavaa.
Nordnetin rahapodissa on Timo Kujalan haastattelu. Kujala on suurmetsänomistaja ja nimenomaan metsäsijoittaja talous mielessä. Sanoisin että mies on metsävaikuttaja ja metsänomistamisen ammattilainen. Kannattaa kuunnella, vaimon kanssa kuunneltiin automatkalla ja eipä tarvinut paljon Kujalan sanomisia korjata.
Asuntolainaa voisi saada helposti, kun on vanhaa lainaa enää vajaa 1000 euroa pankissa ja vakuuksia kuitenkin tuota vasten paljon. Mutta jos haet asuntolainaa vaikka peruskorjaukseen ja ostatkin sillä rahalla metsätilan tms, niin eihän tuo ihan oikein ole, en tosin tiedä haittaisiko se ketään, mitä lainarahalla oikeasti tekee. Ja jos haet jostain muusta pankista lainaa, ei onnistu hiirellä liksuttelemalla selvittää millä korolla sitä rahaa saa.
Nordnetin laina mahdollisuus on hyvä, 0,99% korkoinen laina mahdollisuus kannattaa anoa valmiiksi, vaikka ei juuri nyt lainarahaa tarvitsisikaan. Mielestäni Nordnetin salkku on metsärahoille toinen hyvä paikka Metsäliiton lisäosuuksien rinnalle, toki vaatii enempi ponnisteluja, mutta tuo lainaraha esimerkiksi on samantien omalla tilillä kun tekee tilisiirron ja korko alkaa juosta vasta tuosta hetkestä.
Lainan hakeminen on nykyään niin vaikeaa, että mieluumin on ilman. Nordnetistä kuitenkin saa helposti lainan salkkua vastaan, jos ei isoa lainaa tarvi ja salkussa on enempi rahaa, niin 0,99% todellisella korolla saa muistaakseni noin 20% salkun osakepääomaa vasten rahaa ja tuon voi nostaa samantien muuhun käyttöön. Jos tarvii enempi rahaa, korko nousee jo lähelle kolmea prosenttia.
Luken Piri ohjeisti poistamaan rungot, joissa havaittu tauti, eli käytännössä ruskea latva. Poistamaan siksi, että nuo ovat vielä arvokkaampia, kun ei sinistäjäsieni ehdi pilata. Mietinnän paikka, ottaako tautipesäkkeen tyvitukit ja kuidut talteen, vai antaako jäädä kuivasiksi tai energiapuuksi. Jos juurikääpä leviää reilun kymmenen senttiä vuodessa enempi sillä, että tautiset puut poistaa, niin montako puuta ehtii kymmenessä vuodessa sairastua, kyseessä kuitenkin jo päätehakkuuta odottava iäkäs metsä.
Mukava kun tuli meille pienmetsänomistajille tunnustusta yllättävältä taholta. Tekstissä lähes kaikki just niinkuin asiat on. Se että nopeasti hiipuvan kysynnän takia hienopaperin teko Suomessa ajetaan alas ja panostetaan aivan uusiin tuotteisiin tai tuotantoon jonka kysyntä kasvaa, on minusta kuitenkin enempi positiivinen kuin negatiivinen asia, yritykset ovat kunnossa ja toimivat, eivätkä kaivaudu poteroihin. Markkinoiden mukaan metsäteollisuus ja metsätalouskin muuttuu.
Joillakin menee mukavuus ja kannattavuus sekaisin. 20 tuhannen investoinnin pitäisi tuoda 1000 euroa tuottoa muuttuvien kulujen jälkeen, että voitaisiin puhua investoinnin taloudellisesta kannattavuudesta. Lannoitteiden levitystä, aurausta, taimien kuljetusta, puunajoa. Kaksi ensimmäistä onkin jotenkin laskettavissa, paljonko jää viivan alle, kaksi jälkimmäistä siellä mukavuus ja harrastus sektorissa. Jos mulla olisi kotipihasta 10 kilometrin säteellä yli 300 hehtaaria metsää, ostaisin jonkun traktorin metsätalouteen osin mukavuuden vuoksi, ei tarvitse tarkoin laskea. Tuhannen euron tuotto hankintapuita ajamalla voi tulla ehkä 500 motin puunajoilla, jos omalle ajankäytölle ei laske hintaa, eli itsepetoksella.
Ei se vauhti aina tärkeintä ole. Katsokaapa vaikka kun Anastasia touhuaa itselleen majoitteita pystymetsästä tai eväitä metsässä tai Kuolan tundralla, eli youtubesta löytyy ja google haullakin ”my forest hobby”. Olen noista saanut jotain inspiraatioita ja ennenkaikkea perspektiiviä metsä päiville.
