Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Voi olla että rahaa tulee jossaivaiheessa enempi kiertoajan mottien mukaan. Tämänhetkisillä puiden hinnoilla kuitupuun kasvattaminen energiapuu enskalla ei vaan kannata, jos kelpo havutukkia on mahdollista aikaansaada. Jos taimikonhoito menee pieleen ja päädytään energiapuuhakkuuseen, niin siinä se ahaa elämys pitäisi tulla.
Ensimmäinen harvennus konttailemalla taimikossa pikku tilhin kanssa poltinpuita keräillen. Sitten firman energiapuuhakkuu tiheässä riukuuntuneessa metsässä ja lopuksi lehtikuitu voittoinen avohakkuu. Kiertoaika alle 40 vuotta. Jokainen osavaihe hieman yllättäen, kuitenkin ahaa elämyksenä ilmiselvästi aiemmasta erinomaisesta toiminnasta johtuvana ja näinollen kuin valaistuksen saaneena voi kaikille tätä suurta sanomaa toitottaa ja ylistää.
Turvemailla ei maannousemaa juuri esiinny. Eli pitäis selvittää, onko tuossa sitten kuitenkin maannousema ja maaperä ns. saastunut kuusen kannalta, vai joku muu lahottaja ja kuusia voi kasvatella vielä monta sukupolvea. Esim firmat pyrkivät rehevillä turvemailla jatkuvaan kasvatukseen, kun taimettuminen onnistuu useinmiten itsestään ja maannousema ei tutkimusten valossa ole ongelma.
Toimituskauppa toimisi varmaan parhaiten, kun olisi todella paljon harvennusmetsää sellutehtaan vieressä ja vielä puuauto omasta takaa, tai aseveli hintaan. Muutoin noissa logistiikka kuluissa on vaikea pärjätä. Jos metsätila on 150 kilometrin päässä tuotantolaitoksesta ja metsäfirma maksaa tuon takia ehkä 1 euron vähempi motille kuin tehtaan vieressä olevasta leimikosta, niin liikahtaako se omakaan puuauto tuolla 50 euron välisummalla tuon pidemmän reitin, kun joka kuormalle pitää 4 tuntia körötellä ja polttoainetta kuluu jo tuon välisumman verran. Firmat eivät hinnoittele leimikoita tarkoin sijainnin perusteella, tuossa kai se mahdollisuus on. Logistiikan järjestelemisessä ja sen kilpailutuksessa ei pärjää, mutta tässä puunhinnan kontrollista johtuvassa tasapäistämisessä on se mahdollisuus tehdä kannattavasti toimitusta bulkkitavaralla. Tukeilla tietysti ei olisi mitään järkeä toimituskaupassa ilman laaduttavaa katkontaa ja laatuhinnoittelua, jotka varmaan mahdollistavat tukkikaupassa jopa paremmat mahdollisuudet tehdä tiliä.
Kun koneelta tulee paperia, joka jostain syystä ei täytä laatuvaatimuksia, syntyy jätepaperia. Eli rullan loput, trukin kolhimat, trimmihylyt jne ovat jätepaperia, kannattaisi varmaan joskus mieluumin ajaa bulkkia jätepaperia varastoon, kun seisottaa isoa konetta tilauspulan takia vaikka puolipäivää.
Tekevät mm. tupakkayhtiöille kartonkia ja katteet hyvät. Itse tehdas koneineen on esimerkki siitä miten pieni tila voidaan hyötykäyttää tehokkaasti. Yksi kone on kahdessa kerroksessa. Olisikohan Tampereen kaupungilla halua ostaa tuo tontti, vai tuleeko sitten lopulta tästä suojeltava kulttuuri maisema ja mitään intressiä ei kaupungilla tuohon ole?
Jos Kaipolan paperityöntekijät olisivat alkaneet sijoittamaan 20 vuotta sitten vaikka vain 500 euroa kuukaudessa Upm:n osakkeisiin ja laittaneet aina tulevat osingotkin samoihin lappuihin, olisi pääomatulot nyt suurinpiirtein ansiotulon tasolla. Sanna Marin voisi jeesustella Finnairin tulevaisuutta, kun omillaan toimeentulevat paperimiehet miettisivät mitä alkaisivat harrastamaan.
Kansankapitalismi on vastuunkantoa.
