Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kalle elää samassa vasemmisto kuplassa pääministerin kanssa.
Kyllä ne automaatti trukit ja kaikki toiminnot mitä tehtiin tehostamaan tuotantoa vähensivät samalla työntekijöiden määrää ja suunnittelu ja toteutus tehtiin ihan muualla kuin paperimiesten päissä. Tehtiin automatiikkaa 90 luvun lopulta 2010 asti, itse lähinnä hanttihommia koodaajana ja pienien osakokonaisuuksien kanssa. Eli automaatti pakkalinjaa Metson kanssa, trukkijärjestelmää, tehdasliityntöjä myyntiin ja tuotannon välivaiheisiin.
Esimerkiksi trimmityksen ohjelmat tehtiin paperi-insinöörin speksien mukaan ja se joka tuota trimmitystä varsinaisesti tekee ei tietysti ole se penaalin terävin kynä. Eli tehtaan johtoportaassa oli henkilöitä, jotka pystyivät speksaamaan suoraan koodarille ja tuohon ei prosessityöntekijällä vaan ole osaamista.
Kun tarvittavat tehtaiden sulkemiset on saatu ilmotettua, Metsäliitto osallistuu talkoisiin ja ilmottaa Kemin sellutehtaan rakentamisen edellyttävän poliittista tahtoa ja ennustettavuutta. Vaikea laittaa osuuskunnankaan rahaa laitokseen, kun pääministeri elää vasemmistolaisessa kuplassa, eikä keskustakaan näe tässä mitään ongelmaa, kun Marin kaivaa kuoppaa ihan itselleen. Nyt on tietysti hyvä yritysten putsata rönsyt pois Marinin piikkiin, olisi kannattanut miettiä ensteks.
Sisämaan paperitehtaat ovat väärässä paikassa ja niiden kohtalo pitäisi kaikille olla jo selvä, ajetaan koneita niin kauan kuin se jotenkin kannattaa ja ylikapasiteettia ei ole, eikä mitään investointeja ole enää tehty. Sijainti vaikuttaa paperin kysynnän vähenemisen lisäksi siihen mitkä paperikoneet laitetaan kiinni, ei tehtaan sisäistä kilpailukykyä tarvitse miettiä, kun toimitukset vaativat aina yhden kumipyörä välin ja yhden laivamatkan enempi kuin markinoiden lähellä olevilla tehtailla. Se on myös laskettu, että sellutehdas kannattaa rakentaa lähelle raaka-ainetta, sellu ja varmaan pitkälti myös sahatavara ovat bulkkituotteita ja niitä voidaan kuljetella eri voluumeilla, kuin tiukoilla aikatauluilla paperi nökkösiä painotaloille.
Neuvostoliitossa voitiin päättää, että tehdään tuotteita kotimarkkinoille ja Suomihan kuului jotenkin tuohon klusteriin ja junalasteja meni tavaraa kerralla, mutta nyt pitäisi pärjätä markkinatalouden ehdoilla. Jos metsureita on liikaa, palkat hieman joustavat, jos metsureista on pula, pienellä palkan kihautuksella voi hyvän metsurin saada vaikka kilpailijan porukasta omiin hommiin.
Olen ehdottomasti sitä mieltä että metsurin palkan määrässä pitää näkyä se miten paljon valmista saa aikaiseksi, jos se ei näy niin työmäärä vähenee ja työkyky laskee. Itekin huomaa, kun painaa taas 72 kg ja lihakset on kunnossa, niin liikkuminen raivurin kanssa ei ole missään kohti uuvuttavaa, kun painoin 78 kg niin ojien ylityksetkin kestivät muutaman sekuntin pitempään. Hyvässä kunnossa raivaustyö ei ole liian raskasta ja asiat tapahtuvat nopeammin, huonossa kunnossa joko työmäärä jää pienemmäksi tai työjälki joustaa. Ja jos palkka on kiveen kirjoitettu, vaikea on motivoitua tekemään raivuuta sillä tasolla että kunto kasvaisi, päinvastoin evästauot lisääntyvät ja kunto laskee. Kunnon kasvattaminen vaatii jonkinverran ponnisteluja ja usein sisäistä käskytystä, sitten kun kunto on hyvä kunto säilyy käskyttämättäkin, kun vaan touhuaa reippaasti. Palkkauksen tasapäistämisellä rämetämme metsureiden motivaatiota ja kuntoa ja lopputulemana ketään ei kannata enää palkata taimikonhoitoon, kun työntekijän työmäärä on liian pieni.
Trafin tai jonkun muun virkavallan pienet kämmit johtavat mitättömän pieneen ongelmaan yksityisyyden suojan osalta. Valistunut nörtti voi kahvirahoilla perustaa oman gsm tukiaseman ja seurata kaikkien lähialueen matkapuhelinten sijaintia ja puheluiden kohteita. Hieman isommalla rahalla löytyy värkit, jolla voi kuunnella haluamiansa puheluita ja lukea tekstiviestit. Se mikä oli kymmenen vuotta sitten uutta teknologiaa, on nykyisin kuluttajien saatuvilla, vaikkakin laitonta käyttää.
Toisin sanoen tiedon panttaus jossain tuollaisessa joskus tarpeellisessa perustiedossa tuntuu huvittavalta. Ja pikkuvirheet, joista jollekin tulee pahamieli, eivät todellisuudessa voi aiheuttaa isoa haittaa. Jos viranomainen tekee pienen virheen, se kyllä kuulutetaan ongelmallisena tietosuojan aukkona, mutta jos joku osaa kuunnella tarvittaessa matkapuhelimia kotikoneensa kautta, niin se on hyödyllinen kaveri.
Juuri näin. Tämä keskusteluketju on hyvä tällaiseen yleismaailmalliseen höpötykseen. Metsäiset aiheet, joissa on jo aloituksessa mielenkiintoista asiaa, kun meistä kukin yrittäisimme saada asiasisällöltään pysymään asiassa ja keskustelua rakentumaan mielekkäiksi, niin täältä voisi jotain vaikka oppia. Tahtoo olla että kun yksi kirjoittaa hieman ohiaiheen ja vielä hyökkäävästi, loppu keskustelusta on arvotonta jorinaa ja aiheuttaa ainoastaan myötähäpeää. Syyllistyn itse vastaavaan rönsyilyyn ja olen yrittänyt parantaa tässä tapojani, eli luen enempi kuin esitän typeriä kommentteja. Esimerkki ajatus: Ehkä itsestäni tärkeä asia liittyy asiaan, mutta sotkee tämänhetkistä keskustelun punaista lankaa – aloitan uuden aiheen tai jätän asian omaksi tiedoksi tai odotan kun aiheen tiimoilta tulee sopiva hetki. Mutta enpä minä tätä palstaa omista, otin vain voimakkaasti kantaa.
Tähän keskusteluketjuun tuo aivoton turina varmaan sopiikin. Mutta kun puhutaan jostain metsäasioiden pienistä nyansseista, saattaa tämänkaltainen vuodatus turhauttaa ja asiantuva kirjoittaja hakeutuu johonkin älylliseen seuraan ja keskustelun taso jää näiden vakiopanelistien vastuulle, joiden parhaat huomiotkin hukkuvat tyhjänpäiväisten möläytysten sekaan. Kaikenlisäksi tuo jatustelu tarttuu (henkilökohtainen huomio) ja tunnelma on usein kuin marttakerhon saunaillassa olutkorin jälkeen.
Eli, lue huolella, mitä on kirjoitettu, yritä ymmärtää asiakokonaisuudet ja mihin joku tietty kommentti liittyy. Eli siihen keskusteltavaan aiheeseen pitäisi tukeutua, eikä siihen mitä ensinnä mieleen juolahtaa, joka kohdallasi on toisinaan väärin ymmärryksen tulosta.
Jos ensiharvennus olisi tehty oikeaan aikaan, eli noin 5 vuotta sitten, kuitupuuta olisi kertynyt 50 mottia hehtaarilta ja kakkosharvennus olisi ajankohtainen ehkä reilun viiden vuoden päästä ja siinä tulisi se sata mottia, josta puolet tukkia. Ei ne ensiharvennuksen kuitupuu motit ole kaikki kaikessa, jos kiertoajan kasvua hupeloidaan kovin paljon kuituun, vaikka laatua olisi, niin ei se ilmanmuuta aina optimi vaihtoehto ole. Mutta ihan hyvä näinkin.
