Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
90 luvulla opetettiin, että kuusikon enskaa voi lykätä vaikka 40 vuotiaaksi. Silloin taisi tukin ja kuidun hinnan ero olla olematonta, nythän tuo hinnan ero on suuri ja enska siinä mielessä kannattaa tehdä hyvissä ajoin.
Jep, kyllä tuo puolen hehtaarin kuusikko menee minullakin suunnitelman mukaan aukeaksi, kun 4 ha:n varttunut metsä on päätehakkuu kokoa. Kuka sitten tuota tekee, vai jääkö tekemättä. Mt männikkö kasvaa Kemijoki varressa erinomaisesti, mutta hirvet ja tervasroso ovat riesana, voi olla että kuusen istuttaminenkin jo kannattaisi tuolla, ilmasto taitaa olla lämpenemässä?
Harjavallassa kasvatetaan kuitupuuta ja paljon.
Sattunut Reimalla hyvät kelit kun yöpakkaset ovat nitistäneet mäkäräiset. Lokakuussa käyn viikon ennakkoraivuulla Kemijoki varressa, on 4 ha ensiharvennusta alaharvennuksena ja puolen hehtaarin alalla tukki kuusien poistoa jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Saa sitten nähdä miten erikoishakkuu toteutetaan, omat visiot ei välttämättä toteudu. Tuo on hiukan liian rehevä männylle, sekä pieni kuvio alkaa erikseen uudistamaan ja kuitu kuusia sekä hyvälatvaista aluspuustoa riittävästi. Nämä mielekkäitä kuvioita silläkin, että sentään viimeiset sahaukset on itse tehnyt.
Kiitos Anneli. Hyvin kirjoitettu. Ja eikös tuo ole ihan Tapion ohjeissa nykyään, lienee ohjeet jo jatkuvaan kasvatukseenkin. Se että milloin mitäkin kannattaa tai voi järkevästi suorittaa on sitä ammattitaitoa.
Hieskoivuja nostaa melko helposti, toki se pitemmän päälle on raskasta. Ja ei tarvi kuin puoli metriä nakata tyveä sivuun. Ja sillä on eroa, mistä kohti raivuri on vartalossa kiinni, nosto ei ole niinkuin saavin nosto, vaan koko vartalo hommaa. Perusteet kuntoon ja tekemällä oppii, kun samalla vahvistuu, niin kohta taitaa.
Joo, jos raivuri roikkuu polvissa niinkuin jossain videoissa on näkynyt, eipä sitä voimaa ole helppo käyttää. Kiinnitys riittävän ylös niin tottelee voimaa paremmin, ei se paljon paina risu kun viiltää ja pukkaa nopeasti. Ja siinähän se voima kehittyy.
Esimerkin yläharvennuksissa alikasvos raivataan ennen hakkuuta, sehän on ehdoton edellytys, jos tarkoitus on optimoida kiertoajan tuloja. Mutta samallalailla se pienempi lisävaltapuu on heikommilla juurilla, jos kohta kapeampi latvus ei niin kuormitakaan juuristoa.
Ei yläharvennus ole sama asia kuin alikasvosten kasvattaminen, terminologia ei ole pysynyt mukana. Puolet metsämiehistä raapaisee viimeisen harvennuksen yhteydessä vanhan ison kuusen hieman pienemmän hyvälatvaisen männyn vierestä, tuosta kun hieman jalostaa ajatusta, pienempi tukkipuu kasvaa isommalla prosentilla tukkia, eli ehkä arvokasvu kovempi ja kaadettu isompi tukkipuu kasvaa parempaa korkoa muualla. Mutta eihän se asia noin yksinkertaista ole, kun isompi puu kasvaa usein varmemmin ja on jo kasvupaikkaa vallannut. Ja taas jos ajattelee riskejäkin laajemmin, oikein arvokas pystyssä oleva tukkipuusto on suurehko riski. Eikä tämä tietysti helpotu, jos arvelee että tulevaisuudessa katkotaankin puut hakkuussa 18 cm tukki latvaläpimitta minimillä. Kannattaa opiskella ja tehdä etupäässä niillä Tapion uusimmilla suosituksilla, jos ei asioita ymmärrä itsekään, niin ei soveltaminenkaan onnistu.
En kehoita ketään yläharvennuksiin, mainitsin jo että kiertoajan pidennyksen ja heikomman loppu kasvun takia koko touhu ei välttämättä kannata, teoriassa kelpo oivallus voi käytännössä olla jotain muuta. Enkä vääristele koskaan, kun kerron vain näkemyksiä ja nämä näkemykset voi tietysti tyrmätä ja vähintäänkin kyseenalaistaminen on suotavaa.
Reimalla nuo metät tuolla ylämaissa ja siellä harvennusten merkitys kiertoajalla korostuu. Voi olla jopa että päätehakkuun sijaan kannattaa suunnitella jatkuvapeitteisyyttä.
Jos kanto 7cm, pikku terä ei sinkoa tyveä, eikä voi edes kallistaa terää ja nämähän just pitää kaataa oikeaan suuntaan, pikku risujen kanssa ei niin suurta lukua kaatosuunnalla. Mutta iso terä toimii kuten mainitsit näillä hieman tyvekkäämmilläkin rungoilla.
Sitolkka taitaa tehdä taimikonhoidot ronskisti. Jos pudottaa taimikonhoidossa runkoluvun maksimissaan 2000 runkoon, tuottavan ensiharvennuksen jälkeen ei ole kuin järeitä runkoja pystyssä.