Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Suojuspuu hakkuuta nuo ilmeisesti vastaavat. Metsähallitus tehnyt vastaavia ainakin ylälapissa. Metsänomistajan kannalta on hyvä että voidaan tehdä monella tavalla, eikä lakirajat ja valvova virkamies ole esittämässä heti puuhapalstan holhousta.
Suorittavalle oikea kasvatusmalli on se kun korjuussa on mahdollisimman järeitä puita. Metsänomistajan kiertoajan tuloksen vertailuun ei tietysti ole osaamista. Havutus on myös riittävä, kun harvennetaan 70 liraista kuusikkoa normi tiheyksillä.
Pahimpia ylilyöntejä taisi suorittavalla olla se, kun väitti Kärkkäisen Matin suositelleen taimikonhoitoa 1000 runkoa/ha tiheyteen. Vaikka todellisuudessa Kärkkäinen suositteli normaaleja ohjeita, joiden avulla ensiharvennuksen jälkeen tiheydeksi voidaan jättää 1000 runkoa/ha. Puista tulee aikamoisia rontteja, jos teet suorittavan ohjeilla, paksuoksaiset ja laho-oksaiset välipöllit menevät kuitukasaan päätehakkuussa ja tuottoa kertyy parhaiten kone ketjulle ja ennenkaikkea sellu firmalle.
Mäntykankailla tosiaan tuota yläharvennusta on myös harjoitettu ja nippanappa tukkipuun kokoon yltäviä tai vähän ali jää alle 600 kpl/ha. Arvelen että toisinpaikoin hakattu alle lakirajan, mutta kun hakkuu on jatkuvan kasvatuksen luontaiseen uudistumiseen tähtäävä hakkuu niin lakirajaa ei tarvinne noudattaa. Lisävaltpuut ovat kapeita, eivätkä varjosta mahdottomasti ja luulisi ainakin ajourien jotenkin taimettuvan, kun lumettomassa ja roudattomassa ensin rymistellään koneilla ja edessä välittömästi huippu siemenvuosi.
Näyttää se ainakin paperilla hyvältä, kun uudistamiskulut jää pois. Toiset tykkää että ct pohjatkin pitää olla puita täynnä ja toisille riittää että tuottoa tulee noillakin pohjilla edes vähän ja metsä säilyy metsän näköisenä ja toisaalta fsc serti tarkistelee hehtaareja. Tarkemmin kun miettii omistuspohjan tuomia haasteita, ymmärtää moninaiset merkitykset.
Mitä olen nyt katsellut noita firman tekemiä jk-hakkuita, tekevät yläharvennuksen, jäävä puusto perin harvaa ja taimettuminen on tietysti useinmiten lähinnä toiveena, jos sitäkään. Eli onhan se kokeilua parhaimmillaan, kun tehdään. Turha kuitenkin väittää että firmat eivät hyödynnä jatkuvaakasvatusta omissa metsissään, onnistuuko nuo hyvin vai huonosti ja miten kannattaa..
Täällä on kyllä Sampon motoja firmojen ostoleimikoissa näkynyt monella suunnalla ja tulee sopivaan leimikkoon pyytämättä. Nyt talvella touhusi kaivinkoneeseen rakennettu moto, sekin firman ostoleimikossa ja perässä kulki Sampon ajokone, jälkeä siitäkin ajosta jäi, kun puutavaralajeja oli paljon. Talvi oli umpi surkea puunkorjuun kantilta.
Sampon moto, joka tekee ajourien keskelle haamu-uran ja riittävän leveän ajouran. Kun harvennetaan 20 metrin urilla ilman haamuja, keskelle jää joskus puita melko tiheään ja uran laidat ovat tavoite tiheydessä tai alle. Tässä käy niin, että joko päätehakkuu viivästyy, tai saadaan päätehakkuussa pienempi sato tukkia. Onko järkeä päästää suurin kone tekemään ensiharvennuksia, kun asian voi tehdä metsänomistajan vinkkelistä tuottavamminkin. Riittävän iso harvennusala, että ei tarvi päätehakkuuta samalla hakata. Erikokoisia vehkeitä on ja niitä kulkee tuolla ristiin rastiin palstoilta toisille, jos ei ostokumppanilta löydy, niin sitten enskan teettää jollain muulla.
Kyllä se ihan hyvin onnistuu, välillä voi olla että on fiksua siirtää 20 metriä reppua, mutta korkeintaan kerta päivään ja tietysti joskus voi tulla pitempikin siirtymä. Ainakin vartti päivässä menee eestaas kävelyyn, jos joka tauolla hakee reppua. Risukossa turha edestakaisin kulkeminen on ensimmäinen asia mikä pitää poisoppia metsäkoulun jälkeen.
Yksi päivä pitäisi pystyä sahaamaan niin, että reppu on koko päivän paikallaan, eikä tarvitse kävellä repulle sahaamatta. Eli viuhkan malliin sahaus ja päivän lopuksi saha reilun sadan metrin päähän repusta, josta seuraavana päivänä jatkuu samalla tavalla. Tarkoitus on että repuua ei siirretä kesken päivää, eikä kävellä raivurin kanssa turhaa.
Minusta tuntuu, että jätkän teoria kilometrin kävely 3 hehtaarin raivuulle sisältää pienen virheen, eli nolla puuttuu perästä ja käytännössä kilometrejä tulee väkisin reilu 10. Kävely tuossa ei ole se raskain osuus, vähänkin enempi raivannut tietää että esim joku puolen hehtaarin raivuu viidakossa on paljon raskaampaa kuin reilu 10 km kävely raivurin kanssa.
