Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Gpl shopissa 560 xpg on 40 euroa halvempi kuin 550 xpg. Johtunee 550 mallin suosiosta. 550 xpg hinta on selvästi noussut ja 560 on noin saman hintainen kuin vuosi sitten. Harvennukselle 550 on passelin kokoinen, 560 on monelle jo liian painava ensiharvennukselle, painoero 800 grammaa. 550 xp on monessa kaupassa loppuunmyyty ja viimeisiä ei tarvi ulosheitto hintaan myydä, onko tuo mark2 sitten seuraajana parempi, sitä löytyy jokapaikasta ja jos toimiva huoltoliike lähellä niin voihan tuollaisen uuden mallinkin hankkia.
Ei taida olla realististista kerätä merkittävää summaa taviksille suunnatulla annilla. Metsäboardia itsekin mieluumin nyt ostaisin, kun laittaisin johonkin pieneen sellutehtaaseen, jossa pääomistaja tullee olemaan kiinalainen. Erijuttu, jos omistajat olisivat kotimaiset vakuutusyhtiöt yms kotimaiset suursijoittajat ja vähemmistönä jotkut ulkolaiset. Kiinalaiset voivat lainoittaa omistamaansa firmaa kalliilla rahalla ja pumpata voittoja muutoinkin kaikinmahdollisin keinoin ohi vähemmistöomistajien.
Sun pitää itse olla tietoinen metsiesi harvennusten ajankohdista. Päätehakkuussa hyvälaatuisesta puustosta valtaosa on tukkia aina, jos harvennuksista on huolehdittu ja metsänomistajalla on edes vähän ymmärrystä. Metsätaloussuunnitelma on rahanarvoinen apuväline, jos oma koulutus ei ole riittävä. Minulle sanoi kerran yksi vanhempi metsämies että ei ne metsäyhtiöt mitään hyväntekeväisyys järjestöjä ole.
Joku perussuomalainen kansanedustaja kirjoitti Maaseuduntulevaisuudessa puukauppojen verotulojen siirtämisestä metsän sijaintikuntaan. Raikas ajatus ja mielestäni näin asian pitäisi ollakin. Etämetsänomistajanakin tätä on helppo kannattaa, kaupunkien pitäisi pärjätä omillaan. Sitäpaitsi nykyinen tyyli kannustaa kaavoittajaa laatimaan hakkuut luvanvaraisiksi maisemien yms suojelemiseksi, jos hakkuista jää enempi kuntaan hyvää, ehkä kaavatkin ovat joustavampia.
Remie on kyllä oikeassa tuossa, että nuorenmetsän hoito raivaussahalla ei ole järkevää. Mutta kun taimikkoa ei hoideta ajoissa, niin sitten on tilanne ettei mikään ole enää järkevän tuntuista. Hakkuu ja puiden ajo maksaa niin paljon, että tuosta lähteekin pahimmillaan lasku metsänomistajalle, kuten taimikonhoidosta, vaikka motteja tuhansista rimpuloista kertyykin.
Energiapuun korjuu lienee kannattavinta kun puista tulisi juuri yksi kuitupölkky ja eri puulajeja on paljon, jolloin puinti samaan kasaan ja rungon tarkka talteenotto. 30 motin kuitupuu kertymä onkin 60 motin energiapuu kertymä.
Oma veikkaus lähi vuosien metsäpolitiikan perusteista. Hakkuumäärä Suomessa pienenee, kun sahatavaran vienti tökkii pahasti. Voi olla että metsäpolitiikan keinoja käytetään, että puuta saadaan jatkossa riittävästi sellutehtaille. Ongelma on metsäteollisuudelle todellinen, tukkia on pystyvarantona jo tarpeeksi ja kuituleimikoista ei kilpailla puun hinnalla. Eikä puhuta hiilinieluista vaan työpaikoista.
Metsäliiton korjuujälki Keskisuomessa on ollut parasta miesmuistiin. Tosin voi olla kaikilla firmoilla sama tavoite, eli asiakastyytyväisyys pitkässä juoksussa ja luottamukselliset kumppanuudet yritysmäisten puuntuottajien kanssa. Ei ole ollu myöskään moitetta Upm:n hakkuujäljestä tai sahojen tekemistä avohakkuista. Eihän tuo Storan 18 cm minimi tukin latvaläpimitta mikään hyvä muutos ole, mutta jos kilpailevat sitävastoin kuidun hinnassa, niin uusiakin asiakkaita tulee. Leimikkojen tarjousten hintavertailu alkaa olemaan mielenkiintoista, kun leimikosta saatavat tavara kertymät ja yksikköhinnat poikkeavat huomattavasti. Vielä kun ylä- tai alaharvennusta tehdään miten milloinkin.
