Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset

Toimituskauppa toimisi varmaan parhaiten, kun olisi todella paljon harvennusmetsää sellutehtaan vieressä ja vielä puuauto omasta takaa, tai aseveli hintaan. Muutoin noissa logistiikka kuluissa on vaikea pärjätä. Jos metsätila on 150 kilometrin päässä tuotantolaitoksesta ja metsäfirma maksaa tuon takia ehkä 1 euron vähempi motille kuin tehtaan vieressä olevasta leimikosta, niin liikahtaako se omakaan puuauto tuolla 50 euron välisummalla tuon pidemmän reitin, kun joka kuormalle pitää 4 tuntia körötellä ja polttoainetta kuluu jo tuon välisumman verran. Firmat eivät hinnoittele leimikoita tarkoin sijainnin perusteella, tuossa kai se mahdollisuus on. Logistiikan järjestelemisessä ja sen kilpailutuksessa ei pärjää, mutta tässä puunhinnan kontrollista johtuvassa tasapäistämisessä on se mahdollisuus tehdä kannattavasti toimitusta bulkkitavaralla. Tukeilla tietysti ei olisi mitään järkeä toimituskaupassa ilman laaduttavaa katkontaa ja laatuhinnoittelua, jotka varmaan mahdollistavat tukkikaupassa jopa paremmat mahdollisuudet tehdä tiliä.

Kun koneelta tulee paperia, joka jostain syystä ei täytä laatuvaatimuksia, syntyy jätepaperia. Eli rullan loput, trukin kolhimat, trimmihylyt jne ovat jätepaperia, kannattaisi varmaan joskus mieluumin ajaa bulkkia jätepaperia varastoon, kun seisottaa isoa konetta tilauspulan takia vaikka puolipäivää.

Uusi kemera astui voimaan 2015 (1.6), jossa määriteltiin nuo tukikelpoisuudet uusiksi. Varhaisperkauksen jälkeen 7 vuotta väliä, ennekö voi hakea tukea nuorenmetsänhoitoon. Vanhan kemeran aikaan oli aina 10 v hoitovelvollisuus.

Ei ne nykyisin paperitehtailla niin huonot nuo olosuhteet ole. Silloin 20 vuotta sitten saattoi pakkalinjan hoitajan työ olla verrattavissa haastavuudeltaan metsurin työhön helle päivinä, mutta nykyisin hankalissa oloissa ollaan satunnaisesti.

Kyllä ne automaatti trukit ja kaikki toiminnot mitä tehtiin tehostamaan tuotantoa vähensivät samalla työntekijöiden määrää ja suunnittelu ja toteutus tehtiin ihan muualla kuin paperimiesten päissä. Tehtiin automatiikkaa 90 luvun lopulta 2010 asti, itse lähinnä hanttihommia koodaajana ja pienien osakokonaisuuksien kanssa. Eli automaatti pakkalinjaa Metson kanssa, trukkijärjestelmää, tehdasliityntöjä myyntiin ja tuotannon välivaiheisiin.

Esimerkiksi trimmityksen ohjelmat tehtiin paperi-insinöörin speksien mukaan ja se joka tuota trimmitystä varsinaisesti tekee ei tietysti ole se penaalin terävin kynä. Eli tehtaan johtoportaassa oli henkilöitä, jotka pystyivät speksaamaan suoraan koodarille ja tuohon ei prosessityöntekijällä vaan ole osaamista.