Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kävin katselemassa kyseisen ”korjuuketjun” työtä eräällä mökkitontilla. Kaupungin puistometsässäkin näkyi tehneen hommia. Enemmän maksaa, mutta jälki on siistiä eikä 2,7 m ”ajoura” nyt niin hirveän leveä ole. Hevosista pidetään hyvää huolta.
Li Andersson keksi ikiliikkujan, satasen palvelusteli. Näin euroaikana, kun ei voida painaa omia seteleitä, ei devalvoida eikä mitään muutakaan valuuttapolitiikkaa, niin palveluseteli on ratkaisu.
Jaetaan niitä kansalle vaikkapa 10 miljardin edestä. Siitä saadaan omaa valuuttaa vastaava maksuväline, jota voidaan käyttää vain palveluiden ostamiseen.
Metsästyslain 33 §:ssä on kielletty yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa.
Kiinteän valon käyttö villisian ja supikoiran metsästyksessä on ollut metsästyslain 33 §:n 2 momentin perusteella mahdollista villisian ruokintapaikalla 15.6.2016 alkaen.
Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.
Karrikoiden, hämärässä tai pimeässä saa pamauttaa valkohäntää persauksiin, kun ei oikein näe. Sen jälkeen saa sytyttää valot ja mennä lopettamaan kärsimykset.
EU:n metsästystä koskevat säännökset ovat käsittääkseni lähinnä luonto- ja lintudirektiiviejä, joilla pyritään suojelemaan uhanalaisia eläinlajeja, muuten metsästyksestä päätetään kansallisesti. Villisika on sorkkaeläin, riistaeläin eikä vieraslaji, mutta sen ampumiseen saa käyttää keinovaloa.
Tällainen kokeilu Kanadassa. Dronella ammutaan maahan palleroita, joiden sisäällä on itänyt siemen, lannoite ja ilmeisesti jotakin salaista kosteutta sitovaa ainesta:
http://www.globalconstructionreview.com/news/tree-bombing-canadian-company-hopes-use-drones-pla/
Maasto-olosuhteet lienevät esteenä koneelliseen istutukseen aika monessa paikassa. Jos ajattelee aloituskuvan Ruotsalaista pömpeliä, niin se noin korkeana olisi keikahtanut nurin monta kertaa omissa istutuskohteissa. Enkä haluaisi olla taimien lataajana mokomassa kopissa heilumassa, merisairaaksi tulisi. Kotimainen kaivinkonemalli sopii paremmin rinteisiin.
Tasaisella, vähäkivisellä, mis laaja aukee pohjanmaa, voisi toimia. Jäähän siinä pois mätästyskustannus noin 25 senttiä per mätäs. Jos kone tekee mättäät ja istuttaa 200 tainta tunnissa, tulee 50€ / tunti ”säästöä”, joka voidaan käyttää istutuspään investointiin.
Kylvöön voisi miettiä dronea. Se pystyy helposti kantamaan kevyen siemenkuorman ja ylhäältä levittämään tasaisesti ja nopeasti.
Hirvikolarimäärä viime vuonna oli 2009:
