Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Metsätalousyrittäjän omasta työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Maatalousyrittäjän vastaavat kustannukset ovat vähennyskelpoisia.
Sehän ei ole enää pyyntitarkoituksessa jäljittämistä, jos otetaan koiraa kiinni tai yritetään estää hirvikolari. GPS yhteyttä ei tarvitse katkaista. Saa olla päällä kun käytetään navigaattori-sovellusta, että osataan oikeaan osoitteeseen. Dronellakin voi paikantaa hirvet, mutta ei saa jäljittää, eli ajaa.
Ongelmia ei tule, jos auton moottori on sammuksissa, kun katsoo koiran sijannin GPS-kartalla, tai ainakin sanoo, että teki niin.
Eli passipaikan vaihto pitäisi olla ok, kun ei kesken matkan moottorin käydessä päivitä koirapannan paikkaa.
Näillä säännöksillä on hyvä työllistävä vaikutus, saadaan ylierätarkastajia tutkimaan epäselvyyksiä.
32 §
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksetRiistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä.
Jos koiralla on GPS-panta ja se jolkottelee hirven perässä, niin autolla ei saa seurata koiraa kännykän karttasovelluksen avulla. Kännykän karttasovellus pitää laittaa ajaessa pois. Toinen vaihtoehto on seurata juosten koiraa, silloin saa pitää kännykän karttasovelluksen päällä.
Riistakameran mukaan kuvien paikassa valkohäntiä kulkee letkassa, mutta ei yhtään metsäkaurista. Valkohäntäpeura merkkaa samoin reviiriä kuin metsäkauriskin. Taimikossa on paljon merkkejä ja ensiharvennusta odottavassa männikössä oli kuorinut ympäri koko männyn alhaalta puolen metrin korkeudesta.
Ameriikan maalta löytyy tietoa. Että tällaista odotettavissa.
”Deer rub their antlers on trees to mark their territory.”
https://bowhunting360.com/2019/08/27/identify-decode-whitetail-body-language/
<div style=”width: 100%; height: 0; padding-bottom: 56.25%; position: relative;”><iframe id=’embeddedCode_iframe’ name=’embeddedCode_iframe’ allowfullscreen style=’position: absolute; border-style: none; border-width: initial; border-color: initial; overflow-x: hidden; overflow-y: hidden; left: 0; top: 0; height: 100%; width: 100%;’ src=’//sf.nm-ovp.nelonenmedia.fi/player/misc/embed_player.html?nid=2785780′></iframe></div>
Tuossa esimerkissä isäntä kuoli ja leski oli antanut valtakirjan, jossa luki, että valtakirjan saaja voi tehdä kaupat ”parhaiksi katsomillaan ehdoilla”. Valtakirjan saaja oli katsonut parhaaksi manuhakkuiden lisäksi tehdä mm. koneellisen päätehakkuun hankintakauppana.
Tuskin tällaista nykypäivänä enää tapahtuu.
Itselleni on ollut vähän epäselvää mitä valkohäntäpeurat puuhailevat mäntytaimikossa, kun vihreä kasvillisuus maassa on kuihtunut ja lehtipuut paljaita. Viikonlopun raivausreissulla yllätin vhp-porukan syömästä taimikon reunasta. Tykkäävät näköjään nyppiä pienimpien hentojen oksien (max. 3 mm halkaisijaltaan) kärkiä, 5mm paksuja ei ollut syöty. Taimet pensastuvat, mutta latvakasvain on heille liian paksu eikä sitä ollut katkaistu yhdestäkään taimesta. Ongelma taitaa olla hankalin ihan pienien kylvötaimien suhteen, joita kynitään heti parivuotiaana.
Pukit puolestaan pökkivät sarvillaan taimia aivan maanrajasta.
Anneli ihmettelee miksi jotkut suhtauvat niin kovin nihkeästi mhy-palveluihin. Meillä muutamilla on vähän vanhaa painolastia. Alla esimerkki eräästä vanhasta tapauksesta, jota aikanaan selvittelin. Laskepa mitä jäi metsänomistajalle tästä puuerästä, kun ostajan tilityksestä vähennetään hakkuu, metsäkuljetus, kaukokuljetus lastauksineen ja puunvälitys.
Korjuupalvelun hankintatukeista jäi sentään +25€/m3, kun 45€ hankintahinnasta vähennettiin leimikon suunnittelu, hakkuu, lähikuljetus ja välityspalkkio.
Alkuperäinen uutinen:
https://www.luke.fi/uutinen/tuoreimmat-maakunnittaiset-metsavaratiedot-luken-tilastoportaalissa/
Kasvu ja poistuma, taulukko täydentynee ensi viikolla:
