Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Puuston tilavuus on lisääntynyt 120 miljoonaa kuutiometriä viidessä vuodessa, koska hakattu vähemmän kuin kasvanut. Vuotuinen kasvu lisääntynyt 2,4 miljoonaa kuutiometriä viisi vuotta sitten tehtyyn inventointiin verrattuna.
Tein aikanaan varasto/taukotupa kopin, nurkista löytyvästä materiaalista, noin 8 m2, ilman tulisijaa ja lämpöeristystä. Lähetin toimenpideilmoituksen kuntaan, merkkasin paikan karttaan, kun ajattelin, ettei kenelläkään ole sitten mitään sanomista.
Löin kopin pystyyn harkkojen päälle. Jonkin kuukauden päästä tuli ilmoitus, että rakennuslupa on hyväksytty ja lasku.
Seuraavassa kiinteistöverossa olikin sitten merkattu kiinteistövero kopille ja samoin vero rakennuspaikalle. Verottaja yllätti myös, sillä rakennus ja rakennuspaikka olivat eri tiloilla, jotka olivat kaiken lisäksi eri kunnissa.
Yritin ensin korjata asiaa netin kautta, mutta kun siitä ei tullut mitään, menin toimistoon. Minun olisi pitänyt järjestää katselmus, että olisi todennettu missä koppi on!!
Sanoin kiitos ja näkemiin. Nyt menee yhteen kuntaan kiinteistöveroa kopista 4,92 € vuodessa ja toiseen kuntaan saman kopin rakennuspaikasta 1,32 € vuodessa.
LULUCF porukka on arvostellut Suomea siitä, että Luken laskelmat ovat niin monimutkaisia, ettei kukaan muu ymmärrä niitä.
Tuossa olisi riittävän yksinkertainen laskelma, jonka siellä ehkä ymmärtäisivät. Lopputulos on varmaan yhtä tarkka, ehkä tarkempikin, kuin laskemalla monimutkaisemmalla kaavalla suuresta määrästä muuttujia, joissa kaikissa on kymmenien prosenttien epätarkkuus.
”Ylihakkuiden/yli-investoinnin” eston hoitaa markkinamekanismi, kuten Annelin linkin kohdassa 4 todetaan:
”Puumarkkinoiden hinnoittelumekanismi itsessään hillitsee hakkuumääriä ja investointihalukkuutta”Olisiko 120 milj.m3 otettu tästä uutisesta:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.557293
https://www.metsalehti.fi/uutiset/puuston-tilavuus-kasvanut-puolet-on-mantya/
Ruotsin metsätilojen keskimääräisiä hintoja etelästä pohjoiseen. Viimeinen numero pois, niin hinnat ovat € / ha.

Lieneekö kehityskulku tällainen ameriikan malliin. Viime vaiheessa putsataan lintulaudat, syödään lumiukon porkkananenät, pihan linnut, jänikset, raadot ja sitten iskee tauti.



Ihmisruumiskin kelpaa vhp:lle kaluttavaksi, jos ei ole suolakiveä:
https://www.telegraph.co.uk/news/2017/05/10/scientists-catch-deer-eating-human-remains/
”Jotta kanta säilyisi ennallaan, tarvittaisiin 11 kantavaa naarasta, vähintään noin 9 sonnia ja 6 vasaa. Siis n 26 eläintä meidän 2800 ha:n maille.”
Teillä on oikein hyvä hirvikanta. Jotta se säilyisi ennallaan ”tarvittaisiin 26 eläintä meidän 2800 ha:n maille.”
Kanta on siis 9,3 / 1000 ha ja arvelet, että ensi vuonna kaatokiintiö laskee.
”Arvasin ,että Planter kaivaa tämän vanhan asian esille. Itse kaipaan selvitystä viimeisen kolmen vuoden ajalta.”
Tässä viimeinen selvitys 20018-2019. Kartan harmailla alueilla ollaan todennäköisesti tavoiteessa, muualla yli.

On huolestuttavaa, että kirjassa, joka on valittu Tieto-Finlandia ehdokkaaksi, esitetään täysin tuulesta temmattuja asioita.
Kun JK:n paremmuus on porautunut aivoihin, kuin kuusipora heikentyneen kuusen nilakerrokseen, otetaan syylliseksi aina avohakkuu, vaikka sillä ole mitään tekemistä asian kanssa. Väitteiden pitäisi tuon tason julkaisuissa perustua tosiasioihin.
Hirvikannan räjähdysmäisen kasvun aiheutti 70-luvulla avohakkuualojen kasvu, mutta 2000-luvulla ei VHP-kannan kasvua, Katri Himanen perusteli asian hyvin. Tosin taimikkotuhojakin alkaa tulla paikallisista olosuhteista riippuen, kun kanta ylittää noin 30 / 1000 ha. Hirvieläinkannan vähentäminen siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen on kyllä aika utopistinen lähestymistapa.
Pitäisi kaapata Heidi Nieminen MTK:n puheenjohtajaksi, jotta saataisiin hirvieläinten aiheuttamat menetykset ja kustannukset samalla viivalle 700 pakettilajittelijan kansaa.