Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Viewing 10 replies - 1,701 through 1,710 (of 3,410 total)
  • Planter

    Suurpetovahinkoja korvattiin 12 milj. eurolla vuonna 2017. Vahingoista oli porovahinkoja 90%. Porovahingoista oli 60% ahman aiheuttamia vahinkoja. Ahmavahingot olivat siis 6,5 miljoonaa euroa vuodessa poronhoitoalueella. Ahmoja on Ilpo Kojolan mukaan poronhoitoalueella 120-140 yksilöä.

    Yksi ahma siis aiheuttaa poronhoitoalueella keskimäärin 50 000€ korvattavan vahingon vuodessa. Yksi hirvi aiheuttaa keskimäärin 10€ korvattavan vahingon vuodessa, talvikannan mukaan laskettuna. Jos hirvi aiheuttaisi yhtä suuren korvattavan vahingon kuin ahma, olisi korvaussumma hirvivahingoista 5 miljardia euroa vuodessa. Kun Aslak onnistuu pitämään yhden ahman oman paliskunnan alueella niin korvauksilla elää jo mukavasti.

    http://www.suurpedot.fi/ajankohtaista/suurpetovahingot-lisaantyivat-edelleen.html

    https://www.luke.fi/uutinen/ahmakanta-kasvussa-lahes-koko-maassa/

    Planter

    Otsikon mukainen keskustelu viittaisi nyt siihen, että valkohäntäpeuroja on paljonkin pyrkinyt  vuokralaiseksi ihan sisätiloihin? Puutarhoihin ne kyllä ovat muuttaneet, tuhoavat, eivätkä maksa vuokraa.

    Planter

    Niinhän se on kipsivuorien kanssakin. Venäjän, Viron ja Puolan kipsivuoret ovat itämeren suurimpia saastuttajia. Siilinjärvelläkin on järkyttävän suuri kipsivuori, josta täytyy päästä jotenkin eroon. Nyt Yara on keksinyt, että sitä voidaankin käyttää vesiensuojelutarkoituksiin ja valtio rahoittaa kipsin levitystä peltojen valuma-alueille. Aika veijareita ne Norjalaiset.

    Planter

    Jospa tuhkan kylväminen metsään on kuitenkin kannattavampaa kuin omien rahojen kylväminen metsään?

    Planter

    Polttopuun huomiointi löytyy linkin dokumentin liitetaulukoista, viimeisiltä sivuilta:

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf

    Jos eivät pojat ymmärrä mitä lasketaan, niin eivät tytötkään. Jos uskotaan MOT ohjelmassa esiintynyttä Hannah Mowatia, niin sellaista asiantuntijaa maailmasta ei löydykään, joka ymmärtäisi miten lasketaan. Itse olisi niin pirullinen, että lisäselvityspyyntöihin reagoisin tekemällä laskemat aina vaan entistä monimutkaisemmaksi. Ehkä lopulta kävisi kuten käyrän kurkun direktiiville.

    Hannah Mowat, kampanjakoordinaattori, FERN
    ”Suomi on pahimpia syyllisiä siinä, että sen tapa laskea vertailutaso on vaikeimpia ymmärtää. LULUCF:n huippuasiantuntijat ympäri maailmaa eivät käsitä, miten Suomi on päätynyt näihin lukuihin. Koska haluamme uskoa parasta, toivomme, että Suomi tekee parhaansa ja noudattaa sääntöjä, mutta meillä ei ole tarpeeksi tietoa että voisimme sanoa niin.”

    Planter

    ”Toisaalta hyvinvointia voi tuottaa myös……….”

    Onko olemassa määritelmä, mitä on hyvinvointi? Miten sitä voin tuottaa? Kun perustarpeet on tyydytetty, niin alkaako ”materiaalisen hyvinvoinnin” tavoittelu kääntyä itseään vastaan?

    Voinhan esimerkiksi olla ostavinani uuden mersun ja kiihdyttää sillä ”me keskustellaan taas” kaistalle kiilamaan muiden ohi viattomalla autolla, jonka renkaat kuluvat tasaisesti.  Voi tuntea ylemmyyttä ilman päästöjä, kun palvelinkin pyörii tuulisähköllä.

    Planter

    Älä Seppo vähättele ”paskalakia”, se on boostannut puhtaan teknologia liikevaihdon reippaasti yli metsäteollisuuden liikevaihdon. Nyt kun saatiin Sitran johtoon Jyrki Käteinen, niin hän varmaan editoi Sitran sivuille vielä muhkeammat luvut.

    ”Yhteenlaskettu ympäristöliiketoiminnan liikevaihto Suomessa oli vuonna 2017 lähes 41 miljardia euroa. Henkilötyövuosia ympäristöliiketoiminnassa tehtiin samana vuonna reilut 136 000. Arvonlisäys oli yli 13 miljardia euroa, eli noin seitsemän prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä.

    Vertailuksi: metsäteollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen tietokannan mukaan noin 30 miljardia euroa vuonna 2017. Työllisiä metsäteollisuudessa oli samana vuonna noin 41 500.”

    https://www.sitra.fi/artikkelit/cleantech-on-jo-merkittava-suomen-taloudel/

    Planter

    Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Mikael Antell rauhoitteli ihmisiä ja vältti lietsomasta susivihaa sanomalla: ”Susikanta on kuitenkin paljon pienempi kuin valkohäntäpeurakanta”

    Planter

    Olipa mäyräkoiran näköinen dreeveri.

    Planter

    Ei taida olla suojelualueet eriteltynä Suomen ”vippaskonstiesityksessä”

    ”Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 20/201914 ton hiilivarantoa koskevissa arvioissa, ovat mukana puuntuotannon maan lisäksi puuntuotannon ulkopuolella olevat alueet kuten luonnon- ja kansallispuistot, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut ja Metsähallituksen omilla päätöksillä suojellut maat sekä monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän elinympäristön vaatimukset täyttävät kohteet, vaikka niille ei tehtykään toimenpiteitä.”

    En tiedä onko linkin julkaisu ollut esillä keskustelupalstalla, mutta siitä olen itse ihmetellyt Luken tekemää vertailutason arviointia.

    http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/543898/luke-luobio_20_2019_v2.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Viewing 10 replies - 1,701 through 1,710 (of 3,410 total)