Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Kyllä polttoaineiden päästöt jyvitetään niiden käyttömaalle , yo. tapauksessa Saksalle.”
Eikö silloin Venäläisen tuontipuun päästöt olisi pitänyt jyvittää Suomelle 2000-2009?
Kun 2021-2030 tuontipuu korvattaisiin kotimaisella, kaikki napsahtaisi paikalleen. Jos nyt kuitenkin uusia tehtaita vielä tehtäisiin suljettavien paperitehtaiden tilalle, niin voitaisiin käyttää se reilyt 80 milj. m3 vuodessa, ilman päästömaksuja.
Entä mitä tehdään, jos Putin pistää portit kiinni. Tuonti on nytkin tasolla 10 milj. m3 vuodessa. Pitää lopettaa tehtaat vaikka hakkuiden siirtäminen Suomeen ei ainakaan pienentäisi nieluja globaalisti, päin vastoin.
Olen kyllä sillä kannalla, että millään laskelmilla ei pystytä osoittamaan, että 40% hakkuiden lisäyksellä vertailutasoon nähden hiilinielu ei lähtisi laskuun.
Pitkäikäisten puutuotteiden osuus on niin pieni, että suurikaan lisäys ei näy oikein missään.
Rakentamiseen käytettyjen puutuotteiden käyttö on 20:n viimeisen vuoden keskiarvona 3,55 milj. m3. Jos pystyttäisiin lisäämään puutuotteiden osuutta rakentamisessa 10%, se olisi jo kova juttu ja vaikutus 0,35 milj. m3 vuodessa. Se ei hiilinielulaskelmaa paljon korjaa.
Tuossa aiemmin pohdin, että Suomessa käytetty Venäjän tuontipuu olisi pitänyt lisätä Suomen vertailutasoon.
Miten lie Saksan kaasun laita. Se tulee yhtälailla Venäjältä Saksaan, nordstream putkea pitkin. Menevätkö Saksan polttaman Venäläisen kaasun päästöt Venäjän piikkiin?
Neuvottelijoiden olisi pitänyt enemmän hyödyntää Suomen erityisasemaa, esim. näin:
Vertailujaksolla 2000-2009 tuotiin Suomeen puuta poikkeuksellisen paljon (lähinnä Venäjältä, EU:n ulkopuolelta) keskimäärin 15 milj. m3 vuodessa.
Tämä 15 milj. m3 puunkäyttö olisi pitänyt lisätä vertailujakson 2000-2009 puunkäytön kotimaisiin hakkuisiin, koska Suomen metsäteollisuuden puunkäyttö oli silloin 74 milj m3 vuodessa (omat hakkuut 59 milj. m3 + tuonti 15 milj. m3). Sen päälle kun lisätään kasvu ja joustot, niin ollaankin reilusti yli 80 milj. m3.
Tällöin kotimaista puuta voitaisiin käyttää tarvittaessa suurimman kestävän käytön määrä ja tuonti saisi joustaa alaspäin, jos uhkaa tulla ”sakkoraja” vastaan.
Ehkä ne olisivat EU:ssa ymmärtäneet, että on hiilinielujen kannalta suurin piirtein sama hakataanko puut Suomen Karjalasta tai Venäjän Karjalasta.
Takaisin aiheeseen
Sampo Soimakallio, ryhmäpäällikkö, Suomen Ympäristökeskus:
”Viime vuonna Suomessa hakattiin jo 78 miljoonaa kuutiota metsää eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan samalla hiilinielu kutistui pienimmilleen kahteenkymmeneen vuoteen. Metsät imivät enää 21 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.”
Hakkuumääristä keskusteltiin julkisuudessa kiivaasti viime keväänä. LUKEn esittämiä laskelmia on tulkittu lupauksena, että Suomessa saisi hakata yli 80 miljoonaa kuutiota metsää, ilmastotavoitteista huolimatta. Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus:
”No minun tulkintani on, että se ei ole lupaus.”
Miten me voimme tehdä sitä toista puolta eli nielun kasvattamista yhtä aikaa, jos kasvatamme hakkuita kuvaamallasi tavalla yli 80 miljoonaan kuutioon?
Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri:
”No muistutan uudelleen, että meillä kasvaa metsät yli, reilusti yli 100 miljoonaa kuutiota, elikkä sitä nieluhyvää tulee kaiken aikaa lisää.”Syke sanoo, että 80 milj. kuution vuosihakkuilla nielu kutistuu. Luke ei sano mitään. Maa-ja metsätalousministeri sanoo, että nielu kasvaa.
Veden polttaminen on vaativa prosessi. Ottakaa vaan sinne pääkaupunkiseudulle. Ei haittaa vaikka taivaalta sataa niskaan nokea ja puoliksi palanutta märkää haketta.
Eikö olekin mielenkiintoista, että esitetty Ruotsin vertailutaso on vähän pienempi kuin Suomen.
Vertailuvuosina Ruotsi myi heikon kruununsa turvin metsäteollisuuden tuotteita hyvin, oli Gudrun myrskykin kaatamassa.Suomi kärsi lamasta, paperitehtaita suljettiin, metsien käyttöaste oli alhainen.
Ruotsissa metsien käyttöaste oli huomattavasti korkeammalla. Vertailutasoissa luulisi olevan selvä ero Ruotsin hyväksi.
