Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tuon Kurjen nielun kasvulaskelman lisäksi voisi ihmetellä tätäkin:
Tuossa MOT ohjelmassa vakuuteltiin, että 10 miljoonan motin vuotuisista lisähakkuista voisi tulla 1,5 miljardin lisälasku Suomelle.
Motin hinta: 1500 milj.€ / 10 milj. m3 = 150€/ m3.
Metsänomistajilla on melkoinen kultamuna käsissään, jos pytyssä olevan ”lisäpuun” arvo on hiilivarastona 150€ / motti.
Olisipa meillä viisaita politiikkoja. Kannattaa ostaa 10 milj. m3 lisäpuu Venäjältä, jakaa metsänomistajille 50€ motti runkopuusta, etteivät kaada ja vielä valtio säästää 1 miljardin.
Pari vuotta sitten Lintilä sanoi, että päästöoikeudet maksaisivat 10-20 miljoonaa, nyt se on 1,5 miljardia. Aika hulvatonta revittelyä.
MT
”Asiantuntijalausunto!?”
Uudenmaan riistaneuvoston puheenjohtaja Mikael Antell: Peurakannan lisääntymisen on pelätty vaikuttavan myös borrelioosin leviämiseen. Mikael Antell kuitenkin sanoo, että pelkoon ei ole aihetta. Hänen mukaansa peuroja imevät punkit eivät ole niitä, jotka levittäisivät borrelioosia.
Oman Huskun putkessa on tarra 117 dB. Se on tietysti taattu maksimi ja käytännössä äänenpaine on varmaankin alempi.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että melun peittäminen musiikilla voi johtaa niin voimakkaaseen musiikin äänenpaineeseen, että se on vaaraksi kuulolle. Tinnitus on elinikäinen ilkeä vaiva.
https://yle.fi/uutiset/3-10228551
Radiokuulosuojaimien käyttäminen puheluun vastaamiseen on kyllä kätevää, ei tarvitse sammuttaa konetta ja käynnistystä varten irroittaa valjaista ja laskea maahan käynnistystä varten. Eiköhän puheluun vastaaminen onnistu, kun päästää koneen tyhjäkäynnille…”soitan takaisin kun tankkaan”.
Liiketunnistimet Motonetista 9,99€/kpl, radiot kirppikseltä 2-3€/kpl, johdot romukaupasta 5€. Muut tarvikkeet varaston miljoonalaatikosta. Yhden illan urakka. Ei vaadi huoltoa.
Tricoa on myyty n. 10 vuotta. Eivät taida tottua hajuun. Pitäisi saada rhy:stä ja mhy:stä. 10 litran kanisteri 55€, riittää noin hehtaarille.
En ole kokeillut valoa/ääntä tuottavia eläinkarkottimia hirvelle. Niissä on liiketunnistin, joka laukaisee hälyttimen, kun eläin tulee noin kymmenen metrin päähän, eli taimikon reunaan pitäisi laittaa niitä parinkymmenen metrin välein, jos niistä rakentaisi ”aidan”.
Valkohäntäpeuroille olen rakentanut puutarhaan omatekoisen karkottimen. Useita verkkosähköllä toimivia liiketunnistimia, jotka laukaisevat päälle peltitynnyreissä olevat matkaradiot 15 sekunniksi. Kirppikseltä haettuja radioita on kolme viritettynä eri kanaville ja äänenvoimakkuus täysille. On toiminut viime kesän hyvin, kun on täysin hiljaista ja yhtäkkiä Matti ja Teppo karjaisevat täysillä ”mä joka päivä töitä teen…”niin kyllä lähtevät elukat kauhuissaan, kohti Tampereen pohjoispuolisia alueita.
Naapuria pitää varoittaa, kun tällaista käyttää.
En käytä radiokuulosuojaimia. Hussen raivaussaha huutaa kainalossa 117 dB:n äänenpainetasolla. Peltorin kuulosuojaimet vaimentavat 32dB, joten korviin tulee 85 dB:n äänenpaine, jonka on juuri se kuulovaurion riskiraja.
Jos käyttäisin radiokuulosuojaimia, pitäisi radion tai musiikkisoittimen äänen tason olla yli reilusti tuon 85dB, joka tulee raivaussahasta, jotta siitä saisi selvää, eikä peittyisi sahan äänen alle. Jos ajan kuulosuojaimien kuppeihin radiosta päivät pitkät 90 dB tasolla viihdettä, syntyy kuulovaurio.
”Jo nyt ollaan tasolla ,jossa hirieläinvahingot joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ovat reilusti alle ykköskohdassa mainitun tavoitetason.”
Kannansäätely ei toimi. Harmailla alueilla ollaan asetetuissa tavoitteissa, muualla yli, Metsälehti 18 / 2019. VMI näyttää taimikoissa hirvivahinkoja noin miljoonalle hehtaarille vakavia tuhoja yli 100 000 hehtaarille. Tämäkö on tavoitetaso?
”Kohtuus pitää olla kerjätessäkin. Ei ihme ,että Planterin ajatukset eivät oikein kanna..”
Kerjäämistäkö se on, jos esittää tapoja, joilla saataisiin tuhot kuriin, raha menisi taimikon suojaukseen. Kyse ei ole henkilökohtaisesta ongelmasta, vaan koko maakuntaa koskeva. Itse olen viimeisen aukkoni tehnyt, mutta ei se lohduta. Metsiä ei saa näin hävittää.
”Metsästyksen kaupallistaminen on vahinkojen kannalta huono asia. Siitä on hyvät huonot esimerkit Etelä-ja Lounais-Suomen vhp-tilanteen kohdalla. Riistakantaa on kasvatettava ,jotta kaupallistamisen edellyttämä saalisvarmuus taataan”
Älä hyvä mies ala syyttää metsänomistajia metsästyksen kaupallistamisesta, vuokria ei ole vielä korotettu ja ajettu kaupallistamiseen. Kyllä asialla on riistakeskus ja metsänomistajilta ei ole kysytty mitään, halutaanko luovuttaa metsät siihen käyttöön, röykeää toimintaa.
https://riista.fi/riistatalous/hyvinvointia-riistasta/hyvinvointia-riistasta-hanke/
Joku edellä syytää kerjäämisestä, kun alan nostaa hirveä pöydälle. Edellä esitetyssä toimenpidelistassa se viimeinen vaihtoehto on huonoin, mutta metsänomistajilla ei ole muuta keinoa kuin vetää vuokrat tappiin, jos mielivalta jatkuu. Seuruemetsästys, jossa pidetään hirvielänkannat tasolla, jolla metsätaous on mahdollista, olisi paras vaihtoehto, mutta riistakeskus on sössinyt sen. Nyt mennnään katastrofin kautta johonkin uuteen tuntemattomaan systeemiin.
