Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Riistakeskuksen mukaan borrelioosi on lisääntynyt ja se johtuu termisen kesän pidentymisestä.Miten korreloi tämän uuden tutkimuksen kanssa?
Sillä 1970-luvulla oli lyhyemmät kesät ja enemmän borrelioosia.
”Puutiaisten eli punkkien levittämien sairauksien eli borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen (TBE:n) tapausmäärät ovat lisääntyneet Euroopassa ja Suomessa rajusti viime vuosikymmeninä. Syy ei ole täysin selvillä, mutta muun muassa sää ja ilmasto näyttävät vaikuttavan kasvuun. Hirvieläintiheyksillä ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta.
Borrelioositapausten ilmaantuvuus Suomessa riippuen saman alueen termisen kauden pituudesta vuosina 2011–2015. Borrelioositapausten ilmaantuvuus korreloi termisen kesän pituuden kanssa: mitä pidempi kesä, sitä enemmän borrelioositapauksia.”
https://riista.fi/punkkien-levinneisyys-ei-riipu-hirvielaimista/
Luin tuon alkuperäisen tutkimuksen. Suurin esiintyvyys oli yli 50-vuotiailla miehillä, 1970, siis sodan käyneillä. Tutkittua IgG vasta-ainetta nostavat myös muut infektiot ja autoimmuunisairaudet, kuppa, yskänrokko, tubi tms. Korsujen luteet, täit, torakat, rotat, hiiret ym saattavat selittää levittäjä-ilmiön. Mikäli nuo pienet jyrsijät olivat jo silloin borrelian saastuttamia, kyse voi olla borrelioosista.
HUS lymen borrelioosin diagnostisointi:
”Tulkinnassa tulee ottaa huomioon ristireaktiivisen immuniteetin mahdollisuus. Tyypillisiä ristireaktion aiheuttajia IgG-vasta-ainemäärityksessä ovat syfilis (kuppa) ja harvemmin tuberkuloosi, IgM-vasta-ainemäärityksessä erityisesti mononukleoosi ja primaarinen sytomegalo- tai herpes simplex- virusinfektio. Jos reaktion spesifisyyden selvittäminen on kliiniseltä kannalta tärkeää, suositellaan Borrelia burgdorferi -vasta-aineiden jatkotutkimusta S -BorAbJt (no 8529), missä vasta-aineet määritetään line blot-tyyppisellä immunoblottimäärityksellä. Lisäksi voi olla hyödyksi poissulkea syfilis S -TrpaAb (KL 4942) testillä.”
On vaikea uskoa, että 1970 olisi ollut miljoonalla suomalaisella vakava myöhäisvaiheen borrelioosi, sillä vasta se nostaa tutkitun vasta-aineen.
Linkki uutisen alkulähteille:
https://www.clinicalmicrobiologyandinfection.com/article/S1198-743X(19)30530-0/fulltext
Noin voi hyvinkin olla. 1970-luvulla maalla asui suurempi osa ihmisistä ja heinämaalla mekin pojat kirmasimme paljain jaloin shortseissa. Mistään borrelioosista ei ollut mitään tietoa, joten tartuntoja tuli varmasti, eikä diagnooseja tehty, eikä tautia hoidettu.
Meille borrelioosi tuli tietoon vasta joskus 1990-luvun puolivälissä, kun tuttava sairaanhoitaja oli kuuntelemassa Turun Yliopistossa Jorma Oksin tohtorinväitöstä aiheesta. Hän sitten huomasikin meillä puolison polvitaipeessa ison ihottumaläiskän ja patisti erikoislääkärille, onneksi. TK-lääkäreillä ei ollut vielä silloin tietoa taudista.
Punkit ainakin ovat lisääntyneet sen jälkeen, ei oikein ole lapsuudesta muistikuvaa tällaisesta punkkimäärästä, olisi varmaan huomannut. Ehkä borrelioosi tuli silloin jostain muusta pistävästä ötökästä. Esim. paarmoja oli lehmilaitumilla mahdottomat määrät ja nekin levittävät borrelioosia.
Metsälehti uutiset 22.10 :
Ympäristöjärjestöt: Aloite avohakkuiden kieltämiseksi on käsiteltävä perusteellisesti.Järjestöjen mukaan se on askel eteenpäin, mutta riittämätön. Niiden mukaan ei ole mitään syytä odottaa kokeilujen tuloksia ennen kuin siirrytään jatkuvaan kasvatukseen laajemmin.
Metsälehti uutiset 21.10
Tutkimus: Pienaukkojen taimettumisessa haasteita”….männiköiden kasvattamiseen sopivilla kasvupaikoilla oli runsaasti kuusia, mutta vain vähän männyntaimia. Jos tavoitteena on mäntyvaltaisten taimikoiden syntyminen, taimettuminen oli epäonnistunut lähes kaikissa pienaukoissa.”Timpan linjoilla minäkin. Samalla kuviollakin voi olla valtavia eroja. Ainakaan rehevissä kohdissa ei kannata tinkiä taimimääristä. Itse olen taistellut yhden rehevän notkelman kanssa. Kasvaa sikana heinää ja muuta ryönää.
Terminen kevät on aikaistunut. Kuuset lähtevät kasvuun aikaisemmin ja sitten kesäkuun alussa tulee halla ja vie kerkät. Viime keväänä ei vienyt, mutta kolmena sitä ennen. Ylempänä kuviolla taimet ovat kaksimetrisiä notkelmassa kuolleet tai matalia pensaita. Koivua ei tunnetusta syystä voi käyttää, vaikka sillä saisi puuston kyseiseen paikkaan, kasvaisi nopeasti heinikosta karkuun eikä ole niin hallanarka.
Näin kun ilmat viilenevät. Lidlistä 59 senttiä maksava hernekeittopurkki. Siitä lämmitetään 2/3 ruokatermariin. Hapanjuureen leivottua ruisleipää, päälle paistettu muna. Siinä sopiva yhdistelmä proteiinia ja hiiliihydraattia. Kone käy tasaisesti ja pitkään. Juomana oman puutarhan viinimarjoista tehty mehu, kylmä tai lämmin, sään mukaan.
Kun olet Mhy:ssä saat varmaankin MT:n metsänomistajanumerot. Jos on tallessa 25.9.2019 lehti, siinä oli juttu aiheesta. Syö mäntyä ja kuustakin, melkein mitä vaan, kun on tiheä kanta. Olen itsekin nähnyt, kun yhdessä saaressa oli 3 ha männyn istutustaimikko heti istutuksen jälkeen syöty.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.517718
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.517573
Kuvan viereisen kuvion hakkuussa tukeista meni lahokuituun lähes 20%, itiöitä on ilmassa. Pelkään vaan, että polkujen kohdalle tulee 10m leveä lahokuusi ura, kun juuret poljetaan paljaaksi ja sorkitaan kuoret pois, polut lisääntyvät koko ajan. Pian ei viljellä enää kuustakaan. Niitä kuva naurattaa, joiden tiluksilla ei juurikääpää ole, mutta täällä tästäkin tulee ongelma.
Ei kannata kuitenkaan huolestua. Maa-ja metsätalousministeriön alaisen riistantutkimuksen mukaan valkohäntäpeurasta ei ole muuta haittaa kuin kolarit.
