Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
” Merkittävän poikkeuksen muodostaa Pirkanmaa, jossa on laaja vhp:n keskittymä. Jokin tuntematon tekijä tuolla alueella estää tautien leviämistä.”
Punkit kyllä ovat levinneet sinnekin. Lisäsin vielä edelliseen kommenttiini viitteellisen kuvan punkkien kokonaismääristä. Pirkanmaalla on kyllä punkkeja paljon, mutta ei yhtä vahvasti borrelioosin saastuttamia kuin rannikolla. Pitää myös muistaa, että mökkiläisten saama tartunta diagnostisoidaan useimmiten kotipaikkakunnalla, ei mökkipaikkakunnalla, siitä johtunee pääkaupunkiseudun suuri määrä.
Rannikon borrellioosia kantavat valkohäntäkauriit tuskin kulkevat Pirkanmaalle. Ilmeisesti borrelioosin pitäisi kulkeutua sinne esim muuttolintujen mukana, jonka jälkeen leviäminen tapahtuisi paikallisesti kauriiden punkkibusseilla.
Keksitään nyt tällainenkin teoria. Borrelioosi läviää pitkiä matkoja vain muuttolintujen mukana. Isojen lintujen muuttoreitit kulkevat rannikoita myötäillen. Etelästä tullaan tyypillisesti Hankoniemelle, levähdetään ja poimitaan borrelioosin saastuttamat punkit koipiin. Jatketaan joko Pohjanlahtea myötäillen pohjoiseen tai Suomenlahtea myötäillen koilliseen. Näiden reittien varrella borrelioosi on lisääntynyt.
On ollut kohtuullisen hyvin esillä VHP tihentymien ongelmat. Kannan kasvua pyritään hillitsemään, kun kanta alkaa hipoa 100/1000 ha. Aika luonnollista, sillä metsästettävää alkaa olla kohtuullisesti.
On mielenkiintoista tutkia Rhy-lukuja levinneisyysalueen rajoilla, keltaisella/punakeltaisella alueella, jossa VHP-tiheys on samaa luokkaa kuin hirven. Sellaisilla tiheyksillä ei vielä ongelmia näy. Täälläkin 1990-luvulla tilanne oli sama. Se on kaunis eläin, itsellänikin on vanhoja valokuvia, kun olin onnistunut ikuistamaan aran eläimen. Tuskin levinneisyysalueen rajoilla ymmärretään tätä meidän rähinää, ihastellaan vaan satunnaisesti näyttäytyvää kaunotarta. Ongelmat alkavat lisääntyä jyrkästi, kun tiheys nousee yli 10 / 1000 ha. Suhtauminen on muuttuu täysin.
Keltaisella alueella anotaan lupia huomattavasti vähemmän kuin tarvittaisiin kannan kasvun pysäyttämiseksi. Anotuista luvista käytetään keskimäärin noin 30 %. Verotus on selvästi urosvoittoista. Näyttää jotenkin siltä, että muutama uros ammutaan maistiaisiksi.
Niitä ruokitaan. Eräskin seura muistuttaa ihan nettisivuillaan, että ruokintapaikka ja sen ympäristö on rauhoitettu metsästykseltä. Näyttääkö tämä siltä, että ukkoutuneet seurat tekevät kaikkensa kannan kurissa pitämiseksi, mutta eivät pysty? Kyllä kantaa tietoisesti vahvistetaan ja levitetään levinneisyysalueen rajoilla.
Kyseessä on haitallinen vieraslaji. Esimerkiksi Turun Ruissalon saaressa on päätetty hävittää valkohäntäpeurat kokonaan. Metsäkauriita vähennetään, mutta ei hävitetä kokonaan, koska haitat ovat pienempiä. Eikö ole erikoista, että vähemmän haitallisen eläimen, metsäkauriin, metsästys on vapautettu pinta-alarajoituksista, mutta haitallisemman rajoituksista pidetään kiinni (mm. MTK).
On kiistaton tosiasia , että pienet hirvieläimet ovat tehokkaimpia borrelioosin levittäjiä. Myyrän lyhyillä jaloilla ei pitkälle pötkitä, mutta hirvieläimet vievät hetkessä kilometritolkulla suuren määrän punkkeja toiseen pitäjään. Asiaa on tutkittu mm. Amerikoissa ja Hollanissa. Pienten hirvieläinten hävittäminen saaresta pudotti dramaattisesti punkkien määrää.
Halutaanko Suomen järvialueille borrelioosi ja muut ongelmat. Onko asukkailta kysytty? Ei ole oikein, että jokin pieni piiri päättää yhteiskunnallisesti näin tärkeästä asiasta. Ehkä eivät edes tiedä, mitä ovat tekemässä, sillä riistatutkija emeritusprofessori, valistaa metsästäjiä, ettei valkohäntäpeuroista ole havaittu olevan mitään haittaa!!
Itse olen ihmetellyt, onko maa-ja metsätalousministeriössä, ministereinä, riistahallinossa ja MTK:ssa ”toisaikasta” vedätettävää porukkaa, kun he eivät ymmärrä tätä tai kuuluvatko he ”hirvimafian” kovaan ytimeen?
Sininen:Puutiaisen levinneisyys
Punainen: Taiga-punkin (Siperian puutiaisen) levinneisyys
Palataan siis näyttöjen tielle. Ihmetellään vielä VHP-määriä.
Luken arvio edellisen metsästyskauden jälkeen oli 111 500. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 65,6 %. Jolloin kevään vasonnan jälkeen eläimiä olisi 1,656 x 111 500 –> n. 185 000.
Liikenne pedot ym verottavat n. 12 500. Metsästettävää jää 172 500. Jos kaadetaan n. 60 000 eläintä kuten on suunniteltu, jää n. 112 500, eli kanta pysyisi likimain ennallaan.
Arvio laskettiin bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vasatuotto, vuotuinen saalis, sen ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suupedoista johtuva poistuma.
Epäilemättä Luken on tehnyt laskennan oikein. Epätarkkuus tulee yllämainituista metsästäjiltä kerätyistä tiedoista, jotka ovat laskennan lähtötietoja.
Meillä on pitempi kokemus kyseisen laskentamallin käytöstä hirvikannan arviointiin. Ns takaisinlaskennan avulla on tarkennettu edellisten vuosien arvioita ja todettu, että aina ovat olleet alakantissa keskimäärin noin 20%. Hirvikannan arviointi on tarkempaa, koska tiedot kerätään seuruemetsästyksessä systemaattisesti.
VHP metsästys tapahtuu suurimmaksi osaksi yksittäisten metsästäjien kyttäyksenä. Laumoina edestakaisin vellovien eläinten määrän, sukupuoli- ikäjakautuman arviointi on hyvin hankalaa. Nämä tiedot pitäisi saada tarkkoina Luken käyttöön.
Metsästäjillä on kuitenkin taipumus arvioida alakanttiin eläinten määrä, etteivät vaan pääse loppumaan. Näin on joka vuosi tapahtunut hirviarvioissa.
On kyllä äärimmäisen epätodennäköistä, että nyt olisi VHP määrät yliarvioitu.
Jos oletamme, että metsästäjien arviot olisivat samalla tavoin alakantissa kuin hirviä arvioidessa, muuttuu tilanne näin:
VHP kanta olisi ennen kevään vasontaa 20% arvioitua suurempi 1,2 x 111 500= 133 800 ja vasonnan jälkeen 1,656 x 133 800 = 221 500 .
Liikenne pedot ym verottavat n. 12 500, metsästettävää jää 209 000. Siitä pois suunniteltu kaatomäärä 60 000, jäljelle jää 149 000.
Onko palstan autoilijoilla kokemusta/näkemystä tällaisesta ongelmasta.
Emännän pikkuato alkoi nykiä ja tuntui, ettei tehokaan ole sitä mitä ennen. Aikani ihmettelin ja totesin, että pakko on lähteä hakemaan apua korjaamolta. Siellä olikin heti syy selvillä EGR, eli päästöjen pienentämiseksi tehty pakokaasujen takaisinkierrätys pakosarjasta imusarjaan.
Imusarjassa oli töhnää ja imuventtiilit karstoittuneet. Koneessa on suorasuihkutus, joten bensa ei huuhtele ja puhdista imuventtiilejäkään kuten vanhemmissa koneissa. Vieressä oli pukilla uudenkarhea Sitikka, kolmipyttyinen ja sama homma.
Mitä h….ttiä, ovatko uudet moottorit tällaisia, että saadaan täyttämään päästönormit. Mitään ei saa tulla pakoputkesta ja kaikki kerääntyy koneen sisään? Ilmankos oli niitä päästöhuijauksia.
Pitääkö nyt tehdä henkilökohtainen päästöhuijaus ja poistaa koko EGR? Toisaalta, kun ajoneuvoverotkin määräytyvät päästojen mukaan, niin sehän on petos. Siinä joutuu kopeloimaan ohjelmistoakin, jotta homma onnistuu niin, ettei katsastuksessa narahda.
Muutamat putiikit mainostavat noin 500€:lla EGR:n poistoa. Mainiten samalla nettisivuillaan, että se on laitonta, siirtäen näin vastuun asiakkaalle.
Tästä itsekkäästä sukupolvesta tuskin on ongelman ratkaisijaksi. Me tuhoamme ilmaston, ympäristön meret ja metsät ja liikakäytämme luonnonvaroja. Omat hyvät ”fiilikset”, harrastukset ja huvit ovat tärkeämpiä meille kuin se minkälaisen ympäristön ja metsät jätämme tuleville sukupolville.
Ainoa toivo taitaa olla, että jostain Savon sydämestä nousee esiin joku nuori 16-vuotias metsäaktivisti Anton Thunberg. Raivaa tiensä median tietoisuuteen, eduskuntatalon rappusille ja pitää siellä palopuheen. Antaa sanallisen ruoskansa viuhua kohteena maa-ja metsätalousministeriö ja ministeri.
Anton Thunbergin puhe:
”Te petätte meidät”, Anton Thunberg sanoi tunteikkaassa puheenvuorossaan. ”Mutta nuoret alkavat ymmärtää teidän petoksenne. Jos päätätte pettää meidät, emme koskaan anna sitä teille anteeksi.”
”Emme päästä teitä pälkähästä””Vedämme rajan tähän. Muutos on tulossa, halusitte tai ette”, hän sanoi ja sai mielenilmaukseen osallistujilta äänekkäät suosionosoitukset. Kyyneleitä pidätellen hän syytti päätöksiä jahkaavia aikuisia sukupolvensa tulevaisuuden varastamisesta. Ettäs kehtaatte, Anton Thunberg tiuskaisi.
Teille on ollut täysin selvää 30 vuoden ajan, että harjoitettu hirvipolitiikka tuhoaa meidän nuorten sukupolvien metsät. Tiede ja metsäntutkimus on täysin yksimielisesti osoittanut, että syy metsien tuhoutumiseen on harjoitettu hirvipolitiikka. Te ette ole kuitenkaan tehneet mitään, ette yhtään mitään, korjataksenne virheet. Ettäs kehtaatte.
Olen unelmoinut tuulessa huojuvista suorarunkoisista, hento-oksaisista hongikoista ja hiilidioksidia sitovista rehevistä koivikoista. Mitä te jätätte meille? Juurikäävän ja kirjapainajien tuhoamat kuolleet kuusikot ja pensaikoksi järsityt koivikot, jotka ovat kuin saunavihtoja mutkaisen kepin päässä. Mitä ovat suuret peura-ja kaurislaumat tehneet luonnon monimuotoisuudelle? Kukat ja sen myötä pölyttäjät ovat häviämässä, uhkaatte jopa ruoantuotantoa.
Miten kehtaatte! Kameroiden ristituli kiihtyy CNN:kin on paikalla, täällä tapahtuu jotain. Nuori Anton heittää lisää löylyä kiukaalle ”How dare you..our forests are damaged by kuusipora….you have broken my dream…how dare you”
Metsätalousministeri luikkii häpeissään karkuun eduskunnan takaovesta huppu silmillään. Mielenilmaisijat, nuoret metsänomistajat, sytyttävät palamaan autonrenkaita. Paksu savu aiheuttaa Helsinkiin pelastuslaitoksen vaarahälytyksen. Media kiinnittää entistä enemmän huomiota asiaan. Metsien pelastusliike leviää Ruotsiin ja Norjaan. Se peittää alleen avohakkuukiellon käsittelyn, sillä avohakkuun todetaan olevan jopa hyödyllinen metsien pelastuksen kannalta.
Valtavaksi paisuva nuorten metsänomistajien metsienpelastuksen kansanliike alkaa tuottaa tulosta. Nuorelle aktivistille Anton Thunbergille myönnetään metsien, luonnon monimuotoisuuden ja hiilidioksidin sidonnan pelastamisesta Nobelin rauhapalkinto. Eikä sitä tarvinnut käydä rähmällään anomassa moneen kertaan, niinkuin Artti Mahtisaaren.
”Valkohäntäpeurojen määrän arvioiminen on osoittautunut haastavaksi muille paitsi Planterille .”
Erittäin valitettava tosiasia on, että muut eivät ”osaa”. Sitä voi tosiaan ihmetellä miten harrastepohjalla pari tuntia viikossa kannanarvíointiin käyttämällä voi lyödä 100 000-päisen metsästäjäjoukon tietojen perusteella arvioita tuottavan kokopäivätoimisen virkamiesporukan . Onko sen todella tarkoituskaan tuottaa oikeaa tietoa?
Esimerkki vuoden 2016 hirvijahdin jälkeisen kannan arvioinnista. Silloin 2017 julkaistut arviot olivat antoivat ymmärtää, että kanta oli laskenut lähelle 80 000. Itse laskin hyvin yksinkertaisin menetelmin, että ei pidä paikkaansa, kanta on yli 100 000. Vuoden 2019 hirvitietotaulukosta voi laskea, että vuoden 2016 hirvikanta on jälkeenpäin tarkentunut ylöspäin ja on nyt se 105 000, johon määrään pääsin itse reaaliaikaisesti jo kolme vuotta sitten.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/hirvia-120-000/
”Hän tuntuu tietävän tarkkaan otusten määrän jo nyt. Metsästäjät ja riistaviranomaiset riittävällä varmuudella vasta kolmen vuoden kuluttua. Valitettavasti nykyistä parempaa keinoa kannan arvioimiseen ei löydy mistään maailmasta , joten sen kolme vuotta joudumme odottelemaan , jotta tiedämme oliko Planter arvauksineen oikeassa.”
Valitettavasti olen oikeassa, eikä kyseessä ole arvaus!
Valkohäntäpeuran osalta tässä ketjussa aikaisemmin perustelin jo miksi nyt puolestaan se arvioidaan väärin. Niitä on nyt metsästyskauden alussa yli 200 000.
”Eläinten sukupuolirakennettakin ohjataan suositusten avulla vähemmän tuottavaan suuntaan. Mitä vielä pitäisi tehdä?”
”Urjalan sanomissa oli juttu, jonka mukaan metsästys on lähtenyt hyvin käyntiin. Saaliiksi saaduista aikuisista oli naaraita kaksi kolmasosaa, mikä on erinomaista. Juttu jatkui sitten lauseella: ”tällä vauhdilla verotus on jo yläkantissa.”
Eikä kannan tuottavuuden alentamisen perusteet ehkä ole hallinnassa. Ei lähtökohta ole se, että populaatiossa olisi yhtä paljon naaraita ja uroksia, jolloin automaattisesti naarasvoittoinen verotus johtaisi kannan tuottavuuden alenemiseen. Jos lähtötilanne on vahvasti naarasvoittoinen, voi lopputulos olla yllättävä.
Urjalan tilannetta en tiedä, mutta täällä kun liikun teillä tai luonnossa on kiikari mukana ja peuroja nähdessä kiikaroin mistä laumaa koostuu. Aika vähän on sellaisia, joilla on sarvet päässä tai pallit jalkojen välissä. Hyvä jos aikuisista viidesosa on uroksia.
Mitä jos Urjalassa onkin sama tilanne, jolloin 15 yksilön laumassa olisi 3 urosta ja 12 naarasta.
Ammutaan siitä Urjalan verotusmallin mukaan yksi uros ja kaksi naarasta. Jäljelle jää 2 urosta ja 10 naarasta.
Eli edelleen on yksi uros viittä naarasta kohti.Ammuttaan samasta laumasta taas yksi yksi uros ja kaksi naarasta. Jäljelle jää yksi uros ja kahdeksan naarasta.
Nyt naaraita on kahdeksan yhtä urosta kohti, voimakkaasta naarasvoittoisesta verotuksesta huolimatta naaraiden suhteellinen osuus kasvoi.”Vuodesta 2015 alkaen verotus naarasvoittoinen”
Riistaweb:in viimeisimmän 2017, tiedon mukaan koko maan saaliin urososuus oli 52,4% ja vasoilla 51,1%, ei ole kovin naarasvoittoinen.”Vuoden takaiseen verrattuna ollaan kaatomäärissä jo 40% edellä.”
Komeat prosentit, mutta katsotaan mitä niiden takana on, noin 1400 kaatoa enemmän kuin viime vuonna. Jos googlataan uutisia edellisiltä vuosilta aina on uutisoitu, että valkohäntäpeuroja on kaadettu ennätysmäärä. Tulee mielikuva, että homma on hallinnassaja määrä laskee, mutta nousee ja lujaa.
”Se, riittääkö porukalla virtaa teurastaa yli 60 000 valkohäntäpeuraa jahtikauden loppuun mennessä ,selviää vuodenvaihteen jälkeen.”
60 000 ei riitä, ei mihinkään, ei yhtään mihinkään. Luken kanta-arviot perustuvat metsästäjiltä kerätyn tiedon käyttöön. Uskooko joku tosissaan, että se tieto olisi oikea tai alakantissa. Hirvikannan arvioinnin tiedonkeruu on paljon systemaattisempaa ja luotettavampaa. Luken arvio niissäkin ollut jatkuvasti 20 % alakantissa takaisinpäin laskennan perusteella. VHP kolaritkin kasvoivat noin 23% vuodesta 2017 vuoteen 2018, sekin antaa osviittaa kannan kasvunopeudesta.
Jos oletetaan, että valkohäntäpeurojen kohdalla olisi sama virhe kuin hirvellä, niin oikeampi arvio kannan suuruudesta ennen viime kevään vasontaa olisi 1,2 x 111 500 = 133 800. Valkohäntäpeuran tuottavuus on suurempi kuin hirven. Hirvellä kanta kasvaa kevään vasonnassa 1,5 kertaiseksi. Jo pelkästää hirven tuottavuudella kesäkanta olisi yli 200 000, on erittäin todennäköistä, että niitä on nyt yli 200 000.
Tänä syksynä pitäisi kaataa ainakin 100 000 valkohäntäpeuraa, että kannan kasvu saataisiin (ehkä) pysähtymään.
Viittaan keskusteluketjun aloitukseen, syy tähän soppaan on riistahallinossa, ihan yksiselitteisesti. Tiedetty on mitä on tulossa ja lyöty lisää löylyä.
2014:
”Lisääntymissyklin takia kanta saattaa olla kohta reippaassa kasvussa.””Liikennevahinkojen lisäksi muuta haittaa istutuslajista ei vaikuta olleen, arvio tutkija Kaarlo Nygrén. – Luonnolle ei ole pystytty osoittamaan mitään haittaa.”
SE:n ohjeita. Kuvittelin, että näistä tapauksista olisi jo päästy eroon.
