Keskustelut Harrastukset Hirviä yli 100 000 ?

Tämä aihe sisältää 7 vastausta, 7 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Tolopainen 2 vuotta, 5 kuukautta sitten.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Hirviä yli 100 000 ?

    Merkitty: 

    Nyt kun tuli näkyviin Luken Hirvitietotaulukko_2017_xlsx, siitä
    löytyy mielenkiintoista tietoa. 2000-luvun hirviminimiä 71 000 vuonna 2011 on korjattu jälkeenpäin lentolaskenta, saalis ym tietojen pohjalta.

    Uusi vuoden 2011 määrä on noin 84 000.

    Riistaweb:n mukaan jäävä kanta on noussut noin 18 000 vuodesta 2011 vuoteen 2016. (kun korjataan Lappi/ Kainuu oikeat lukemat)

    Tämän mukaan talvikanta olisi nyt noin 102 000.

    Riistahavinnot.fi havaintomäärien mukaan jäävä kanta olisi noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 noin 23%.

    Sen mukaan kanta olisi nyt noin 105 000.

    Kun lähtötasoa vuodelta 2011 nostetaan noin 13 000, niin 2016 taso nousee vastaavasti. Näin yksinkertaisesti laskien määrä olisi 97 000.

    Pienempiä kaatomääriä kuin neljän vuoden periodi vuosina 2012 – 2015,
    löytyy historiasta vasta vuosilta 1995-1998. Sen seuraukset tiedämme.

    Luken ohjelmat varmaan laskevat kanta-arviot oikein, mutta toimitetuissa lähtötiedoissa saattaa olla ”puutteita”?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minusta Planter ansaitset ison hatunnoston, kun kaivoit esille aivan oleellisen asian: sen että hirvitalousalueilla tavoitetiheys on yleensä suurempi kuin sidosryhmien haluama tiheys. Todellinen hirvitiheys maastossa on valitettavasti vielä tavoitetiheyttäkin suurempi! Tilanteen karu todellisuus näkyy hyvin kuvasarjasta:

    Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016.pdf

    Selite: ”hirvikannan tiheyden, sen 95% luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2016. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle vuoden 2015 keväällä asetetut tavoitetiheydet.”

    Tilanteen korjaaminen vaatii ehkä lainsäädäntötoimia, eli kestävän metsästyksen määritelmää joudutaan tarkentamaan siten, että sidosryhmien näkemys hirvieläinkannoista on riistakonsernia velvoittava.

    rööri roope

    Aikanaan  70-80 luvulla Pirtajärven alueen Olli piti huolen ettei vasoja ollu niissä maisemissa.Ollin luona kun kävi hän tarjoili aina hirvisopan ja samalla teki selon hirvikannasta eli aikuisia on vasoja ei kuullema,vasat kuolleet petojen saaliina.

    Olli jätti aikuiset seuralle.Tykkäsi vasan lihasta.

    Kuuluin hirviporukkaan Olli ei.Tuollainen systeemi on hyvä.Eli lihat pataan ilman lupia mo saa metsästää rajattomasti omilta mailtaan.

    Muuten Olli ei kärynny salakaadoista koskaan.

    wanhajätkä

    Vasaran Kustulla jäi kuulemma rajattomasti lupia seuraavillekki sukupolville. Kittilässä. Lupien käyttäjät vaan on vähissä. Poliisina oli sillä alueella Metso. Tuli Kustun luo….pakko hänen on nyt tutkia ku ilmottivat. Missä suolla on ne lihat. Kustu että tuollahan ne on navetan ylisillä. Metto että kiikuppa sinne ja nakkele alas. No Kustu nakkeli lihoja ni yks lapa tuli vihasesti takasi ja Metto huusi…toppaile, oo tarkempana…tuli kaks saman puolen lappaa…

    No pikku sakkohan siitä tuli

    Planter Planter

    Linkissä kuva, josta voi voi paremmin haarukoida nykyisen hirvikannan suuruutta. RiistaWeb:iä ja lumijälki-indeksiä ei käytetä Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio laskelmissa, joten niitä ei ole ollut tarve mitenkään ”säätää”, jotta käyrän loppupään nousu saataisiin taittumaan tai kaartumaan alaspäin. Joten alkakaa kaikki kynnelle kykenevät virittämään niitä aitoja, on tulossa vaikeat ajat.

    RiistaWeb:issä on riistanhoitoyhdistyksiltä kerätyt hirvikanta-arviot.

    Lumijälki-indeksi perustuu kolmiolaskentaan.  Riistakolmio on maastoon merkitty tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat 4 km pitkä. Talvella lasketaan lumijälkien perusteella nisäkkäät. Samaa riistakolmiota käytetään vuodesta toiseen. Suomessa lasketaan noin 1000 kolmioita.  Absoluuttisia eläinmääriä ei saada, mutta käsitys siitä, mihin suuntaan kanta kehittyy.

    http://aijaa.com/aL3H6p

    Metsuri motokuski

    Ensi vuonna alkaa ”suuri lahtuu”. Tiet auki ja puomit pois ensi syksynä. Hirvikantaa supistetaan niillä alueilla joissa kanta on liian suuri.

    suorittava porras suorittava porras

    Tietysti on myös hyvä tuoda mahdolliset hirvivahinkoalueet välittömästi paikallisen hirviseurueen tietoon(kirjallisena) ja laatia yhdessä em tahon kanssa suunnitelma hirvien vähentämiseksi  . Konseptin on oltava valmiina hyvissä ajoin ennen jahdin alkua . Riistakamerat voi viritellä yhdessä metsästäjien kanssa jo keväällä tuottamaan arvokasta seurantatietoa . Ilman maanomistajan lupaa eivät metsästäjät saa kameroita asentaa .

    Tiheästi asutulla seudulla metsästäminen on usein mahdotonta ilman erityisjärjestelyjä . Ampuma-asetta ei voi käyttää 150 metriä lähempänä asumusta . Tästä on mahdollisuus tinkiä , jos asiasta sovitaan erikseen eikä ampumien aiheuta muuta vaaraa . Kesyt ongelmahirvet voidaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja sopimuksilla hoitaa pois päivitä . Metsästäjät eivät kuitenkaan tule toisten nurkkiin metsästämään ilman erillistä pyyntöä.

    Suunnitelmien ja sopimusten on siis oltava valmiina ennen jahtikautta,koska  toiset lopettavat metsästyksen jo lokakuussa , toisilla taas homma voi jatkua joulukuun lopulle. Jahdin sujuminen riippuu paitsi hirvien määrästä , myös metsästäjien tehokkuudesta . ”Kuuma” tieto tehokkaan porukan hallussa johtaa varmimmin haluttuun lopputulokseen .

     

    Tolopainen

    Tänään näin pari hirveä metsäreissulla, ovat jo tulleet talvehtimisalueelta lähemmäksi asutusta. Hyvin näytti liikkuminen onnistuvan, lunta on niin vähän. Jälkiä näkyi myös runsaasti myös yhdet ilveksen jäljet.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)