Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Olen samaa mieltä että järjestelmässä ei ole vikaa, mutta sen käyttäjissä on.”
Kyllä järjestelmässä on vikaa, tai siinä ettei järjestemän käyttöä valvo kukaan. Järjestelmän yksi tarkoitus on pitää vahingot kohtuullisina. Se ei toteudu, vaikka ihan lakiteksteissä lukee näin. Järjestelmässä ei saa olla porsaanreikiä. Jos vaikka verotukseen jätetään porsaareikä, niin kaikkihan mene siitä livahdetaan läpi. Moraali on aika venyvä käsite, kun on oma etu kyseessä.
Nykyisellä järjestelmällä voidaan toteuttaa riistahallinon menestystarina ja metsätalouden menetystarina. Se on muutettava.
Koska maanomistajalla ei ole oikeutta metsästää tai päättää hirvieläinten metsästyksestä maillaan, niiden metsästys voitaisiin ihan virallisesti irroittaa maanomistuksesta. 150 metrin suojaetäisyys asutukseen, ei muita rajoituksia. Jäisi pois puljaaminen vuokrasopimusten ja sirpalealuiden kanssa ja kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Hyvin yksinkertaista ja tehokasta.
Kovin kuuluu hämärissä paukkuvan, mutta tuskin riittää.
Otetaan varovainen oletus, että valkohäntäpeurakannan arvio saman verran pielessä kuin ovat olleet hirviarviot, eli 20% alakanttiin. Tällöin elukoita olisi ollut keväällä 1,2 x 110 000 = 132 000.
Hirvikanta lisääntyy keväisen vasonnan jälkeen noin 1,5 kertaiseksi. Valkohäntä on synnyttää enemmän kansos- ja kolmosvasoja ja aika vähän näkyy sarvipäitä laumoissa. Mitäpä jos vasonta kasvattaa kannan 1,8 kertaiseksi, silloin niitä onkin jo 237 000.
Tiirola 1.10.2013:
”Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista.”Luken arvion mukaan hirvimäärän minimi oli 2012, jolloin talvikanta noin 86 000. Sen jälkeen kanta kasvoi ja oli Luken arvion mukaan 105 000 vuonna 2017. Arviot tarkentuvat viiveellä takaisinlaskennan avulla. Vuoden 2018 arvio tarkentuu myöhemmin melkoisella varmuudella myös yli 100 000 yksilöön.
Hirvikanta on suurentunut noin 20% sen jälkeen, kun MTK vaati kuusi vuotta sitten tavoitehaarukan puolittamista.
Sakkia on YLE:ssä kuin merenmutaa valvomassa etujaan, sinne pitää vaan lobata omia edustatajia trollaamaan. Rahaaa kyllä riittää, eiköhän 15 000€ kokousvuosipalkkiolla joku suostu lähtemään? Näkyy eräskin metsissä käyskentelevä harrastajaryhmä saaneen oman erityisasiantuntijansa hallitukseen valvomaan tiedostusta, että hirvikärpästen isäntäeläimet vähenevät jatkuvasti.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/yleisradio/ylen-hallintoneuvosto
Yritin kaupata tatteja pystykaupalla Dallalle ja ostaa jalkojen katkonnan valvonnan mhy:ltä. Katsotaan miten käy.
https://www.dallavalle.fi/fi/kerays+ja+osto/sienten+poimintaohjeet/
Kyllähän uutista katsoessa tuli mieleen, miksi kysellään ihmisiltä asiasta, josta eivät ole lainkaan hajulla. En kuitenkaan tiedä oliko uutisella juurikaan ihmisten mielipiteitä muokkaava vaikutusta.
Enemmän olisin huolissani ns. ”asiantuntijoiden” lausunnoista, joilla on päättäjien ja kansan silmissä enemmän painoarvoa.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korholan ja hänen kansainvälisen työryhmänsä tiedotteesta:
”Biopohjaisesti tuotetun energian hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiamäärää kohden selvästi jopa pahinta ilmastosaastuttajaa, kivihiiltä, suuremmat”, tiedotteessa sanotaan.
En ihan purematta niele, että tilanne paranisi, jos nopeasti hajoavat hakuutähteet jätettäisiin pois energiakäytöstä ja korvattaisiin vaikkapa kivihiilellä.
Mahtaisiko tiedotteen sisältöön vaikuttanut se, ettei työryhmän jäsenillä ole metsäalan koulutusta tai kokemusta ja ryhmän jäsenten edustamat isommat valtiot ovat enemmän ”kivihiiliriippuvaisia” (mm. Saksa, Puola).
Hyvin toimittu Metsurimotokuski!
Mielestäni Tiirolan toiminnan kritisointi on sensijaan aiheellista. Hän on kyllä vuosikaudet vaatinut ja vedonnut pienentämään hirvieläinkantaa, mutta se on jäänyt kirjoittelun tasolle.
Luken mukaan täällä meidän hirvi”talous”alueella hirvien talvikanta on ollut viimeiset 20 vuotta , joka vuosi, yli 4 / 1000 ha. Nytkin tämä on nimenomaan alueellisen riistaneuvoston tavoite. Metsäpinta-alakin on vain noin 60% maapinta-alasta, joten tiheys metsissä lähes tupla ja päälle pienemmät hirvieläimet muutamia kymmeniä / 1000 ha.
Hirvikannan hoitosuunnitelma ja kaikki muutkin mm. metsäkeskuksen lähteet toteavat, että kehityskelpoisen taimikon perustaminen yli 4 /1000 ha hirvitiheyksillä ei onnistu. MTK ohjaa siirtymään jatkuvaan kasvatukseen, josko siinä hirvivahingot olisivat pienemmät. Kyseessä on aivan selvästi kohtuuton haitta metsätaloudelle.
Metsästyslaki 26 §
”…pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”
Riistakeskus on täällä 20 vuoden ajan huolehtinut, että vahingot ovat pysyneet kohtuuttomalla tasolla. Sidosryhmien vaatimuksiin pienentää hirvikantaa on viitattu kintaalla. Riistaneuvoston puheenjohtajan mielestä se on kohtuuton vaatimus.
Tietysti aina pitää pyrkiä sopimaan asioista, mutta kun ei toinen puoli suostu, vaan pitää kohtuuttomana vaatimusta, että metsää pitäisi pystyä uudistamaan muullakin kuin kuusella. Eikö olisi MTK:n aika käyttää järeämpiä aseita ja mittauttaa oikeudessa onko lakipykälillä mitään merkitystä. Ei tunnu MTK:ta hetkauttava yhtään se, ettei metsää osassa maata enää pysty uudistamaan…sellainen olo tässä tulee.
Ehkä Metsurimotokuskin sanat” Metsästäjät eivät sitä näköjään tee omaehtoisesti ilman painostusta” pätevät myös riistahallintoon?
