Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä sillä alueella on pahoja ongelmia. Merilapin alueella Tervolassa ja Kuivaniemellä on istuttu oikeudessakin puimassa tilannetta. Pakallisilla metsänomistajilla ja metsästäjillä ei ole mitään sananvaltaa siihen minkälaisia hirvimääriä teillä ja metsissä liikkuu.
Metsästystapahtuman ulkopuolella nähdyt hirvilaumat eivät ole hirvihavaintoja, eivätkä kolaroidut hirvet ole hirvihavaintoja. Ne ovat niitä suorittavan portaan kammoksumia arvioita, joilla ei ole mitään tekemistä hirvikannan koon kanssa.
https://yle.fi/uutiset/3-9929276
Kun hirvitiheys alueella oli tavoitehaarukassa, niin hirvien lähes rauhoittaminen oli käsittämätön temppu. Sama tapahtui valtakunnan tasolla. Hirviä oli 2012 yli 85 000, kun tavoite oli 76.000, siitä huolimatta kaatolupamäärät puolitettiin pariksi vuodeksi ja hirvikanta nostettiin yli 100 000 määrään.
Hakkaraisesta metsäministeri niin nousee laatutyvi arvoonsa, pätevyys riittää ja ymmärtää tärpätin päällekin.
Sehän ministerin paikka on ollut vanhoilla puolueilla palkkiovirka. Kun on kuluttanut housunpersuuksia riittävän kauan eduskunnassa, pätevöityy metsäministeriksi, vaikka ei tietäisi maasta ei kuusta mitään, eikä osaisi kieliä.
Päätökset tehdään EU:ssa, mutta voihan sitä värkkäillä jousipyssyn kanssa kotinurkissa.
”Tällöin taimet tuottavat runsaasti makua heikentäviä haitta-aineita.”
Ammutaan nyt alas tämäkin urbaani legenda. Kun hirviä on kohtuullinen määrä taimikkoalaan nähden, silloin ne valitsevat mieleistä sapuskaa. Kun niitä on riistaneuvoston päätöksellä enemmän kuin taimikot kestävät, syödään kaikki, kyllä maistuvat haitta-aineetkin.
Vaikka yhtään risua ei ole varjostamassa taimia ja aurinko pääsee porottamaan niihin koko päivän ja haitta-ainepitoisuus on tapissa, niin kylvötaimikostakin syödään osa taimista kokonaan ja lopuista vuosikasvut, joka ikinen vuosi. Kun taimet ovat saavuttaneet 30 cm pituuden alkaa syönti.
”kasvavat vuosia nopeammin hirvien ulottumattomiin latvuksensa osalta.”
Taimikko ei edes ikinä saavuta sellaista vaihetta, että riistakeskuksen hoito-ohjeita siihen voisi soveltaa.
Näistäkin haitta-aineisista taatusti kynitään taas viimevuoden kasvut, kun tulevat näkyviin lumen alta.
Lapin kaikkiin lukuihin kannattaa suhtautua erittäin suurella varauksella.
Esimerkiksi RiistaWeb kertoo Lapin vuoden 2016 hirvikannaksi 81 692 ja vuoden 2017 metsästyksen jälkeen jääväksi kannaksi 235 951. Kyse ei ole yksittäisestä näppäilyvirheestä vaan puolessa Lapin kunnista luvut ovat mitä sattuvat. Vaikka näitä lukuja ei käytetä Luken kanta-arvioihin, niin tuskin voi olettaa, Lukelle annettavat tiedot olisivat kovin luotettavia.
Tuli taas uusia ohjeita miten yritetään välttä hirvituhot taimikoissa.
”Mäntytaimikon tiheyden kasvattamisella voidaan vaikuttaa vahinkojen syntymiseen ja se voi olla hirvikannan rajoittamista tehokkaampi keino vahinkojen vähentämisessä. Hirvivahinkoalttiissa taimikossa voidaan kasvattaa jopa 4 000–11 000 tainta/hehtaari, mutta samalla kannattaa huomioida, että Kemera-tuen edellytys on kasvatettavan puuston osalta enintään 5000 runkoa/hehtaari varhaisperkauksen jälkeen.
Aukkoisuus voi lisätä hirvivahinkoriskiä ja mikäli taimikossa on aukkoja, kannattaa niihin jättää lehtipuuta. Lehtipuun määrään voidaan kasvattaa suosimalla reikäperkausta, jolloin poistetaan vain mäntyjä välittömästi haittaava lehtipuusto.”
Reikäperataan ja jätetään 10 000 kpl / ha ?
