Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kuusi kärsii pintajuuristonsa vuoksi kuivuudesta pahimmin Suomalaisista puulajeista.
Märkyyden, roudanpuuteen ja myrskyjen seurauksena kuusi kaatuu pitkien syyssateiden jälkeen helpoiten.
Edellä mainituista syistä kirjanpainajien kannat vahvistuvat. Kuusikoissa tulevat lisääntymään kirjanpainajatuhot.
Kuusen 20 vuotta kestänyt jatkuvasti ja edelleen lisääntyvä määrä Suomen istutuksissa on järjetön. Katsoo sitä sitten biologiselta, ilmastonmuutoksen tai taloudelliselta kantilta. Näin on maa-ja metsätalousministeriö päättänyt, että kuusella mennään ja lisätään edelleen.
Tulevaisuus voi olla jotain tämän näköistä:
http://www.luonnonvarassa.fi/artikkelit/vltavan-lahteilla.html
Otin tuon 0,06% esille sen vuoksi, että se oli valtakunnallisen riistaneuvoston edellisen puheenjohtajan laskema luku, joten voisi olettaa, että se oli vakavissaan laskettu ja riistaneuvostolla sellainen käsitys, että tuhot ovat aivan marginaalisia.
Eteläisessä Ruotsissa oli Södra päätynyt vahinkolaskemissaan 14%:iin, eli 230 kertaiseen vahinkoon.
VMI mukaan Suomessa on hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja noin miljoonalla hehtaarilla, eli 0,06% aiheuttaisi sellaisen tuhon. Saman kaavan mukaan laskien Ruotsissa olisi taimikkotuhoja 230 miljoonalla hehtaarilla. Se on aika paljon, kun Ruotsin metsäpinta-alakin on vain 30 miljoonaa hehtaaria.
Valtakunnallisen riistaneuvoston olisi syytä tarkistaa laskukaavojaan, jotta asian vakavuus tajuttaisiin. Ehkä neuvoston MTK:n ja Metsäkeskuksen edustajat voisivat auttaa ainakin oikean suuruusluokan hahmottamisessa?
Aika suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa hirvivahingot 0.06% ja Ruotsissa 14%.
”Keskimääräinen kasvun menetys, jos hirven laiduntaminen jatkuu 2015/16 tasolla on noin 14 prosenttia nykyisestä ”sadonkorjuutasosta”. Koko Götalandin tappio on 3,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.”
https://www.sodra.com/sv/skog/medlem-i-sodra/naringspolitik/viltforvaltning/
Aitaamisella ei mitenkään pysty turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, pitäisi aidata koko lounainen Suomi, ehkä synkimpiä kuusikoita lukuunottamatta.
Nuo edellä esitetyt Ruotsalaisten aitaukset on tehty opetustarkoituksessa, että täysin asiaa ymmärtämätönkin näkee oitis, mikä on laidunnuksen vaikutus.
Olen hoitanut yhtä tienpätkää raivaamalla noin joka kolmas vuosi tienvarret raivaussahalla. Siinä on sellainen rehevä lehtomainen notkelma, jossa on ollut monipuolinen lehtipuupusikko. Viime kesänä ei tarvinnut raivata. Kaikki lehtipuu oli syöty, tervalepän taimien liimamaiset lehdetkin oli riivitty, kuusen taimien vuosikasvut oli syöty. Notkelmassa on ollut upeita metrin korkuisia saniaispuskia, jotka olen ennen jättänyt kulkijoiden silmien iloksi. Nekin oli kaluttu maan tasalle, koskaan ennen ei ole niin tapahtunut.
Eikä muuten pidättele sähköaita valkohäntälaumaa. Kun lauma pelästyy pomppaa ensimmäinen yli, toinen ehkä ali ja sitten loput kymmennen vievät nauhat sorkissaan ties minne. Aitaa pitäisi huoltaa lähes päivittäin, eli metsäpalsta pitää olla omalla takapihalla.
Alkuperäinen tiedote:
ja raportti:
ja lyhyempi versio:
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/02/Mediatilaisuus_18022019.pdf
Ruotsissa Metsäyhtiö ja metsänomistajajärjestö Södra pani tiukan, männyntaimien vahingoilla mitattavan rajan vuoteen 2021, jonka mukaan männylle saa aiheutua enintään 5 prosenttia vuotuista vahinkoa. Jos eivät asiat tule kuntoon, hirvihallinnon nykymalli loppuu.
Mittarina on siis sorkkaeläinten aiheuttamat vahingot, määrä on oltava tasolla, jolla vahingot ovat metsätalouden kannalta siedettäviä. Suomessakin olisi syytä siirtyä hirvieläinkantojen tavoitemääristä ja hoitosuunnitelmien laatimisesta metsänhoitosuunnitelmiin. Siis määrät sille tasolle, että metsätaloussuunnitelmat voidaan toteuttaa.
Lisäksi Södra havainnollistaa sorkkaeläinten vaikutusta aidatuilla koealoilla ”viltdemohägn”.
Södra ympäristökouluttaa porukkaa. Oppimateriaalina on mm. kymmeniä Södran toiminta-alueen ”viltdemohägniä” – aitausta, joihin eivät sorkkaeläimet pääse. Niissä ei voi olla huomaamatta, miten valtava sorkkaeläinten vaikutus on kaikkeen kasvillisuuteen. Pihlajaa, raitaa ja haapaa riittää, kun ne aitauksen ulkopuolelta on kaluttu olemattomiin. Eli luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät lehtipuulajit syödään.
https://www.landskogsbruk.se/skog/sodras-kraftanstrangning-ska-minska-betesskadorna/
Tämä linkki on ollut täällä aiemminkin, se kuvaa hyvin miten tilanne on kärjistynyt paikoin aivan kestämättömäksi. Hirvieläinten laidunnuspaine on paikoin, ihan oikeasti, 100-kertainen verrattuna esim Kainuuseen.
Hehtaarin parin avohakkuualat ovat aivan mitätön ongelma verrattuna tähän. Sitä ei vaan jostain syystä ymmärretä.
Tulos on ihan sama selitttääkö ongelmaa poliitikoille tai metsätien varressa olevalle lahopuupinolle. Edes vihreät eivät edes vaivautuneet vastaamaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.346434
