Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei nyt kuitenkaan laiteta kenttäoikeudessa suorittavaa lusimaan:
”koealamittauksen tietokoneohjelma kertoi , että 13 runkoa olisi riittänyt. Tavoite 13×50= 650 r/ha. jäi 700.”
Kuka on määritellyt tuon tietokoneohjelman tavoitetiheyden, joka heittää aivan liikaa Tapion suosituksista?
Saako motokuski ruuvata sitä mielensä mukaan ja onko hänellä edes mahdollisuus säätää sitä?
Vai onko koneurakoitsija, koneen omistaja, motokuskin työnantaja, ruuvannut sen tuohon?
Vai onko leimikon hakkuuoikeuden haltija, ostaja, sanellut sen?
Vai onko Ponssen koneeseen jäänyt tehtaalta lähtiessä sattumalta tuollainen arvo ja sillä sitten hakataan 20-30 vuotta?
Kannattaisi mitata puoliympyrän sijaan koko ympyrä, silloin tulisi ajourakin aina mukaan.
Viikossa ehti lehti tännekin. Aloituksen tarkoitus oli keskustella katkonnasta. Ei oikein ottanut tulta, lieneekö täysin loppuun kaluttu luu. Eipä tuossa jutussa ollut juurikaan uutta, mitä nyt romutettiin sekin urbaani legenda, että sahayhtiöiden katkonta olisi aina parempi kuin kolmen suuren.
On tämä käytössä oleva puukauppatapa aika erikoinen, ei vastaavaa löydy varmaan mistään. Ostaja tekee kauppakirjan, määrittelee kaikki kaupan ehdot ja kaupanteon jälkeen katsoo miten omista lähtökohdistaan saa hyödynnettyä ostetun materiaalin parhaiten ja sitten maksaa myyjälle sen mukaan.
Olisiko ”pystykauppa” mahdollista vaikkapa asuntokaupassa. Kauppakirjaan merkitään ostajan arviohinta. Kun uudet asukkaat ovat muuttaneet asuntoon, he katsovat miten hyvin se soveltuu heidän käyttöönsä. He huomaavat, että osa asunnon pinta-alasta on heille hukkaneliöitä (”kuitua”) ja maksavat niistä neliöistä vain kolmanneksen.
Ihan hullua? Miksi sitten metsänomistajat suostuvat tällaisen kauppatapaan. Olemmeko keskimääräistä tyhmempää porukkaa? Ehkä olemme, ehkä ei.
Parempi selitys saatta olla se, ettei metsänomistajilla ole minkäänlaista edunvalvontaa. Suuri sekalainen porukka, josta valtaosa ei ikänään tee puukauppaa tai yhden kaupan eikä ole lainkaan ”kartalla”, eikä edes kiinnostunut asiasta. Lisäksi halvan raaka-aineen saanti metsäteollisuudelle on yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa. Raippakin kaivetaan esiin, jos puu ei kulje.
Kokeilin kerran hyvin yksinkertaista, kohtuullista, helposti valvottavaa, henkilökohtaista edunvalvontaa. Kirjoitin hakkuusopimukseen lisäyksen ” Kuusi, latvatukin maksimiläpimitta 18 cm”. Menestys oli huono.
Talon sähöverkossa kiinteästi olevilla laitteilla ei 16A pääsulaketta saisi palamaan, mutta kun käytän autotallissa 2000W työkaluja ja huonolla tuurilla sisällä heitetään uuni päälle ja pölynimuri samaan vaiheeseen kuin autotallin sirkkeli, niin sitten ehkä pomppaisi sulake. 6€/kk säästäisi siirtomaksussa 25A—16A ja sulakkeen pohjien vaihtokin maksaa jotain joten ei ole tullut tehtyä.
Ilmalämpöpumppu ja kaksi varaavaa takkaa on kelpo systeemi. Ilmalämpöpumppu hoitelee lämmityksen yksin noin 8 kk vuodesta, muulloin lähinnä ilman kierrätyksen. Omakotitalo, asuinala 125 m2. Pakkaskautena kuluu vuodesta riippuen klapeja 4- 8 pinomottia. Sähkönkulutus 8000 KWh vuodessa kahtena edellisenä vuotena, sisältää kaiken, lämmitys, vedenlämmitys, ”taloussähkö”. Suurin hetkellinen teho 3 kW, koska ei sähkökiuasta.
Uutisointi hirvivahingoista on vähän mitä sattuu.
Kolme vuotta sitten uutisoitiin pohjanmaalla, että hirvivahingot ovat historiallisen alhaalla ( koska korvaussummat olivat historiallisen alhaalla)
https://yle.fi/uutiset/3-7866962
Saman logiikan mukaan nyt pitäisi uutisoida, että hirvivahingot ovat moninkertaistuneet, mutta nyt ovatkin korvaukset moninkertaistuneet, eivät vahingot.
Metsälehden otsikko on oikein, mutta metsänomistajille maksettava korvaussumma (1,4 milj.) on uutisessa väärin. Samoin näkyy olevan muillakin tiedotusvälineillä. Lieneekö tarkoitus rauhoitella kuumana käyviä metsänomistajia niputtamalla taimikkokorvausuutiseen juurikaspellotkin, että korvaus näyttää paremmalta?
https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvivahinkokorvauksissa-iso-nousu/
Korvaussummassa ovat mukana myös maatalousvahingot, mikäli uskomme riistakeskuksen vuoden 2017 tilinpäätöstä, joka kertoo näin:
”Hirven aiheuttamien, korvattavien metsätalousvahinkojen määrä 937 217 € on yli kaksinkertainen edellisenä vuotena korvattuun verrattuna. Hirvieläinten aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin riistavahinkorekisterin mukaan 439 901 euron arvosta”
”Kaippa ne hirvien telomat koirat ovat kuitenkin poikkeus”.
Kuten aikaisemmin kommentoin, niin ne ovat yleisempiä kuin susien telomat, mutta niitä ei yleensä uutisoida. Tässä kuitenkin malliksi parin uutista, joista pitäisi ymmärtää, että hirvet ja liikenne todella tappavat hirvikoiria enemmän kuin sudet.
https://yle.fi/uutiset/3-9976704
”Metsästyskoiran auton alle jääntiä en ole edes kuullut tapahtuneen”. ”Removax” nimisellä aineella saa vaikut korvista ja sitten kuulee:
https://yle.fi/uutiset/3-6850206
En mitenkään vähättele hirvikoirien susivahinkoja. Tiedän kyllä vihan tunteen kun oma koira raadellaan kuoliaaksi, omalle koiralle on käynyt näin, tosin tekijänä oli toinen koira. Yritän vaan laittaa asian oikeaan mittakaavaan. Viime vuonna susien telomia koiria oli 43 ja se oli vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Jos sitä verrataan hirvieläinten aiheuttamiin 5000-10000 vuotuiseen kolariin ja taimikkotuhoihin, niin onhan se pienempi ongelma? Lehtien uutisoinnin perusteella tulee hyvinkin mielikuva, että susi on suurin ongelma, samoin kansanedustajien mielestä:
Eikä se ole mielestäni vähättelyä tai provosointia jos vertaa susien aiheuttamia vahinkoja muiden riistaeläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Tietysti niin pitää tehdä ja sitten kohdistaa toimenpiteet ensisijaisesti suurimpien vahinkojen aiheuttajiin. Ei kai kukaan sentään ole verrannut riistaeläinvahinkoja rattijuoppojen aiheuttamiin vahinkoihin.
Närpiöläisten rähinässä on kuitenkin kyse hyvin marginaalisesta asiasta, lieneekö vastaveto sikäläiselle MTK:n hirvikapinalle, yritetään laittaa tilanne susien ”piikkiin”? Hirvikoiria kuolee metsästyskauden aikana hirvien potkimana ja auton alle jääneinä moninkertainen määrä verrattuna susien tappamiin.
Tänä vuonnakin paksusta lumipeitteestä johtuen jotkut seurat menettivät hirven potkusta jopa useamman koiran. Suden tappamia koiria on tilastoissa vuositasolla 30-50. Viime vuonna 43. Suden tappama koira on etusivun juttu, hirven tappama koira ei ylitä uutiskynnystä. Harvinaisella tapahtumalla on aina suurempi uutisarvo kuin yleisellä.
Metsästyslaki määrittelee esimerkiksi hirvien osalta, että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla. Hirvionnettomuuksissa kuolee vuosittain 2-4, loukkaantuu noin 200. Se on ilmeisesti onnettomuuksien kotuullinen taso, koska ”tavoitellaan” kantaa, jonka seurauksena tällainen onnettomuusmäärä saavutetaan.
Ilmeisesti susien osalta noudatetaan samaa linjaa ja miksi ei noudatettaisi? Jos sudet tappavat ja syövät vuosittain muutaman ihmisen ja raatelevat sairaalakuntoon parisataa, niin sen on vielä kohtuullinen vahinko, joka ei aiheuta toimenpiteitä.
Ehkä sudesta voitaisiin saada jopa seuraava riistahallinon menestystarina, jos kanta nostettaisiin edellä mainituissa kohtuullisten vahinkojen määrämissä rajoissa niin suureksi, että se vetäisi tänne ulkomaisia adrenaalimyrskyä ja jännitystä hakevia metsästäjiä, jotka voisivat sitten poistua täältä kotimaahansa, lompsa tyhjänä ja susiturkki päällä.
Holderiksi siirryin teknohuuman jälkeen ja se on osoittautunut hyväksi taloudelle ja hermoille. Muutaman kerran vuodessa kurkkaan mitä salkulle kuuluu. Rahastot voivat veivata salkun sisältöä jatkuvasti, kun verottaja ei iske voitollisiin myynteihin. Yksityissijoittajan pääoma vähenee jokaisessa voitollisessa myynnissä verojen takia.
Kallein sijoitus oli aikanaan Kauppalehden ja Arvopaperilehden tilaaminen ja niissä olevien juttujen uskominen. Nuorena keltanokkana ymmärsin väärinpäin sijoitussuositukset. Analyytikot ja välittäjät tietysti suosittelevat osakkeita myytäväksi, jos he haluavat niitä itse ostaa ja ostettavaksi, jos he haluavat niitä itse myydä. Kauppaa pitäisi tehdä koko ajan, että välityspalkkioita valuu välittäjille, osta, lisää, vähennä, myy.
Jos nyt alkaisi veikata pörssiromahdusta ja myisi osakkeet pois, voitolle pääsy edellyttäisi, että pörssi notkahtaisi vähintään 30%. Teknohuuman jälkeen huolella rakennettu salkku näkyy olevan satoja prosentteja plussalla, joten myydessä menisi veroa yli 20% ja osingot keskimäärin 4%/vuosi jäisi saamatta, kun laittaisi rahat 0-korolle odottamaan. Romahdus voi tulla vuoden kuluttua tai kolmen tai ei ollenkaan, vaan nousu loppuu ja jää heilumaan näille lukemille.
