Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Linkin dokumentissa on kartta josta näkee vhp tihentymät, suurimmillaan tosiaan yli 50 / 1000 ha. Kasvuvauhti on huima, kertoo kuva 1. Kyllä Varsinais-Suomessa on Luken mukaan yli 17 000, RiistaWebin lukema on liian pieni.
Jos oikein laskin, niin 2017 oli hirvikolareissakin kohtalainen hyppäys:
2015 1 808
2016 1 880
2017 2 172Makasiinissa oleva kartta päivittyy vasta parin kolmen vuoden kuluttua tarkemmaksi, jos historia toistaa itseään tullee noin puolikas hirveä lisää.
Alla olevat kartat kertovat ehkä paremmin miksi tämä on vaikeaa. Paikoin on tihentymiä, joissa voi olla havaintoja yli 50/ 1000 ha, vastaavasti on alueita, joissa ei ole tai ei ole havaittu juuri lainkaan elämää. Kun tavoitteet asetetaan niin, että joka paikassa pitäisi olla metsästettävää, niin joissakin paikoissa niitä on ihan mahdottomat määrät.



Onkohan luonnonsuojeluliitolla ymmärrys siitä, että jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsät kuusettuvat entistä enemmän ja kuusettuminen on jo nyt vähentänyt sitä paljon puhuttua monimuotoisuutta.
https://www.metsalehti.fi/uutiset/luonnonsuojeluliitto-haluaa-vahentaa-avohakkuita/
Kyllä sikafarmareille maksetaan tuotantotukia, eikä hän tiedä possun myydessään mihin sen liha tiensä löytää. Yhtälailla kuin puuntuottaja saa Kemera-tukea, eikä tiedä meneekö pöllistä tehty sellu vientiin vai kotimaan käyttöön. Jotkut ovat sitä mieltä, ettei Kiinaan kannata viedä lihaa. Sen tuottaminen maksaa 2€/kg ja myydessä siitä saa 1€/kg. Koska tuotanto on voimakkaasti tuettua valtion kannattaisi lähettää Kiinaan pelkkää rahaa kassasta.
Ei riistanruokinnasta eroon pääse. Sehän on ”riistanhoidon” tärkein tehtävä ja erittäin massiivista. Taitaa olla suurimmassa osasssa seuroja velvoite osallistua ruokintaan, ellei osallistu, niin pitää korvata osallistumattomuus rahallisesti seuralle. Eihän toisten ruokkimia eläimiä voi ampua. Seuroja on Suomessa noin 4000. Monilla on kymmenittäin ruokintapaikkoja ja jotkut seurat rahtaavat ruokaa vuodessa 100 000 kg.
Pohjoisessa tuskin ruokitaan. Jos ajatellaan, että seuroilla olisi keskimäärin 5 ruokintapaikkaa, niitä olisi kaikkiaan 20 000. Jos seura käyttäisi vuodessa keskimäärin 10 000 kg ruokaa, sitä kuluisi 40 miljoonaa kiloa. Suruusluokka on ainakin kymmeniä miljoonia kiloja ellei satoja miljoonia.
Luonnonvarakeskus on laskenut, että ”riistatalouden” arvo vuodessa voi olla jopa 700 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon hyvinvointivaikutukset ym. Eiköhän villisikakin ole laskettu arvokkaammaksi kuin ”Atrian sika”.
Kyllä villisian suhteen peli on jo menetetty. Arviot kannan suuruudesta liikkuvat 3000-5000 yksilön paikkeilla. Vuodessa metsästetään noin 10% kannasta, kun tietää sikojen lisääntymisnopeuden, ei tarvita suurta matemaattista lahjakkuutta, että tajuaa miten tässä käy. Viiden vuoden kuluttua niitä on jo kymmeniä tuhansia. Osa porukasta ymmärtää riskit, mutta osa haluaa siitä tänne uuden mielenkiintoisen ja haastavan riistaeläimen.
Täällä on pantu toivo siihen, että yhä useampi nuori uroshirvi on tullut ”kaapista ulos” ja vasatuotto alkaa sitä kautta vähentyä.

”Piiloverotuksen” suhteen edellä olleesta mielipidekirjoituksesta voi saada väärän käsityksen, että valtio käyttäisi metsästäjiltä kerättyjä varoja valtion muiden menojen kattamiseen.
Riistanhoitomaksuina ja hirvieläinten kaatolupamaksuina kerättävät varat menevät kokonaisuudessaan riistakeskuksen käyttöön. Eikä kuten esimerkiksi autoilijoita verotettaessa, suurin osa kerätyistä veroista rohmutaan aivan muualle kuin tienpitoon.
Riistanhoitomaksuna (39€/metsästäjä) kerätystä määrärahasta myönnetään vuosittain Suomen riistakeskukselle ja riistanhoitoyhdistyksille valtionavustus niille riistahallintolaissa säädetyistä tehtävistä aiheutuviin käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin.
Hirvieläinten pyyntilupamaksujen käyttö valtion 2018 budjetissa: (hirvet 4,2 milj. euroa ja valkohäntäpeurat 0,375 milj. euroa)
Vahinkojen korvaukset 1 600 000 €
Vahinkojen estämistoimenpiteet 400 000 €
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 1 050 000 €
Riistavahinkorekisteri 150 000 €
Hirvieläinkantojen hoito 1 375 000 €Yhteensä
4 575 000 €Käytännössä vahinkojen korvauksiin on käytetty huomattavasti pienempi osa kuin budjetissa.Varat ovat kuitenkin alunperin tarkoitettu ja laissa määritely hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemiseen ja syntyneiden vahinkojen korvaamiseen.



Eli nuorissa taimikoissa olisi männyn osuus suurempi kuin varttuneissa taimikoissa?
