Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei villisikojen ruokintakielto ollut voimassa kuin pari kuukautta vuonna 2014 ja mässäilevät myös kauriiden ruokintapaikoilla.
Kampanjaviikon luvuista on helppo laskea: Jos vuoden jokaisena viikonloppuna järjestettäisiin villisikojen tehopyyntikampanja saataisiin kaadettua 50 x 7 =350 sikaa, noin 10% kannasta.
Eiköhän kampanjan tarkoitus ollut levittää mediaan viestiä, että kovasti yritetään pitää kantaa kurissa, mukana talkoissa jopa ministerit ja erätalousneuvokset. Epäilen, että kuitenkin jo piirrellään villisikatalousalueiden rajoja ketunhäntä kainalossa?
Jos oikeasti haluttaisiin rajoittaa kantaa, niin talviruokinnan kieltohan olisi tehokkain ja helpoin tapa. Kyllä nytkin on kärsät turvoksissa, jos yrittää maastosta kaivaa sapuskansa.
Osakeyhtiöltä puuttuvat metsävähennys-, menovaraus-, tuhovarausoikeudet ja hankintatyön osittainen verovapaus. Osakeyhtiön on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa ja annettava tilinpäätöstiedot PRH:lle tilikauden tuloksesta. Velvollisuuksiin kuuluvat myös yhtiökokousten pitäminen ja pöytäkirjojen tekeminen kokouksista. Byrokratiaa sekä paperityötä osakeyhtiössä on henkilöomistusta enemmän.
Vastaus Jean S:n MYEL-kysymykseen löytyy ensimmäisestä linkistä, sivu 26. Neljä vuotta vanha dokumentti, joten ainakin veroprosenteissa on tullut muutoksia sen jälkeen, mutta lienee suuntaa antava, kun päivittää.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76100/Ruuskanen_Juha.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.metla.fi/hanke/7362/pdf/PKMO_05042011_Leppanen.pdf
”Ei tuo tilanne siunailemalla parane . Kaikkien kynnelle kykenevien on syytä osallistua talkoisiin ,”
Nimenomaan noin. Itsekin olen tehnyt hartiavoimin pitkään töitä, että ymmärtäisin mistä kaikki kiikastaa ja sen jälkeen etsinyt ratkaisuja ja valistanut niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Valkohäntä- ja villisikaongelmaan on helppo ratkaisu. Kielletään talviruokinta. Kun luoja suo eteläänkin välillä paksun lumipeitteen ja kunnon pakkaset, niin ongelma on pois pyyhitty. Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään. Ei tarvitse raahata miljoonia kiloja viljaa ja juureksia metsään. Ei tarvitse kytätä yön pimeydessä räntäsateessa, hikisessä tai kylmässä kopissa ja kuunnella puolison valitusta, että ei ole koskaan kotona. Ei tarvitsen rynnätä saunan lauteilta SRVA-tehtävään repimään valkohännän raatoja tieltä. Elämä alkaa hymyillä.
Rovaniemellä pidettyjen riistapäivien esityksen perusteella kuitenkin kantaa aletaan ilmeisesti hoitaa ylöspäin koko maassa.
Itse olen aina käyttänyt 24 snt /km. Kun köröttelee yli 15v vanhalla autolla, niin ei tarvitse unelmoida 10 000€ vähennyksistä. Kun auton tankkaa sen arvo tuplaantuu.
Silti vielä. Toki poisto laitetaan kilometrilaskelmaan, mutta kun vuoden kilometrit olivat esimerkissä 90%:sti metsäajoa, niin sieltä se tulee vähennyksiin.
” Auto on luonnollisesti ykstyistalouden auto, jonka kulut metsätalouskäytössä voi tämän ketjun mukaan vähentää todellisten kulujen mukaan. Arvon alennus 25 % vuodessa. Eka vuodelle jo 10000. Kyllä kelpaa ostaa uusi auto.”
Näin voi periaatteessa tehdä. Ostamalla uusi auto loppuvuodesta ja ajoittamalla kovat raivausurakat samaan ajankohtaan, voi hyvinkin laittaa 90% metsätalouteen. (10% kinkunhakumatkaan). Auto vaihdetaan tietysti joka vuosi, että saadaan maksimoitua metsätalouden tulos ja ajettua uudella autolla.
3. Yksityisauto metsätalouskäytössä
Myös metsänomistajan oman asunnon ja metsän välisistä matkoista aiheutuvat kustannukset vähennetään metsätalouden pääomatulosta todellisten kustannusten mukaisesti. Muun selvityksen puuttuessa kustannukset vähennetään Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaisesti.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 3.8.2005 taltio 1914 (finlex.fi) mukaan asunnon ja metsän välisistä matkoista aiheutuneiden kustannusten vähentämistä ei metsätalouden pääomatulojen verotuksessa ole rajoitettu samalla tavalla kuin TVL 93 §:ssä on rajoitettu asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannusten vähentämistä ansiotulojen verotuksessa. Asunnon ja metsän välisten matkojen kulut vähennetään siten ilman omavastuuosuutta, eikä vähennyksen kokonaismäärälle ole säädettyä ylärajaa.
Ja näin MTK hirvikannan hoitosuunnitelman toteuttamisen jälkeen puolitti hirvikannan tasolle 1-2 / 1000 ha.
”Nykyisin tämä talvikannan haarukka on 2-4. Me vaadimme sen puolittamista. On vaikeaa ymmärtää tällä palstalla käytyä keskustelua asiasta. Minulle asia on täysin selvä”
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/kysymys-mtkn-metsavastaava-mikko-tiirolalle/
”Onhan se aika vakava tilanne, kun kaikista männyntaimikoista 1/10 vioittuu laatua alentavasti hirvien takia.”
Yhteenveto: ”mäntytaimikossa laatua alentavia 310 000 ha (16 % alasta)”
Tässä vielä vähän reaaliaikaisempi reaaliaikainen tuhoseuranta:
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/11/hirvi-tuhot-vmi2017.pdf
Otetaan tähän vielä kattavampi Luken hirvituhokatsaus. Se perustuu 60 000 koealan tuloksiin, joten on kattavampi kuin täällä tehty lukijoiden kuvien otanta, jolla on perusteltu hirvituhojen vähäisyyttä.
Täällä on linkin dokumentin ”reikäleipäkuvaa” ja alla olevaa tekstiä tulkiten vähätelty, että hirvituhojen osuus on vain 10-15% kaikista metsätuhoista. Eipä niitä suurempaa määrää näy varttuneissa metsissä, puulajin vaihdos ja aukot eivät näy hirvituhoina, vaikka johtuisivat niistä. Kannattaa kiinnittää huomiota taimikoiden tilaan ja mihin ollaan menossa.
