Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Alla olevassa linkissä tuli tutkailtua kuusettumista. Kyllä kuusi on kovaa vauhtia tulossa valtapuuksi. Katselin Kuusamossakin, kun hirvien tuhoaman mäntytaimikon tilalle istutetiin kuusta, ei oikein näyttänyt taloudellisesti järkevältä toiminnalta.
Lisäksi on tullut uusi ”trendi”, ettei uudisteta lainkaan, vaan jätetään herran haltuun avohakattu alue. Niitä on aika paljon ja nekin käytännössä tulevat kuusikoiksi, kun muut taimet syödään pois.
Olihan mainio tuo ministeri Lepän vastaus Päivi Räsäsen kysymykseen, miten aiotaan pienentää hirvieläinkantoja ja niiden aiheuttamia vahinkoja?
Vastaus kiteytettynä: Meillä on nyt hoitosuunnitelmat, saalis kasvaa vuosi vuodelta ja metsänomistajille on luotu kännykkäsovellus, jolla voivat arvioida vahinkoja.
Rauhallinen ja vaatimaton oli lapsuuden joulu. Televisiota ei meillä vielä ollut, radiosta kuunneltiin Taatan ( F E Sillanpää) joulutarinoita. Minkäänlaisia moottorikäyttöisiä laitteita ei vielä ollut pärinällään häiritsemässä, ei edes traktoria.
Nukuttiin vielä olkipatjoilla ja mieleenpainuvin joulumuisto onkin se, että jouluksi patjoihin vaihdettiin uudet oljet. Patja oli joulunajan hyvin pehmeä pyöriskellä, kunnes se taas pian painui litteäksi ja kovaksi.
”Mikä tuo 24% nousu puunhinnalle on.”
24 % ei tule kuin Manulle illallinen. Jos on MG:n kanssa puukauppahistoriaa, on mahdollisuus pääomabonukseen ja yhdessä koron kanssa pääsee tuohon 24%:iin…ja sitten pitää odottaa kolmisen vuotta, että saa rahansa pois. Linkistä selviää minkälainen viritys on kyseessä.
https://www.metsaforest.com/fi/Asiakasedut/Pages/Sijoitusvaihtoehdot.aspx
Edellä olleen linkin opinnäytetyössä ei ole mitenkkään otettu kantaa siihen, miten se 250 hehtaarin metsäala on saatu hankittua.
Ostetaanpa se nyt markkinoilta hintaan 4000 € /ha. Rahaa tarvitaan miljoona euroa. Otetaan lainaa 3% korolla 20 vuodeksi.
Ensimmäisenä vuotena menee korkoihin 30 000 euroa ja lyhennyksiin tasalyhennyksin 50 000€ sitten päälle tarvitaan se metsäyrittäjän tulo 30 000€. Eli hakkuiden nettotuloa tarvittaisiin 110 000€, bruttona lähes 150 000 €.
Taitaa metsätalouden menestys perustua siihen, että pienten ja keskisuurten metsätilojen omistajat tuottavat metsäteollisuudelle raaka-ainetta tappiolla tai olemattomalla pääoman tuotolla?
”Metsäkupsa” on poikkeuksellisen lahjakas yrittäjä, koska on pystynyt kartuttamaan itselleen metsäomaisuuden, joka elättää.
”Prosenttinysvärit” ovat yrittäneet laskea, miten onnistuisi metsätalousyrittäminen pääelinkeinona.
”6.2
Kannattavuuden parantaminenKun perusasiat ovat kunnossa, kannattaa ratkaisuja etsiä tuotannollisten investointien ohella myös muualta kuin metsästä. Tässä tapauksessa strateginen laskentataito, hyvä kirjanpito ja itsensä kouluttaminen ovat avuksi.”
Ei nimimerkki ”suorittava porras” enää metsästä, vienyt kiväärit sulatettavaksi ja vetäytynyt sohvan nurkkaan:
suorittava porras
31.7.2017, 22:06
Taidan keskittyä tulevat pari vuotta eläkkeen kartuttamiseen ja jättää näpertelyt innokkaammille.suorittava porras
31.7.2017, 22:40
Tehkää toki muutkin tilaa nuoremmille . Minä kannoin männäviikolla kuorman ”tulikeppejä” viranomaisille. tuhottavaksi .
Pari vielä ,niin ei tarvitse välittää narinoista ja saa käyttää syksynsä vähän vapaammin ??Taneli: ”Yleisesti kai voidaan sanoa että metsätaus ei tuota aivan hirveitä korkoja sijoitetulle pääomalle, mutta vaikea on metsätaloutta saada pitkänpäälle tappiollekkaan.”
Kannattavuus on tulot vähennettynä menoilla. Kun ei tee mitään, joka maksaa, ovat menot nolla, joten metsätalous on silloin aina kannattavaa.
Kun tekee jotain mikä maksaa, on tappion riski olemassa, joten pitää laskea ja ottaa ”korkonysvärin” työkalut käyttöön.
Kyllä ”tutkimuksiin” kannattaa aina suhtautua kriittisesti ja katsoa miten on tutkittu. Jos keinopesiä asettaa paikoille, joissa on runsas supikoirakanta, voi saada yllättävän tuloksen, että suurin pesien tuhoaja on supikoira. Jos pesiä asettaa paikoille, joissa on runsas variskanta, voi saada tuloksen, että suurin pesien tuhoaja on varis. Jos pesiä asettaa paikoille, joissa on runsas kettukanta, voi suurin pesien tuhoaja olla kettu.
Yleensä luonto pyrkii korjaamaan tilanteen, jos jotkut lajit runsastuvat liikaa, niiden luontaiset viholliset lisääntyvät pienellä viiveellä. Supikoiran luontaiset viholliset lienevät susi, ilves, kettu?, suuret petolinnut?
Omalla reviirillä valkohäntä- ja metsäkauriskannan lisääntyminen johti ilveskannan lisääntymiseen ja se piti kantaa kurissa. Sitten joku keksi ilveksen ”kannanhoidollisen metsästyksen”. Ilvesten jäljet hävisivät, tilanne on ryöstäytynyt käsistä ja valkohäntä on ehdottomasti haitallisin vieraslaji, aivan eri luokkaa kuin supi.
