Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Onhan se huolestuttavaa, että metsien tuotto on ylivoimaisesti muualla kuin puun hinnassa”
Onko tilanne kuitenkin parantunut vuosien saatossa?
1917 tilanne (Metsälehti Makasiini 8/2017)
Markkinahalkojen hinnan jakautuminen eri osapuolille:
Metsänomistajat 10-20%
Hakkuu 5-10%
Metsä ja kaukokuljetus 30-50%
Välittäjät 30-45%
Metsätilakaupalla tienaa paljon paremmin kuin puukaupalla. Ostaa ryteikön ”tuunaa” kuntoon ja hyvältä näyttävänä myy pois.
Ostin aikanaan aivan hirveän näköisen rantatontin, pimeä synkkää kuusikkoa, ryteikköä. Hakkasin kuuset pois jäi vähän koivua. Istutin tilalle koivuja ja lehtikuusia, odotin kymmenen vuotta, myin ihanan valoisan tontin hyvään hintaan.
”En oikein lämpene ajatukselle maanvuokrien nostosta; siinä on se ikävä sivumaku, että ikään kuin ostetaan oikeus metsätuhojen tuottamiseen.”
Eipäs! Olisiko maanvuokrasopimuksen irtisanominen sitten parempi? Annettaisiin viesti, että hirvien ampuminen on kielletty. Vuokrien korotuksella annetaan viesti, että saatte maksaa jos päästätte kannan liian suureksi.
Parempia ehdotuksia otetaan mieluusti vastaan. Aloituksen ensimmäisellä rivillä todetaan, että metsänomistajien pitää itse hoitaa asia. Listataan tähän ne vaikuttavat toimet.
MJO osui kommentissaan asian ytimeen. Täälläkin ”jahtipäällikkö” on alueellisen riistaneuvoston jäsen. Alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitekannaksi kaksinkertaisen maanomistajan tavoitteeseen nähden. Näillä mennään, kuten riistaneuvoston puheenjohtaja sanoi, eli puolet jää kaatamatta maanomistajien tavoitteesta.
Metsästäjät saisivat vaihtaa kaikkien riistaneuvostojen jäsenet fanaatikoista järkevästi ajatteleviin, koska niitä on suurin osa. Potkut vaan, niin loppuu kitinä!
Wanhajätkä: Metsästysvuokrasopimusta ei voi vapaasti kilpailuttaa. Se on estetty sirpalealueiden metsästyskiellolla. Ainoastaan metsästysseurojen rajalle sattuvalla metsäpalstalla se saattaa olla mahdollista.
Kuten on moneen kertaan todettu, ainoa tapa on nostaa nykyisen sopimuksen vuokraa….jos haluaa.
Metsästysmatkailubisneksestä: Aloituksen riistayrittäjyystutkimukseen tässä keskusteluketjussa tuli täystyrmäys, kukaan ei innostunut.
”Jokainen metsästysseura joka haluaa maksaa vaikka tuota 10 euron vuokraa / ha pohtii välittömästi onko sijoitus kannattava. Jos näin ei ole niin alue pudotetaan listalta pois.”
Puhdasoppista hirvitaloutta, pohditaan sijoituksen kannattavuutta.
Pitää paikkansa, ettei ole metsästäjien vika, että kaatolupatulot eivät ohjaudu oikeaan tarkoitukseen. Myönnän senkin, että ei oikeastaan ole reilua ”omaa metsästysseuraa” kohtaan lähteä korottamaan maanvuokraa. Mutta se on kuitenkin ainoa työkalu, joka on metsänomistajien käytössä. He hoitavat tehtävänsä mallikkaasti parissa viikossa. Oikeastaan meillä on ”yhteinen vihollinen” riistahallinto, joka estää metsästäjiä tekemästä sovittua tehtävää.
Suorittava porras: ”Laitapa kokeeksi vuokrapyynnöksi 10€/ha . Lyön vetoa , että metsästyseura sanoo vuokrasopparin irti välittömästi tai ei allekirjoita sitä , jos ehtoja muutetaan vuokrausperusteiden osalta . Sopimuksia voidaan purkaa molempiin suuntiin. Nimikkeellä “ei sovellu hirven metsästykseen” sopimus on helppo purkaa .”
Meidän seurassa on rehtiä ja rehellistä porukkaa, eivät taatusti lähde valehtelmaan tuollaista…ettei sovellu hirven metsästykseen.
Tilannehan on muuttunut totaalisesti, kun on siirrytty ajometsästyksestä koirien käyttöön. Kyllä ne seulovat kaikki kivikot ja tuovat sieltä hirvet esiin paikkoihin, joista ne voidaan kaataa ja kuljettaa pois.
Eivät koirat tiedä sallittujen metsästysalueiden rajoja. Omalla työmaallakin kävi koira, joka ei kuulemma ollut oman seuran, vaan jostain muualta. Ihan hyvä, että kävi, mutta ei sillä ole mitään merkitystä onko alue vuokrattu metsästyskäyttöön tai ei, yhtälailla koira ”metsästävät”. Mestarihirvikoira kulkee sata kilometriä vuorokaudessa ja rajavartiostosta on tulllut noottia, etteivät hirvikoirat välitä mitään valtakunnan rajasta.
”Ihmeellinen kitinä on edelleen voimissaan….”
Kaikki maan johtavat metsänhoidon asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nyt ollaan tekemässä suurta kömmähdystä, kun uudistusalasta istutetaan kuuselle 80%, hirvistä johtuen. Metsäammattilaset ovat ottaneet sen vakavissaan, muuta riistahallinto pitää sitä ”ihmeellisenä kitinänä”.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kohti-uusia-metsanhoidon-kommahdyksia/
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaan kaatolupamaksuina kerätyt varat on käytettävä ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin.
Tuossa linkissä sitä tuli tutkittua, mihin rahat menevät. Ei kannata lähteä taistelemaan byrokratiaa vastaan. Parempi laskuttaa tuhot suoraan maanvuokrana.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/suuri-puhallus/
Kyllä tuntuva metsästysmaan vuokra olisi ehdottomasti kätevä ja kustannustehokas tapa korvata vahingot niille, jotka eivät saa hyötyä metsästyksestä. Se argumentti, että heille hyötynä tulee taimikkotuhojen estäminen pitämällä hirvikanta kurissa, ei pidä paikkaansa. Hirvitalousalueet pumppaavat kantaa isommaksi, eivät pyri pienentämään vahinkoja. Jos kantaa pyrittäisiin pienentämään poistettaisiin kantaa suurentavat lupakiintiöt, eikä metsästyskautta lähdettäisi lyhentämään.
Jos metsäomistaja itse harrastaa metsästystä ja katsoo, että siitä saatava hyöty on suurempi kuin haitat ja hän on tyytyväinen nykyiseen lupapolitiikkaan, ei hänelle tietenkään tarvitse maksaa vuokraa. Olikohan niitä se 80% metsäomistajista? Oikeudenmukaisuuden nimissä niille, jotka keskittyvät vain puuntuotantoon, pitäisi korvata vahingot.
Tässä eräs ehdotus:
Metsästäjiltä kerätään kaatolupamaksuina noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ne rahat oli alunperin tarkoitettu hirvivahinkorvauksiin, mutta kierrettyään byrokratian rattaissa, siitä rahasta päätyy vahinkorvauksiin vain noin 10% eli 0,5 miljoonaa. Lopetetaan kaatolupamaksut. Metsästystä harrastamattomat metsänomistajat perivät saman summan suoraan metsästysseuroilta maanvuokrana. Eli muutos on metsästäjien kannalta kustannusneutraali, ei tule lisäkustannuksia.Esimerkiksi 10€/ha vuokralla voidaan voidaan maksaa 500 000 hehtaarin vuokra-ala.
Toisaalta hirvenlihan vuotuinen arvo on 50 miljoona euroa. Jos siitä jaettaisiin hyötyä saamattomille haitankärsijöille 10% maksamalla sitä 10€/ha vuokraa (onko kohtuuton vaatimus?), voitaisiin maksaa 5 miljoonan hehtaarin vuokra.
MTK voisi laatia hirvikannan koosta riippuvat suositusvuokrat, joita nuodatettaisiin. Jonkilainen eksponentiaalikäyrä, jossa hirvikannan kaksinkertaistuminen nelinkertaistaisi vuokran. Tämä toimisi taloudellisena kannustimena pitää kanta kurisssa. Jos valtakunnallinen hirvikanta olisi 20 000, vuokra olisi tietysti 0€ ja alkaisi nousta siitä ylöspäin.
Kiitos kommenteista.
Ei saanut kovin innostunutta vastaanottoa tuo aloituksen ”Riistataloudessa on mahdollisuus”. Mahdollisuudet taitavat olla vähissä. En itsekään näe mitään järkeä siinä, että puuntuotantoon hyvin soveltuvia alueita alettaisiin käyttää riistatalouteen. Kuitenkin näille alueilla on perustettu kymmenittäin hirvitalousalueita. Hirvitalousalueiden tarkoitus ei tietenkään ole hirvikannan pitäminen metsätalouden kannalta sopivana, vaan hirvikannan maksimointi, johan sen nimikin kertoo ”hirvitalousalue”. Hirvitalousalueiden perustamisen jälkeen hirvikanta on kasvanut joka vuosi ja kasvaa edelleen.
Tässä tuli samalla esiin se kummallisuus, että Suomi taitaa olla ainoa maa, jossa metsänomistajat ruokkivat hirvieläimet ja tarjoavat laitumet toisille talouskäyttöön ilmaiseksi. Muualla laitumien käytöstä peritään vuokraa.
Ei tulisi mieleen myydä hakkuuoikeuksia ilmaiseksi ja miettiä, että aiheuttaako sahurille mielipahaa, jos pyydän hakkuuoikeuksista rahaa.
Suurin palstan valtaaja on autokeskustelu (5000 kommenttia). Aika kummallista, kun siinä on täysi valinnanvapaus. Kuka vaan voi ostaa mieleisensä auton ja vaikka kuinka monta, ei tarvitse anoa autonostolupaa. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä?
Ymmärtäisin keskustelut jos autoja vainoaisi joku elukka, jota käsiteltäisiin kuin hirviä. Ajatellaan esimerkkinä, että rotat söisivät Jätkän autosta renkaat joka vuosi. Et saisi kuitenkaan tappaa rottia, vaan se pitäisi tehdä rotanmetsästysseuran kautta ja vaatimuksena, että rotanmetsästysseuralla on rotantapposopimus vähintään tuhannen autoilijan kanssa, joiden tontit rajoittuvat toisiinsa. Sen jälkeen rottaseuran pitäisi anoa tappoluvat rotanhoitosuunnitelman tehneeltä rottakonsernilta.
Lupia ei kuitenkaan myönnetä kuin muutama ja ne käytetään naapurin mersua vainoavien rottien ampumiseen.
On kuitekin olemassa rottakorvaussysteemi. Teet vahinkoilmoituksen autokeskuksen vahinkotarkastajalle. Tarkastaja tulee ja toteaa, että renkaat on syöty vain yläpuolelta, alapuolet ovat kunnossa, kyllä niillä ajaa, kun alapuolet rengaskiehkurat ovat kunnossa. Saat 170€ tarkastusmaksun.
Viilipytttymäinen rauhallisuus saattaisi rakoilla?
