Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Havainnollinen laskelma AnLa:lla.
Lentolaskennalla tietysti saa tarkempia arvioita. Luken muu laskenta perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, joka toimittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten se on varsin epätarkkaa.
http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvikannanarviomenetelma
Sonni/lehmä suhteella on erittäin suuri merkitys kannan heilahteluun. Joskus aikaisemmin jo laitoin tämän yksinkertaisen laskelman, jossa on oletettu kannan keskimäärin 1,5 kertaistuvan kevään vasomisen seurauksena nykyisellä sonni/lehmä suhteella. Eri lähteistä etsittynä se on aiemmin vaihdellut välillä 1,5…1,6. Lähtökohtana on käytetty Luken takaisinlaskennalla saatua 2011 vuoden hirvikantaa.
Hirvikanta 2011 jahdin jälkeen Luken mukaan 84 000
2012 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 84 000 = 126 000
2012 syksyn saalis 40 000 jää 126 000 – 40 000 = 86 000
2013 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 86 000 = 129 000
2013 syksyn saalis 38 000 jää 129 000 – 38 000 = 91 000
2014 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 91 000 = 136 500
2014 syksyn saalis 39 500 jää 136 500 – 39 500 = 97 000
2015 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 97 000 = 145 500
2015 syksyn saalis 44 000 jää 145 000 – 44 000 = 101 000
2016 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 101 000 = 151 500
2016 syksyn saalis 49 700 jää 151 500 – 49 700 = 101 800
Jos sonni/lehmä suhde on hieman lehmävoittoisempi eli kerroin on 1,55 kasvaa tällä laskelmalla määräksi 166 000. Tilanteesta tulee erittäin vaikeasti hallittava, kun kanta pääsee ylisuureksi ja lehmävoittoiseksi.
2012 oli monin paikoin 2,5 lehmää yhtä sonnia kohti ja samalla luvista nirhastiin pois 50%, se oli tämän tilanteen alkuräjähdys.
Lain mukaan päätäntävalta kuuluu maanomistajalle eikä metsästyseuralle.
Metsästyslaki 6 §
Alueen omistajan metsästysoikeusOikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle, jollei jäljempänä muuta säädetä.
Sitten on vaan jäljempänä kylmän viileästi säädetty, että pitää omistaa yli 1000 ha yhtenäinen alue, jotta alueen omistaja saa metsästää, mutta metsästäjä saa määrätä ja metsästää vaikka ei omistaisi yhtään maata.
Jatkosäädökset hyvin lobattu!
Onkohan yhteiskunnassa jotain muutakin toimintaa, jota alueen omistaja ei saa itse tehdä, mutta ulkopuolinen toimija saa harjoittaa itse määrittelemäsään laajuudessa, vaikka se aiheuttaa alueen omistajalle huomattavaa taloudellista haittaa.
Pyyyntiluvat kasvoivat 25%, mutta YLE:n uutisessa lukee 11,5%, siksi YLE:n uutinen ei pidä paikkaansa ja on siltäkin osin virheellinen.
Vaikka hyvä on ettei pidä paikkaansa ja lupia on enemmän.Etenee kyllä, mutta keväällä on syntynyt pelkästään urospuolisia vasoja ja niitäkin vähän, vai miten selitetään pallurajonon alkukohdan hyppäys kevään jälkeen syksyn alkupisteeseen.
”Vuonna 2010 on ammuttu nipinnapin sama määrä (50 000) vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Siitä eteenpäin huomattavasti vähemmän.”
Täytyy muistaa, että Luken Riistahavainnot sivuston 2010..2011 luvut perustuvat hirvihavaintokortteihin, joista jäi palauttamatta 10…20%. RiistaWebissä ovat oikeammat luvut, 2010 noin 69 000 kaatoa. Saa sitten nähdä ylletäänkö tänä syksynä lähes tähän, niin uutisessa ”luvataan”.
Ylen uutisessa ainoa oikea luku taisi olla Lapin 40% lupien lisäys, muu meni metsään.
Riistahavainnot.fi sivustolla olisi mukava verratta saaliin kertymistä, mutta käyrät ja tilastot ennen vuotta 2016 eivät pidä paikkaansa. Samoin täälläpäin esimerkiksi hirvitalousalueen VS2 reaaliaikainen verotusennuste (pallurajono) on aivan oman tiensä kulkija, joka ei voi pitää paikkaansa.
Uutisoinnissa vahinkoilmoitusten määrää ja korvausten suuruutta voisi kyllä verrata myös johonkin aikaisempaan ajankohtaan, jolloin hirviä oli suunnilleen sama määrä kuin nyt. Vaikka sen vuosikymmenen taaksepäin, kuten YLE:n kaatomääräuutisessa.
”Perusongelma on siis edelleen yhtälö kulutus x väestö, ja Intiassa molemmat kasvavat edelleen vauhdilla.”
Niin se on, samoin Afrikassa. Mikään ei pelasta jos ei saada väestönkasvua kuriin. Kiinassa ei väestönkasvu ole enää niin suuri ongelma, mutta siellä kaikki haluavat vähintään keskiluokkaan ja ”hyviksi kuluttajiksi”. Päästöjä on mahdoton pienentää jos päästäjät ja kulutus lisääntyvät nykyistä tahtia.
Sitten on se ”ukkoutuminen”. Täällä on yksi pieni seura, jonka puheenjohtaja on 85v ja nuorin hirviseurueen jäsen taitaa olla 75v. Seurueella on mm 50 valkohäntäpeuran kaatolupaa. Puolison sukulainen on vuokrannut metsänsä seurueeelle. Ennen on tuotu maanvuokrana paloiteltua hirvenlihaa, tänä syksynä oli tuotu kokonainen peura rapulle. Olivat kuulemma ampuneet koirankin peurana.
Mitä tapahtuu muutaman vuoden kuluttua?
Hirvet olivat keksineet uuden seisovan pöydän:
https://www.facebook.com/ylekajaani/videos/10153937021544820/
Ainakaan kotivakuutuksen kylkiäisenä tuleva oikeusturvavakuutus ei korvaa nykyisin oikein mitään: