Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Timpan kanssa muuten samaa mieltä, mutta 80 vuoden kuluttua päätehakkuukypsästä metsästä on 75-80% kuusta, josta kaikki ei ole laatupuuta. Se on suurin ongelma.
”Siis onko metsänomistajalla nyt kaksi uutta autoa, joiden paremmuudesta on epäselvyyttä ?
Vai vain uusi, parempi auto ?”
Eiköhän keskustelun aloittajalla ole nyt kaksi uutta autoa, joista toinen on uusi parempi ja hinta alle 10 000€?
Keskustelu tässä ketjussa ei lopu koskaan, jos osa keskustelijoista sattuisi olemaan ”perähanurin soittajia”, ”dissaajia” ja ”rehvastelijoita.”
”Koko metsätalouden suurin uhka ovat hirvet, joiden kanta on jälleen kasvanut.”
”Mitä pienempi alv% sitä kilpailukykyisemmällä hinnalla tuotteita voidaan myydä.”
Vientiteollisuudessa esim. metsäteollisuudessa menee juuri päinvastoin. Ns. fiskaalinen devalvaatio voidaan tehdä nostamalla ALV:a.
Kun ALV:a nostetaan, voidaan palkkaverotusta pienentää valtion verotulojen pysyessä samana. Kun palkan verotus pienenee voidaan pidättäytyä palkankorotuksista tai jopa laskea palkkoja, kun käteen jäävä palkka nousee tai ei ainakaan laske–> vientiteollisuuden kustannukset laskevat ja kilpailukyky paranee.
Alvin korotus kuitenkin iskisi pahasti pienituloisten nieluun, kun ruokakassin hinta nousisi. Tämän aasinsillan kautta päästään takaisin siihen tosiasiaan, että harvennushakkuut eivät pienennä hiilinielua, verrattuna siihen, että jätetään harvennukset tekemättä.
Menee ohi otsikon aiheesta, mutta ehkä on syytä tehdä selväksi:
Ulkomaisen verkkokaupan tulee maksaa vero ostajamaalle ostajamaan verokannan mukaan. Suurin osa niin tekeekin. Vaikka tavaraa ostoskoriin siirrettäessä esim. Saksalaisessa verkkokaupassa vero on 19%, niin maksutapahtuman yhteydessä se nousee Suomalaiselle ostajalle 24%:iin.
Pienet epämääräiset putiikit eivät välttämättä näin tee, mutta niissä ei ole varmuutta mitä saa, tai saako mitään ja menevätkö luottokorttitiedot rikollisjärjestön haltuun.
ALV:lla ei ole mitään tekemistä puun kantohinnan kanssa. Esimerkiksi sahuri saa vähentää ALV:n, joka näkyy ostetuissa puissa, ei se ole kustannuserä. Jos ALV poistettaisiin, ei sahuri maksaisi puista 24% enemmän… ei yhtään enempää.
Yhtälailla, kun metsänomistaja saa vähentää vaikkapa maanmuokkauksen ALV:t. Ihan sama metsänomistajalle olkoon ALV 0%, 24% tai 50%, kun sitä ei maksa.
Kävin puutavaraliikkeestä ostamassa pattinkia ja lautaa puuliiteriä varten. Siinä jouduin maksamaan sen lopputuotteen 24% ALV:n. En olisi kuitenkaan ostanut yhtään enempää puutavaraa kuin tarvitsin, vaikka ALV olisi ollut alempi. Toisaalta jos vaikkapa ALV poistettaisiin, valtio keräisi samat rahat korkeampina tulo-ja pääomaveroina. Olisi keskimäärin 24% vähemmän rahaa käytettävissä niiden lautojen ostoon.
Tilan paikantamiseen on varmaankin helpoin tapa maanmittauslaitoksen karttapaikka. Kiinteistötunnuksella löytää oikean tilan ja saa näkyviin rajat. Ilmakuvasta näkee karkeasti missä on aukkoa, taimikkoa tai varttunutta metsää. Sitten eikun saapastelemaan paikanpäälle GPS-kännykkä kourassa, ettei eksy.
Metsäkeskuksen ilmaisesta metsään.fi palvelusta saa karkeaa tietoa puuvaroista, hakkuumahdollisuuksista ja hoitotarpeista, mikäli alueelta on jo olemassa laser-keilaustiedot.Rahalla saa perusteellisemman metsäsuunnitelman.
Etämetsänomistajan kannattaa ehkä olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Syksyllä voi käydä vaikka Metsäkeskuksen metsänomistajakursseja.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
https://www.metsakeskus.fi/metsasuunnitelma
http://www.otso.fi/Ajankohtaista/tabid/440/ArticleID/69/Default.aspx
MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA sivu 8. Näin sanoo riistahallinto:
”Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa (4/1000 ha) suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”
Esimerkkinä eräs hirvitalousalue: Kun vaadittiin hirvikannan leikkamista oli vastaus tämä: ”Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.”
”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan (5/1000ha) puoleen nykyisestä.”Riistahallintolaki:
2 §
Suomen riistakeskuksen tehtävät
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminenMetsästyslaki:
26 §
Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Hirvieläimen pyyntilupa. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”Riistaneuvoston puheenjohtajan mielestä on kohtuutonta pudottaa hirvitiheyttä tasolle, jolla vältettäisiin laajamittaiset yhteiskunnan sietokyvyn ylittävät metsä-ja viljelysvahingot sekä lisääntyneet hirvionnettomuudet.
Laki taas sanoo, että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla ja vahinkojen ehkäisemistä pitää edistää. Onko tähän pyritty vai johokin muuhun?
Kohtuullisen kohtuuton tilanne kun viitataan kintaalla lainsäädännölle. Jonkinlanen hirvi-gate tai hirvi-leaks olisi paikallaan ja riistahallinto saisi parantaa tapansa. Ei ole kovin rakentavaa yhteistyötä, jos tilanne ajautuu siihen, että alueellisista riistaneuvostoista aletaan tehdä rikosilmoituksia vahingonkorvausvaateilla höystettynä.
Vielä on keskustelupalstalla yksi, joka ei ole ymmärtävinään mikä on ongelman ydin. Suurin ongelma ei ole yksittäinen metsästäjä tai metsästäjien puute, vaan riistahallinto.
Riistahallinto on määritellyt metsästys- ja riistahallintolain tarkoittamaksi kohtuuttoman hirvitiheyden rajaksi 4/1000 ha.
Sen yläpuolella vahingot ovat kohtuuttomia ja rikotaan mainittuja lakeja.
”Omalla” hirvitalousalueella hirvitiheys on ollut ainakin vuodesta 2000 alkaen Luken tietojen mukaan koko ajan yli 4/1000 ha. Yli 4 /1000 ha on jopa asetettu julkisesti riistaneuvoston toimesta tavoitteeksi. Näin myös muutamalla muulla hirvitalousalueella. Ilmoitetaan julkisesti, että rikotaan lakeja!
Sitten on hirvitalousalueita, joilla on ammuttu enemmän hirviä kuin siellä on ilmoitettu olevan ja hirvikanta vaan kasvaa. Lain mukaan riistahallinnon tehtävä on valvoa, etteivät vahingot ole kohtuuttomia. Riistahallinnon olisi kuulunut puuttua asiaan. Jokainen näkee tilanteen mahdottomuuden, ei se ole vahinko, eikä sitä voi olla huomaamatta. Nyt lienee puolella Suomen hirvitalousalueista tiheys laittomalla yli 4/ 1000 ha tasolla.
Näyttää vahvasti siltä, että riistahallintoon on pesiytynyt ”maantapa” olla noudattamatta lakeja ja olla välittämättä vahingoista.
